Bibframe – MARC-formaatin seuraaja 2013-05-22 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sisältö Kongressin kirjaston BIBFRAME-hanke Miten uusi formaatti vaikuttaa kirjastojärjestelmiin Suomen tilanne

Tiivistelmä Yli 40 vuotta käytössä olleelle MARC-formaatille ollaan kehittämässä seuraajaa BIBFRAME:stä on tarkoitus tulla alaspäin yhteensopiva MARCin kanssa -> siirtymäkausi voi olla pitkäkin Kansalliskirjasto koordinoi BIBFRAME:n käyttöönottoa Suomessa ja osallistuu formaatin kehittämiseen mahdollisuuksien mukaan

BIBLIOGRAPHIC FRAMEWORK TRANSITION INITIATIVE Kongressin kirjaston hanke, 2011- Toistaiseksi mukana vain pieni joukko edelläkävijäkirjastoja, mutta ryhmää on tarkoitus kasvattaa työn edetessä Euroopasta British Library ja Saksan kansalliskirjasto Projekti on rajattu MARC 21:een, muiden MARC-formaattien tarpeet selvitetään erikseen Projektista vastaa LoC:n Network Development and Standards Office, jolla on myös MARC 21 –vastuu (ja lukuisia muita formaattivastuita) Myös MARC 21:stä kehitetään edelleen; sitä ei “jäädytetä”, ei todennäköisesti vielä silloinkaan kun BIBFRAME on valmis, koska maailman kaikkien kirjastojärjestelmien ja kirjastotietokantojen konvertointi vie hyvin paljon aikaa

Standardoinnista Formaali standardointi on tarkoitus aloittaa sen jälkeen kun formaatti on valmis MARC-formaattikin kehitettiin aikanaan LoC:n hankkeena, kansallinen ja kv. standardointi hoidettiin jälkikäteen Standardin kehittäminen esim. ISO:ssa olisi vaatinut paljon ennakkotyötä: miten taata esim. se, että työryhmän kokoonpano on oikea? Sekä BIBFRAME-dokumentaatio että MARC-konversio-ohjelmat tulevat tarjolle ilmaiseksi USA:n Freedom of Information Act (1966-)

BIBFRAME ja RDA & FRBR Uuden formaatin pitää olla aidosti RDA- ja FRBR-yhteensopiva (jota MARC 21 ei ole) BIBFRAME ei käytä FRBR-terminologiaa, koska FRBR-malli otettaneen käyttöön vain kirjastoissa Neutraalilla terminologialla houkutellaan muita RDA:n soveltajia BIBFRAME-käyttäjiksi: ”[BIBFRAME] is designed to integrate with and engage in the wider information community while also serving the specific needs of its maintenance community” Mihin “wider information community” viittaa?

BIBFRAME-tietomalli Teos (Work) Manifestaatio (Instance) Suunnilleen sama kuin FRBR:n teos + ekspressio Manifestaatio (Instance) Teoksen yksittäinen aineellinen ilmentymä Auktoriteetti (Authority) Henkilö, organisaatio, paikka, asiasana tms. jolla on selkeästi määritelty suhde teokseen tai sen manifestaatioon Liitännäistiedot (Annotation) Esim. kirja-arvostelu, kirjan kansikuva Sekä malli että sen suomennos ovat luonnoksia; etenkin suomenkieliset käsitteet voivat vielä elää

Liitännäistiedot BIBFRAME Annotation Model –luonnos julkistettiin 30.4.2013; teksti on vielä hyvin keskeneräinen Teoksen metatietoihin voidaan linkittää arvosteluja, tekijän tietoja, sisällysluettelo, otteita tekstistä yms.; manifestaatioon kansikuva tai kustantajan tietoja Harkittavana: sisällönkuvailu, varastotiedot, provenanssi, manifestaation kunnon ja siihen kohdistuneiden tapahtumien tai (konservointi)toimenpiteiden kuvaus BIBFRAME soveltaa W3C:n RDF-määritystä, joten perinteinen selvärajainen tietue korvautuu ratkaisulla, jossa jokainen tietoelementti on linkitettävissä muualle Webiin

MARC 21 ja BIBFRAME: linjauksia MARC 21 –tietue pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueeksi, ja MARC 21 –tietoelementit pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueesta takaisin MARC 21-tietueeksi BIBFRAME-formaatista tullee MARC 21:stä hienojakoisempi (esim. suku- ja etunimelle omat tietoelementit) BIBFRAME:en tulee sellaisiakin tietoelementtejä, joita MARC-formaatissa ei ainakaan vielä ole (niitä voidaan lisätä MARC-formaattiin tarpeen mukaan)

MARC 21 ja BIBFRAME: avoimia kysymyksiä Osakohteet Oletan että osakohteita tuetaan jatkossakin, mutta (XML/RDF-pohjainen) tekninen ratkaisu voi poiketa siitä mihin olemme tottuneet Tasojen määrää ei ole pakko rajata kahteen BIBFRAME-formaattien määrästä ei ole päätöstä Mahdollisesti vain yksi (joka kattaisi kaikki MARC 21 –formaatit) Liitännäistietojen rooli Hallinnollinen metatieto Tietojen päällekkäisestä tallennuksesta eri formaatteihin (MARC 21, teknisen metadatan MIX yms., pitkäaikaissäilytyksen metatiedon PREMIS) olisi hyvä päästä eroon

BIBFRAME:n XML/RDF-ratkaisu BIBFRAME ei tule käyttämään hyväksi olemassa olevia RDF-skeemoja, vaan sille rakennetaan oma skeema hallittavuuden maksimoimiseksi (esim. laajentaminen on helppoa) BIBFRAME-skeema on saatavilla osoitteessa http://bibframe.org/vocab.rdf Mappaukset BIBFRAME-skeemasta esim. FOAF-, SKOS- tai Dublin Coreen RDF-skeemoihin laaditaan myöhemmin Kirjastojen pilottihankkeissa on yleensä käytetty valmiita skeemoja kuten FOAF:ia, koska se helpottaa määrittelytyötä ja tietojen vaihtoa Skeemojen mappausten avulla päästään samaan tulokseen, mutta ”mutkan kautta”

Nykytilanne BIBFRAME-hanke on ollut käynnissä puolitoista vuotta, mutta tekemistä on jäljellä paljon Ei ole varmaa valmistuuko uusi formaatti vuoden 2013 lopussa, kuten on ollut tarkoitus Muiden MARC-formaattien suhdetta BIBFRAME:en ei ole tutkittu (NISO:n Roadmap-hanke?) Järjestelmätoimittajien kiinnostus BIBFRAME:en on ollut varsin vähäistä (poikkeuksina OCLC ja VTLS) Meillä ei ole arvioita siitä, miten paljon työtä uuden formaatin tekninen toteuttaminen vaatii (eikä sellaista voi vielä tehdäkään) Kirjastot ovat ns. odottavalla kannalla, osin tiedon puutteen vuoksi (ei tiedetä esim. miten pian formaatti valmistuu)

BIBFRAME:n soveltamisesta MARC-pohjaisen järjestelmän modernisointi BIBFRAME:lle sopivaksi voi olla iso työ, riippuen BIBFRAME-tuen luonteesta Karvalakkimalli: systeemi kykenee lukemaan ja tuottamaan BIBFRAMEa, mutta on sisäisesti MARCia Välitaso: järjestelmän sisäisestä formaatista voi tuottaa sekä BIBFRAMEa että MARCia; tietomallin tuki vain osittainen Häviötön konversio MARC 21 – BIBFRAME - MARC 21 antaa toimittajille armonaikaa; siirtymäkausi voi olla pitkä … mutta vaikka BIBFRAME – MARC 21 –konversio on häviötön, datan avoimuus vähenee muunnoksessa Antaako BIBFRAME riittävästi uusia ominaisuuksia? UKJ-hankkeen linjaukset?

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta Perinteinen integroitu kirjastojärjestelmä on rakentunut painetun aineiston hallinnoinnin varaan E-aineistoille on rakennettu muita järjestelmiä, kuten julkaisuarkistoja Uudet kirjastojärjestelmät (palvelualustat, library service platform) hallitsevat sekä painetut että digitaaliset aineistot Esimerkkejä: Ex Libris ALMA, VTLS Virtua, KUALI OLE Palvelualustat on usein rakennettu niin, että ne tukevat useita formaatteja (MARC 21, Dublin Core) Näissä järjestelmissä on periaatteessa hyvät valmiudet uuden formaatin tukemiseen Luetteloijille suurin muutos on RDA & FRBR, ei formaatti

Kansalliskirjaston rooli Kansalliskirjastoa on alustavasti pyydetty mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa kun projektiryhmä laajenee KK vastaa uuden formaatin sopeuttamisesta Suomen oloihin ja käyttöönotosta (sekä RDA:n ja FRBR:n käyttöönotosta) Varmistamme sen, että formaatti on suomalaisten kirjastojen kannalta toimiva ja että valmiit konversio-ohjelmat toimivat kunnolla myös Suomessa tuotetulla MARC 21 –metatiedolla Varaudumme siihen että käytännön toimiin päästään jo 2014 Tulemme informoimaan kirjastoja BIBFRAME:n edistymisestä – mutta olisi hyvä saada enemmän tietoa projektista Hankkeen tiedotuslinja on ollut niukahko

Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät: Lisätietoja BIBFRAME-hanke + (aktiivinen) keskustelulista: http://bibframe.org/ http://listserv.loc.gov/listarch/bibframe.html Esimerkkejä BIBFRAME-tietueista ja konversio-ohjelma: http://bibframe.org/demos/ http://bibframe.org/tools/ Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät: http://dx.doi.org/10.3789/isqv24n4.2012