Wireless Local Area Network

Esitys aiheesta: "Wireless Local Area Network"— Esityksen transkriptio:

1 Wireless Local Area Network
WLAN Wireless Local Area Network

2 Yleistä WLAN (langaton lähiverkko) on lähiverkko, jossa tiedonsiirto tapahtuu radioteitse. WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, joten erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita. WLAN toteutukset perustuvat standardiin IEEE 802.1

3 Tekniikka käytössä kolme eri tekniikkaa:
Direct Sequence Spread Spectrum (DSSS) infrapuna (IR) Frequency Hopping Spread Spectrum (FHSS) Käytössä olevat radioaallot ovat GHz:n mikroaaltoja WLAN konfiguraatiot jaetaan kahteen päätyyppiin, ad-hoc-verkoihin ja infrastruktuuriverkkoihin

4 Standardit IEEE802.11 Tämä on perusstandardi langattomille lähiverkoille (WLAN) ja tarjoaa nopeudeksi 1 ja 2 Mbps. Standardin hyöty on siinä, että nykyään eri valmistajien laitteet ovat yhteensopivia. IEEE a Toimii 5 Ghz:n alueella ja siirtonopeus maksimissa 54 Mbps. HUOM. Suomessa käyttö sallittu vain sisäverkoissa.

5 Standardit IEEE b Alkuperäisen standardin nopeus on liian alhainen multimedian tarpeisiin, joten syyskuussa 1999 ratifioitiin "High Rate" -standardi. Uudet siirtonopeudet ovat 5,5 ja 11 Mbps. Jotta suurempi nopeus saavutettiin, jouduttiin valitsemaan DSSS-tekniikka ja hylkäämään taajuushyppely b toimii alkuperäisen standardin mukaisten suorasekvenssijärjestelmien kanssa, mutta ei FHHS-tekniikalla toteutettujen systeemien kanssa.

6 Standardit HiperLAN HiperLAN standardista on kehitetty kaksi eri tyyppiä, joista uudempi on HiperLAN/2. HiperLAN/2 tiedonsiirtonopeuden teoreettinen maksimi on 54Mbps. Käytännön nopeus on testien mukaan HiperLAN/2 42 Mbps kun taas a:n nopeus oli 18 Mbps. HiperLAN/2 käyttää 5 Ghz:n taajuutta, jota ei vielä laajasti tueta.

7 Tulevia tekniikoita Tulevia tekniikoita: IEEE 802.11g
Toimii IEEE a:n nopeudella käyttäen IEEE b:n suunniteltuja laitteita. IEEE i Keskittyy tietoturvaominaisuuksien parantamiseen

8 Rakenne Ad-Hoc Yksinkertaisimmassa tapauksessa joukko laitteita, joissa on WLAN adapteri ja jotka ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, muodostavat itsenäisen verkon. Käyttämällä tukiasemaa toistimena, voidaan itsenäisen verkon kantamaa kasvattaa jopa kaksinkertaiseksi.

9 Rakenne Infrastruktuuriverkot
Infrastruktuuri muodossa yksi asemista toimii tukiasemana, jonka kanssa muut asemat keskustelevat. Tukiasemana voi toimia tavallinen tietokone tai erillinen tukiasemalaite. Useista tukiasemista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, muodostuu langaton lähiverkko. Verkko ei yleensä kuitenkaan ole täysin langaton, vaan tukiasemat ovat kiinni perinteisessä lähiverkossa ja niiden välinen liikenne siis kulkee kaapelissa.

10 Käyttökohteet Julkisille tilat esim. lentokentät, juna-asemat ja hotellit. Varastot. Varaston lisäykset ja vähennykset hoidettaisiin verkon välityksellä Sairaalat. Lääkäreillä olisi suora yhteys potilastietokantaan. Tilapäiset verkot jotain tiettyjä tilaisuuksia varten esim. messut. Vanhat rakennukset, joihin ei saa tehdä kiinteitä kaapelointeja.

11 Tietoturva Perinteisten ongelmien, kuten autentikoinnin ja palomuurien lisäksi WLAN tuo mukanaan uusia riskejä. Radioaallot etenevät seinien läpi, jolloin sama signaali on kenen tahansa saavutettavissa verkon peittoalueella. ja vaimentuneena vielä huomattavasti kauempanakin. Tästä syystä langattomia lähiverkkoja tulisi kohdella organisaation verkkotopologiassa ulkoverkkoina.

12 Tietoturva Jos langattomia lähiverkkoja käytetään organisaatioissa arkaluontoisen tiedon siirtotienä, tulisi langattomassa lähiverkossa käyttää WEP –salausta vahvempaa menetelmää, kuten VPN:ää (Virtual Private Network). Langattomaan lähiverkkoon kirjautumisessa suositellaan käytettäväksi vahvempaa käyttäjän todennusta kuin helposti väärennettävissä oleviin MAC-osoitteisiin perustuvaa käyttäjän todennusta.

13 Lähteet http://www.etsi.org http://www.uninett.no/wlan