WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.
Advertisements

Monimediaista sisältöä verkkokursseille ideoita sisällöntuotantoon Kajaani Terho Kontioinen Joensuun yliopisto.
Arvioitavat kohdat Nielsenin mukaan – heuristinen lista
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Ohjelman perusrakenteet
O VIVALPAS Loppuraportti. O VIVALPAS Varoitus- ja hälytusjärjestelmä muistihäiriöisen henkilön oveen Modulaarinen järjestelmä Projektina toteutetaan näyttö-
Huy Tan INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkent ä inen tiedonsiirto.
Digita, 450MHz ja langaton laajakaista
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Samba seminaari. Historiaa  Ensimmäinen versio 1992  Kehittäjä Andrew TridgellAndrew Tridgell.
Kaapeli-TV.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
TURBOKOODAUS.
Sonera content gateway-rajapinnan ohjelmointi
IMT-Advanced kehitys LTE-Advanced ja IEEE m
Diplomityöseminaari Henri Haapanen Valvoja ja ohjaaja: Professori Riku Jäntti.
1 WWW-lomakkeet Sähköisen liiketoiminnan tärkeä elementti.
HAJASPEKTRITIETOLIIKENNE JA CDMA -TEKNIIKKA
FSK-Frequency Shift Keying
Ohjelman perusrakenteet
Valtteri, Simo, Mika Myllytulli, My-tlpt09E 2010
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
WLAN Langaton verkkoyhteys
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Nexus Pasi Aho Henrik Härkönen Miikka Lahti Minna Rajala.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Tietoturvan historiaa Markus Miettinen Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari
Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn.
Tuomas Isomäki, Valvoja: Prof. Sven-Gustav Häggman
Järjestelmien välisen solunvaihdon parametrisointi GSM/UMTS -verkossa Tekijä: Risto Lamminmäki Valvoja: Sven-Gustav Häggman Ohjaaja: Timo Sippola.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Lähiverkot- erikoistyökurssi
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
O VIVALPAS Väliraportti. O VIVALPAS Varoitus- ja hälytusjärjestelmä muistihäiriöisen henkilön oveen Modulaarinen järjestelmä Projektina toteutetaan näyttö-
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Soveltuu hyvin esim. käden- ja työvälineiden asentojen näyttämiseen vaiheittaisena esim. työjärjestyksen osoittamiseen työvälineiden havainnollistamiseen.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Mobiiliverkot ja -palvelut Klaus Nieminen. COMPTEL Klaus Nieminen, Comptel Research OUG Helsinki Esityksen rakenne Mobiiliteknologiatrendit.
Jonna Kyllönen mylept14B
Laajakaistan toimeenpano- ohjelma
Tiedonsiirtotekniikka 2
Edellisen kerran yhteenveto
Palvelun yleisesittely
Ryhmätyö / kotitehtävä
Seminaarien yhteenveto
Tietoturva.
Edellisen kerran yhteenveto
Tietoturva internetissä
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
EDGE
WiMAX.
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LTE LTE=EUTRAN=Super3G=3.9G.
Esityksen transkriptio:

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen

•ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta radiorajapinnan määrityksiä sekä maanpäällisiin että satelliittijärjestelmiin •UMTS-järjestelmän spesifiointi 3GPP:n tehtävä Anssi Kukkonen Tarja Kettunen WCDMA Wideband Code Division Multiple Access

Wideband Code Division Multiple Access •Tarkoitetaan kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän UMTSin radiorajapinnan toteutusta •Laajakaistainen koodijakoinen monipalveluympäristön radiojärjestelmä •WCDMA perustuu CDMA- hajaspektritekniikkaan, joka WCDMA- järjestelmässä toteutetaan suorasekvenssimenetelmällä

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen •OSI- mallin alimmalla, fyysisellä kerroksella tapahtuu hajautus / modulointi

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen UMTSin kanavat • UMTS-järjestelmässä on loogisia, fyysisiä ja siirtokanavia • Loogiset kanavat vastaavat siitä mitä siirretään • Fyysiset kanavat siitä, minne dataa siirretään • Kuljetuskanavat siitä, miten dataa siirretään

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen UPLINK DOWNLINK UTRA FDD eli WCDM (IMT-DS) aika eri taajuus, sama aika UP- LINK DOWN- LINK taajuus aika UTRA TDD (IMT-TC) sama taajuus, eri aika taajuus UMTSIN JÄRJESTELMÄT

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen •WCDMA FDD ja TDD ovat kaksi mahdollista radiotien liityntätapaa •FDD: toimii hyvin äänipuheluiden kanssa, mutta ei yhtä hyvin nopean datan kanssa •TDD: on epäsymmetrinen, sopii internetin yhteyksiin ja raskaiden tiedostojen lataamiseen •Taloudellisten ja teknisten resurssien takia molempien ylläpitäminen operaattoreille liian kallista ->FDD käytetympi UMTSIN JÄRJESTELMÄT

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen UMTSIN TAAJUUDET • UMTSille on varattu 155 MHz leveydeltä radiotaajuuksia: • FDD-menetelmä: MHz tukiasemalle tuleva 2110 – 2170 MHz tukiasemalta lähtevä • TDD-menetelmä: MHz ja MHz • Satelliittijärjestelmä: MHz

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen GSM PDC PDC-P TDMACDPD CDMAOne GPRS CDMA2000 1X WCDMA EDGE CDMA2000 1Xev 2G <65 kbits 2.5G <144 kbits3G 2mbps 3G-verkko mahdollistaa korkealaatuiset kuva- ja videolähetykset sekä niiden vastaanoton Nopeat datayhteydet internetiin 2G:stä 3G:hen

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen WCDMAGSM Kantoaaltotaajuuksien väli5 MHz200 kHz Taajuuksien uudelleenkäyttö Tehonsäätötaajuus1500 Hz>2 Hz LaaduntarkkailuRRM- protokollatVerkon suunnittelu (taajuuksien suunnittelu) Taajuusdiversiteetti5 MHz taajuuskaistan ansiosta monitie- etenemisdiversiteettiä Rake- vastaanottimella. Taajuushyppely PakettidataKuormitusperusteinen pakettien muodostus. Aikajakoinen pakettien muodostus GPRS- tekniikassa. Downlink- siirtodiversiteetti3GPP- standardi mahdollistaa kapasiteetin kasvattaminen. Ei tuettu standardissa, mutta voidaan lisätä tarvittaessa. 2G:stä 3G:hen

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen SOLUT JA TEOREETTISET NOPEUDET •Pikosolu, sisätilat 2 Mbit/s •Mikrosolu, kaupunkialue 512 kbit/s •Makrosolu, maaseutu 144 kbit/s •Sateliittijärjestelmät 64kbit/s

UMTSIN ARKKITEHTUURI BTS = Base Tranceiver Station BSC = Base Station Controller BSS = Base Station Subsystem WCDMA RAN = WCDMA Radio Access Network RNC = Radio Network Controller RBS = Radio Base Station

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen •Sisältää: –Tukiasemat (BS/Node-B) –Radioverkko-ohjaimet (Radio Network Controller) huolehtivat päätelaitteiden ja tukiasemien välisen radiorajapinnan toiminnasta yhdistää tukiasemat UMTS:n runkoverkkoon –RNS (Radio Network Sub-System) Yhden RNC:n ja siihen liittyneiden tukiasemien muodostama aliverkon kokonaisuus UTRAN (UMTS Radio Access Network) =UMTS:n maanpäällinen liityntäverkko

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen •Sisältää : –MSV/VLR (Mobile Switching Center/Visitor Location Register = Runkoverkon keskus, joka kytkee yhteydet sijaintien mukaan –GMSC=Gateway-MSC, yhdyskäytävä puhelinverkkoihin –SGSN(Serving GPRS Support Node) Yhdistää UMTS –verkon muihin verkkoihin GPRS-pohjaisella ratkaisulla –GGSN (Gateway GPRS Support Node) Yhdyskäytävänä UMTS:n ja IP - verkkojen välillä CORE NETWORK (CN)

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen RAJAPINNAT •Uu-rajapinta •Kännykän ja tukiaseman välinen ilmarajapinta •tällä rajapinnalla käytetään WCDMA:ta

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen RAJAPINNAT Iub-rajapinta Tukiaseman ja radioverkkko-ohjaimen välinen rajapinta Iur-rajapinta Radioverkkojen osajärjestelmien välinen rajapinta Iu-rajapinta Radioverkko-ohjainten ja runkoverkon välinen rajapinta

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen RAKE-VASTAANOTIN - Toimii UMTS-järjestelmässä radiolähetteen vastaanotossa ”haravana” - Käytetään hyväksi monitie-etenemistä - Kerää tietyllä ajanhetkellä parhaat lähetteet ja yhdistää ne. - Laatu paranee verrattuna yksittäisen komponentin laatuun

•Päätelaite voi olla yhteydessä verkkoon usean solun kautta –Laatu paranee, verkon kokonaiskapasiteetti laskee •Liikuttaessa solurajojen yli päätelaite mittaa kummankin tukiaseman signaalin voimakkuutta –Kun yhteyden taso alle vaaditun, vaihtaa paremman radioyhteyden tarjoamalle kanavalle eli tapahtuu handover Anssi Kukkonen Tarja Kettunen KANAVANVAIHTO eli HANDOVER

•Pehmeä kanavanvaihto –Päätelaite samanaikaisesti yhteydessä useampaan vierekkäiseen samalla taajuudella toimivaan tukiasemaan –RNC päättää kanavanvaihdosta –Kahden erillisen radioyhteyden käyttö vahvistaa signaalia -> lähetystehoa voidaan pienentää Anssi Kukkonen Tarja Kettunen HANDOVERin kolme tekniikkaa

•Pehmeämpi kanavanvaihto –Päätelaite yhteydessä yhden tukiaseman useaan sektoriin samanaikaisesti –Kun päätelaite kulkee solun sektorien raja-alueella –Overlapping, yhteyden pallottelu puolelta toiselle –Ei juurikaan eroa pehmeästä kanavanvaihdosta •Kova kanavanvaihto –Päätelaite yhteydessä vain yhden linkin kautta tukiasemaan –WCDMA-verkossa siirryttäessä WCDMA- JA GSM- järjestelmien välillä Anssi Kukkonen Tarja Kettunen HANDOVERin kolme tekniikkaa

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen CHIP Käyttäjän data PN-koodiKoodattu lähete • Käyttäjän data kerrotaan ns. valesatunnaiskohinalla l. datakoodilla, josta käytetään nimitystä PN (pseudo random noise) • PN on sarja datayksiköita = chip • Koodattu lähete puretaan käyttäen samaa PN-koodia

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen HAJASPEKTRITEKNIIKKA

WCDMA:n tärkeimmät erot GSM:ään Anssi Kukkonen Tarja Kettunen -UMTS on suunniteltu siirtämään kuvia, grafiikkaa, videota, audiota ja muita laajakaistaisia lähetteitä. -Nopeammat bittinopeudet edeltäjäänsä verrattuna. -Tuki monipuolisille palveluille ja suuri kapasiteetti. -Lisää sovellusmahdollisuuksia

Anssi Kukkonen Tarja Kettunen