Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu? Jätehuoltopäivät 26.4.2012 Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu? Kai Sormunen, kai.sormunen/at/ramboll.fi, 040-5127 944

Kaatopaikkakiellon sisällöstä Kaatopaikkakiellon vaikutukset sisältö Johdanto Kaatopaikkakiellon sisällöstä Kaatopaikkakiellon vaikutukset Käsittelyt Kaatopaikkasijoitus Kaasut Vedet

Johdantoa

Kaatopaikkakielto orgaanisille jätteille Tavoitteet Rajoittaa/lopettaa orgaanisen jätteen loppusijoitusta kaatopaikoille Kaasu- ja vesipäästöjen vähentäminen Kehittää materiaalien hyötykäyttöä Raja-arvo 10 % (TOC tai hehkutushäviö) Voidaan saavuttaa vain laitosmaisilla käsittelyillä, joilla tuotetaan tuhkaa ja/tai epäorgaanisia rejektejä sekä hyötymateriaaleja Slide with lime green factbox Lähde: Seppänen 15.11.2011

koskee tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä Yhdyskuntajäte (sekajäte) Erilliskerätyt jätteet Yhdyskuntajätteen käsittelyrejektit Rakennusjätteiden käsittelyrejektit Puhdistamolietteet ja sen käsittelyjäte Sekalainen, puu-, muovi- ja kumijäte Elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte Metsäteollisuuden orgaaninen jäte Auto- ja sähkölaiteromun rejektit Tekstiilijäte Lähde: Seppänen 15.11.2011

Kotitalouksien sekajätteen koostumus (HSY:n alue) Biohajoavaa 66 % Muu palava (muovit, tekstiilit ja vaatteet) Inerttijäte (lasit, metallit, SER, sekalaiset pakkaukset, sekalaiset jätteet ja ongelmajätteet)

Kaatopaikkakiellon Vaikutukset

Vaikutukset käsittelyihin Loppusijoituksen aluetarpeet pienenevät  laitoskapasiteetin, käsittelykenttien ja välivarastojen lisätarve Sekasijoittamista vain perustellusti hajoamisprosessit ja ympäristökuormitus sekä myöhempi hyötykäyttö huomioiden Materiaalia muuhun hyötykäyttöön. Materiaalit oltava ympäristökelpoisia (orgaanisten materiaalien tulee olla stabiloituja)

Materiaalien välivarastointia ja käsittelyitä Lähde: Environmental Control Systems, Inc., 2000.

Kaasujen hallinnan uusia haasteita Vanhat täytöt Metaanin muodostuminen vähenee odotettua nopeammin Menetelmät kaasun hyödyntämiseksi alhaisilla metaanipitoisuuksilla Kaatopaikkojen aerobinen stabilointi (ilmastus) voi olla perusteltua kaasun hyötykäytön estyttyä alhaisen metaanipitoisuuden tai määrän vuoksi Metaanin hapetuspintarakenteissa

Kaasujen hallinnan uusia haasteita Täytöt vuoden 2016 jälkeen Ei metaanin muodostumista vuoden 2016 jälkeen sijoitetuilla jäteillä  ei uusia kaasunkeräysjärjestelmiä Sulfaatin pelkistyminen rikkivedyksi voi aiheuttaa hajuhaittoja  edellyttää tarkkailu ja tarvittaessa toimenpiteitä

Suotovesien hallinnan haasteita Jätekeskusten vesimääristä valtaosa vanhoista täytöistä ja käsittelykentiltä Typpikuormitus pitkäkestoinen, jopa 100 vuotta Uusilta täytöiltä lisääntyvissä määrin suolat (sulfaatti, kloridi) Siirtolinjojen hajuhaitat (sulfaatin pelkistymisestä rikkivedyksi) ->hajujen hallinta Mekaanis-biologisten jätteiden alueelta myös typen ja orgaanisen aineksen kuormitus jatkuu

Muut vaikutukset Kuormantarkastukset ja analysointi Kalustotarpeet Mekaanis-biologinen käsittelyn raja- arvot? Saksassa TOC-raja-arvo rejekteille 18 % Hylkyrejektien käsittely Ympäristötarkkailut

yhteenveto Kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä 2030-luvulle asti Laitoskapasiteetin, käsittelykenttien (ja välivarastojen) lisätarvetta Ominaisuuksiltaan erilaisten jätejakeiden sekasijoittamista vältettävä Hajujen hallinnan tarpeet Orgaanisen aineksen ja typen suotovesikuormitus vähenee, ja suolojen kuormitus lisääntyy

Kiitos ! Endslide