Laitteet ja käyttöjärjestelmät KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous/Kouvola Jarkko Ansamäki, 2002

Kurssin tavoite ja sisältö Lauseet opinto-oppaasta: Opiskelija tuntee tietokonelaitteiston toiminnan ja rakenteen. Opiskelija osaa Windows95/98- ja Windows NT-käyttöjärjestelmän sekä hallitsee UNIX-käyttöjärjestelmän rakenteen ja käytön keskeisiltä osin. 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Kurssin suoritus Kurssista pidetään kaksi tenttiä: laitteistotentti käyttöjärjestelmätentti Jotta kurssista saisi hyväksytyn numeron, täytyy tehdä myös harjoitustyö: Laitteisto: Ei harjoitustyötä. Käyttöjärjestelmät:Opiskelijaesitys annetusta käyttöjärjestelmästä. Arvosana tenttien yhteispistemäärästä jos harjoitustyö on tehty. 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Aikataulu Kurssikohtainen aikataulu opettajalta. Pääpiirteittäin kurssi etenee kuitenkin seuraavasti: Laitteistoja yleisesti Fysikaaliset perusteet Arkkitehtuurikysymyksiä PC:n osat Laitteistotentti Systeemiohjelmistot Windows, DOS, Novell UNIX/Linux Opiskelijaesitykset KJ-tentti 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Järjestelyjä Ryhmiin jakautuminen Aiheiden jako Kirjallisuus Vastaanottotunti Kysymyksiä/toiveita? 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Tiedonhaku netistä Kirjastojen WWW-palvelut: www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto www.kyamk.fi/kirjasto www.lut.fi/ltkk/kirjasto Kouvolan kirjasto jne. Lehdet Internetissä Hakukoneet Kirjallisuutta: Teknolit: Tiedonhakijan teho-opas 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät TIETOKONELAITTEISTO 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Tietokoneen toimintaperiaate Tietokonejärjestelmä pitää sisällään laitteiston (hardware) ja ohjelmiston (software). Ohjelmisto pitää sisällään toimintaohjeet, komennot, joiden mukaan laitteisto toimii. Ohjelmaa seurataan käsky käskyltä. Tietokoneeseen kuuluu syöttö-, käsittely- ja tulostuslaitteita. Tietoa voidaan syöttää esimerkiksi näppäimistöllä. Kun syötetty tieto on käsitelty ohjelman ohjeiden mukaan, se voidaan tulostaa esim. näytölle tai kirjoittimelle. 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Tyypillinen tietokonelaitteisto Keskusyksikkö levyasema CD-asema Syöttölaitteet näppäimistö hiiri Tulostuslaitteet Kaiuttimet Näyttö 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Keskusyksikkö emolevy prosessori(t) muistit väylä(t) kovalevy(t) (kiintolevy) levykeasema(t) CD-ROM -, DVD-asema(t) Virtalähde, tuulettimet Erilaisia liitäntöjä Lisä- ja/tai ohjainkortteja 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Tiedon esittäminen tietokoneessa Tämä, koska piirit on helpoin toteuttaa niin, että ne tunnistavat kaksi tilaa: virta päällä  1 ja virta pois päältä  0. Tavallisesti erilaiset merkit koodataan käyttäen ns. ASCII-koodistoa, jossa merkit yleensä esitetään 8 bitin pituisella binääriluvulla. 28=256 merkkiä= tavu. Kaikki tietokoneen tallentama ja käsittelemä tieto koostuu biteistä. Bitti on 2-luku- eli binääri-järjestelmän luku 0 tai 1. 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Tietotekniikan yksiköt ”Tiedon koko”/tallennuskapasiteetti Yksikkö Merkitys tavu (B, t) 8 bitin jono (1 merkki) kilotavu (kB, kt) 210 tavua = 1 024 tavua megatavu (MB, Mt) 220 tavua = 1 048 576 tavua gigatavu (GB, Gt) 230 tavua = 1 073 741 824 tavua teratavu (TB, Tt) 240 tavua = 1 099 511 627 776 tavua Taajuus 1/s = 1 Hz Jos esimerkiksi valo vilkahtaa kerran sekunnissa, on sen vilkkumistaajuus 1 Hz (5/s  5 Hz, 1000/s  1 kHz). 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Tietokoneen nopeus Tietokoneen nopeuteen vaikuttaa moni seikka: Prosessorin tyyppi, esimerkiksi: 486, Pentium, Pentium II Käytettävä kellotaajuus (prosessori/väylä/…) Kuinka monta kellojaksoa prosessori suorittaa sekunnissa. Yksikkönä MHz. Esimerkiksi: P III 500 Usein ylikellottaminen ’mahdollista’  ylikuumeneminen ja prosessorin rikkoutuminen Muistin määrä, väylät, erikoisprosessorit ja lisäkortit ja niiden muistit, levyasemien nopeudet, ... 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Erilaisia tietokoneita PC Mac Amiga, Atari, C64, Spectrum, … ”insinöörityöasemat” Palvelinkoneet, superkoneet, rinnakkaiskoneet Laskimet, autot, puhelimet, pesukoneet, kamerat, … ? 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät Rinnakkaislaskenta Tehtävä jaetaan pienempiin osatehtäviin joita voidaan suorittaa rinnakkain. Toteutus joko tietokoneiden verkkona tai yhdessä koneessa monta prosessoria. Prosessoreista (tai rinnakkaisista koneista) yksi huolehtii tehtävien jaosta ja ajoituksista yms. Ovatko ojankaivuu ja kaivon kaivaminen rinnakkaistettavia ongelmia? 20.8.2001 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät