Lukion maantiede 1. kurssi Tuulet Lukion maantiede 1. kurssi

Myrsky repi irti kirjaston kattolevyjä (Kaleva 28.9.2011) Syysmyrsky ei aiheuttanut suuria tuhoja (Kaleva 19.10.2011) Myrsky katkoi sähköt tuhansilta, puita kaatui talojen päälle (HS 9.12.2011)

Tuulen synty Auringon lämpösäteily jakautuu epätasaisesti maapallon pinnalle Muodostuu lämpötilaeroja  ilmanpaine-eroja Ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan  tuuli M K

Tuulen synty Tuuliin vaikuttaa: Paine-eron suuruus (isobaarien tiheys) Coriolis–ilmiö Kitka Keskeisvoima (kiihtyvyys) Suunta = MISTÄ tuulee K M

Yksinkertaistettu kuva ilmanpaineista ja tuulista Fennoskandiassa 31

Maapallon tuulijärjestelmät Planetaariset tuulet Alueelliset tuulet Paikalliset tuulet Myrskytuulet Tuulen nopeus (m/s)  Tuulen nimitys < 1  Tyyntä 1-3  Heikkoa 4-7  Kohtalaista 8-13  Navakkaa 14-20  Kovaa 21-32  Myrskyä ≥ 33  Hirmumyrskyä

Planetaariset tuulet = ilman yleinen kiertoliike aiheutuu kahdesta tekijästä: Auringon säteily Coriolis-ilmiö 0 km/h 90° 60° 30° 0° 1674 km/h

Planetaariset tuulet Planetaarisia tuulia ovat 60° Planetaarisia tuulia ovat Kaakkois- ja koillispasaati Länsituulet Itätuulet Suihkuvirtaukset Pasaatituulet johtuvat päiväntasaajan matalasta ja hepoasteiden korkeasta Länsituulet hepoasteiden korkeasta Itätuulet napa-alueiden korkeasta 30°

Alueelliset tuulet Monsuunituulet Vuodenaikaistuulia Aasian mantereen ja Tyynenmeren lämpötilaerot Kesä/talvimonsuuni Myös muiden mantereiden ja merien päällä vastaavia, mutta ei kehity niin voimakkaiksi ja merkittäviksi Esim. Azorien korkea, Siberian korkea

Karttatehtävä Tarkastele monisteessa olevia tuulikarttoja, toinen on maanpinnan korkeudelta ja toinen n. 11 km korkeudessa vallitsevista tuulista Mitä tuulijärjestelmiä löydät kartoista?

M K Itätuulten vyöhyke Polaaririntama Sykloni Länsituulten vyöhyke Azorien korkeapaine K Pasaatituulet

K Napaseudun korkeapaine Polaarinen suihkuvirtaus Azorien korkeapaine Subtrooppinen suihkuvirtaus

Paikalliset tuulet M K Pienimittakaavaisia tuulijärjestelmiä Paikallisista lämpötilaeroista aiheutuvia Maatuuli/merituuli Laaksotuuli/vuorituuli M K

Merituulen vaikutusalue = kirkas taivas Pilvet sisämaassa, kuvan tilanteessa n. 30 km rannikolta

Paikalliset tuulet Topografiasta aiheutuvia Föhn-tuuli (lämmin) Chinook (lämmin) Bora (kylmä) Mistraali (kylmä) Pampero (kylmä) 0°C 5°C/km 10°C/km 2 km + 20°C + 10°C

Föhn-tuuli Ruotsissa Kebnekaisella keväällä 2011 Kebnekaisen huippu pilvien takana, korkeus 2111 m merenpinnasta. Tuulensuunta lännestä eli Atlantilta.

Föhn-tuuli Pallaksella keväällä 2011 Tuulen suunta lännestä eli poikittain tunturijonoon Itäpuolella selvästi lämpimämpää ja taivas kirkas Länsipuolella lumipyryä Korkeusero Pallaksella n. 300 metriä, laskennallisesti Föhntuuli aiheuttaa noin asteen lämpötilaeron. Ilmankosteus kuitenkin pienenee itäpuolella, jolloin ilma tuntuu lämpimämmältä .

Myrskytuulet Itsenäisiä tuulijärjestelmiä Liikkuvat vallitsevien tuulten mukana Tunnetuimpia trooppiset hirmumyrskyt Energia lämpimästä merivedestä Hurrikaani, taifuuni, trooppinen sykloni Tornadot ja trombit pienempiä järjestelmiä Myös voimakkaat syklonit voivat aiheuttaa myrskytuulia Pohjoismaissa. Näin kävi esimerkiksi 26.12.2011, jolloin Tapanin myrskyssä tuulen puuskat ylsivät Etelä-Suomessa jopa 35 m/s nopeuteen.