Riikka-Maria Yli-Suomu Koulutusrahasto aikuiskoulutuksen edistäjänä AMKE:n neuvottelupäivät 29.3.2012 Riikka-Maria Yli-Suomu, hallituksen pj Riikka-Maria Yli-Suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Koulutusrahasto lyhyesti Ajankohtaista hallitusohjelmasta ja raamisopimuksesta Aikuiskoulutusetuuksien kehittyminen Ammattitutkintostipendi Aikuiskoulutustuki Keskustelua järjestelmän käytöstä ja hyödynnettävyydestä Riikka-Maria Yli-Suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu Koulutusrahasto Koulutusrahasto edistää osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista työmarkkinoilla Rahaston tehtävänä on tukea työelämässä olevien ammatillista opiskelua myöntämällä aikuiskoulutustukea ammattitutkintostipendejä Toiminta perustuu Koulutusrahastoa koskevaan lakiin (1306/2002) Lakiin aikuiskoulutustuesta (1276/2000) Koulutusrahaston säännöistä annettuun asetukseen (1311/2002) Ikää ja työsuhteen kestoa koskevia ehtoja vuonna 1973 A-summa ja B-summa A-summa voitiin maksaa heti työsuhteen päätyttyä B-summa, kun hakijan työhön sijoittuminen oli osoittautunut vaikeaksi (kolmen kuukauden odotusaika = työttömyys) 1.3.1989 voimaan tulleen uudistuksen mukaan erorahan saamisedellytykset muuttuivat ja uutena etuutena otettiin käyttöön aikuiskoulutuslisä, jos koulutus alkoi vuoden sisällä (1/3 erorahasta) valtakunnansovittelija Teuvo Kallion esitys tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi 30.11.1989 – ehdotukseen sisältyi keskusjärjestöjen sopimus ammattikoulutuksen edistämisestä ammattikoulutusrahaa oli tarkoitus maksaa työ- ja virkasuhteessa olevien omaehtoista ammatillista koulutusta varten ammattikoulutusrahaa voi 1.1.1991 alkaen saada 30 – 60 -vuotias työntekijä, jonka nykyinen päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ja joka on ollut vähintään viisi vuotta päätoimisissa työsuhteissa ammattikoulutusrahaa maksettiin kokoaikaisesta, vähintään 1 kuukauden ja enintään 18 kuukauden opiskelusta 24 kuukauden ajanjaksona edellyttäen, ettei työnantaja maksa opintojen ajalta palkkaa Riikka-Maria Yli-Suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu Koulutusrahasto Koulutusrahasto on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima STM nimittää rahaston hallintoneuvoston Puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK Varapuheenjohtaja Matti Huutola, SAK Hallintoneuvosto valitsee hallituksen Puheenjohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu, KT Kuntatyönantajat Varapuheenjohtaja Saan Siekkinen, SAK Hallinnon jäsenistä puolet työnantajien ja puolet palkansaajien edustajia Toimitusjohtaja Heikki Pohja toimii myös työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana Henkilöstöä 27, joista 3 osa-aikaista Hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajuudet vaihtuvat vuosittain työnantaja- ja palkansaajapuolen kesken Riikka-Maria Yli-Suomu

Ajankohtaista hallitusohjelmasta ja raamisopimuksesta Hallitusohjelma (Työlainsäädäntö ja työelämän kehittäminen) ”Selvitetään mahdollisuudet kehittää valtakunnallisen koulutusrahaston toimintaa niin, että jokaiselle työntekijälle kertyisi työsuhteen ajalta koulutusoikeutta, jota voidaan käyttää työsuhteen aikana tai sen päätyttyä ammattitaidon kehittämiseen. ” Raamisopimus (Osaamisen kehittäminen) ”Työryhmä selvittää koulutusrahaston uudistetun aikuiskoulutustuen käyttöä ja valmistelee ehdotuksia koulutusrahaston toiminnan kehittämiseksi. Selvityksen kohteena on hallitusohjelmassa mainittu työsuhteen aikana kertyvä koulutusoikeus sekä koulutusrahaston tehtävien laajentaminen sen sekä mahdollisen tilimallin hallinnointiin. Kertyneen koulutusoikeuden voi käyttää työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusoikeus kertyisi jokaisen henkilökohtaiselle koulutustilille tai muuhun vastaavaan järjestelmään. Koulutusoikeudesta sovittaisiin tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa.” Riikka-Maria Yli-Suomu

Aikuiskoulutusetuuksien kehittyminen Perustettiin vuonna 1969 Eroraharahastona Myönsi erorahaa tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotuille Muutettiin vuonna 1990 Koulutus- ja erorahastoksi Erorahan rinnalla alettiin tukea työtekijöiden kouluttautumista Vuodesta 2003 alkaen Koulutusrahasto Eroraha lakkautettiin Ammattitutkintostipendi vuodesta 1996 Aikuiskoulutustuki vuodesta 2001 alkaen Vuonna 2010 aikuiskoulutustukijärjestelmän uudistaminen Aikuiskoulutustuen tason korotus Järjestelmää uudistettiin (mm. soviteltu tuki) Perustettiin vuonna 1969 Eroraharahastona Rahaston perustamisesta sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken 11.9.1969 (Liinamaa II) Laki tuli voimaan 1.3.1970, josta alkaen alettiin myöntää erorahaa Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti Vuodesta 2003 alkaen Koulutusrahasto Etuudet Ammattitutkintostipendi vuodesta 1996 Aikuiskoulutustuki vuodesta 2001 alkae Ikää ja työsuhteen kestoa koskevia ehtoja vuonna 1973 A-summa ja B-summa A-summa voitiin maksaa heti työsuhteen päätyttyä B-summa, kun hakijan työhön sijoittuminen oli osoittautunut vaikeaksi (kolmen kuukauden odotusaika = työttömyys) 1.3.1989 voimaan tulleen uudistuksen mukaan erorahan saamisedellytykset muuttuivat ja uutena etuutena otettiin käyttöön aikuiskoulutuslisä, jos koulutus alkoi vuoden sisällä (1/3 erorahasta) valtakunnansovittelija Teuvo Kallion esitys tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi 30.11.1989 – ehdotukseen sisältyi keskusjärjestöjen sopimus ammattikoulutuksen edistämisestä ammattikoulutusrahaa oli tarkoitus maksaa työ- ja virkasuhteessa olevien omaehtoista ammatillista koulutusta varten ammattikoulutusrahaa voi 1.1.1991 alkaen saada 30 – 60 -vuotias työntekijä, jonka nykyinen päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ja joka on ollut vähintään viisi vuotta päätoimisissa työsuhteissa ammattikoulutusrahaa maksettiin kokoaikaisesta, vähintään 1 kuukauden ja enintään 18 kuukauden opiskelusta 24 kuukauden ajanjaksona edellyttäen, ettei työnantaja maksa opintojen ajalta palkkaa Riikka-Maria Yli-Suomu

Ammattitutkintostipendi Riikka-Maria Yli-Suomu

Ammattitutkintostipendin määrä ja saannin ehdot Suuruus 366 euroa Veroton etuus Myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintojärjestelmän mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ollut tutkinnon suorittamispäivään mennessä työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan yhteensä vähintään 5 vuotta tutkinnon suorittaessaan alle 64-vuotias Sillä, onko hakija tutkinnon suorittamisajankohtana työsuhteessa vai ei, ei ole tukea myönnettäessä merkitystä. Riikka-Maria Yli-Suomu

Ammattitutkintostipendin saajista ja rahoituksesta vuonna 2011 Stipendin saajia noin 24 100 Naisia 57,4 % ja miehiä 42,6 % Stipendimenot yhteensä noin 8,8 milj. euroa Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa 98 % stipendimenoista työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla Valtion hakijoita 2 % Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat kaikki työnantajat ja työntekijät Työnantajan maksu keskimäärin 2,35 % ja palkansaajan 0,6 % palkasta Yleisimmät tutkinnot: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) Johtamisen erikoisammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) Laitoshuoltajan ammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Riikka-Maria Yli-Suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu Aikuiskoulutustuki Riikka-Maria Yli-Suomu

Aikuiskoulutustuen määrä 2012 Perusosa on 674,24 €/kk (31,36 €/pv) Ansio-osa on 45 % palkan ja perusosan erotuksesta 3 292,80 euroon saakka - sen jälkeen 20 % Veronalaista tuloa, ennakonpidätys 20 % Soviteltu tuki mahdollistaa opiskelun työn ohessa Valtio rahoittaa perusosan Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan Aikuiskoulutustuki työstään kokonaan palkattomalle opintovapaalle jäävälle jos opintovapaa kestää vähintään 2 kk yhdenjaksoisesti lisäksi voi saada Kelasta opintolainan valtiontakauksen Soviteltu aikuiskoulutustuki jos opintovapaan aikana on sivutuloja tai opintovapaa koostuu alle 2 kk jaksoista haetaan kalenterikuukausittain jälkikäteen tuen suuruus sovitellaan tulojen perusteella Sivutulot, jotka vaikuttavat tukeen, (hakija voi hakea soviteltua tukea) palkkatulo päätyöstä tai sivutyöstä työharjoitteluajan palkka lakisääteiset verotettavat etuudet apurahan veronalainen osuus lomaraha ja lomakorvaus pää- tai sivutyöstä veronalaiset luontoisedut opintovapaan aikana tulokseen perustuva palkka (tulospalkkio,bonus, provisio) yritystoiminnan ansiotulo kotihoidon tuki (ilman kuntalisää) ja osittainen hoitoraha osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke (osa-aikaeläke edellyttää osa-aikaisen työn jatkumista, joten se ei todennäköisesti useinkaan mahdollinen samaan aikaan opintovapaan kanssa) tapaturmaeläke (voidaan maksaa myös osakorvauksena) Esimerkkejä tuen määrästä Palkka/kk Tuen määrä/kk 1 600 e 1 062,46 e 2 000 e 1 235,37 e 2 500 e 1 451,51 e 3 000 e 1 667,64 e 3 500 e 1 866,45 e Riikka-Maria Yli-Suomu

Aikuiskoulutustuen saannin ehdot Aikuiskoulutustukea voi saada opiskeluun, jonka kestoaika on vähintään kaksi kuukautta tai yhteensä vähintään 43 päivää enintään18 kuukautta (vastaa kahta lukuvuotta) Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen Koulutuksen laajuus vähintään 3 op/kk tai 2 ov/kk tai 20 t/vk Työhistoria vähintään 8 vuotta Työnantajan hyväksymä opintovapaa ja työsuhde voimassa Aikuiskoulutustuki myönnetään työsuhteessa olevalle palkansaajalle tai yrittäjälle, joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua työhistoriaan lasketaan Suomessa eläkevakuutettu työ työhistoriaan voidaan laskea enintään 2 vuotta työssäoloon rinnastettavaa aikaa, mm. perhevapaat ja varusmies- tai siviilipalvelusaika Koulutus johon tukea voi saada suomalaisessa oppilaitoksessa tapahtuvaa päätoimista, keskimäärin vähintään 3 op kuukaudessa tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta ulkomaan vaihtojaksolle, jos ulkomaan opinnot luetaan hyväksi suomalaiseen tutkintoon tutkintoon sisältyvään työharjoitteluun hakijan tulee kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin Riikka-Maria Yli-Suomu

Aikuiskoulutustuen saannin ehdot Koulutuksen järjestäjän tulee olla Suomessa toimiva, julkisen valvonnan alainen oppilaitos Yksityisten oppilaitosten ja kouluttajien järjestämä koulutus ei kuulu tuen piiriin Avoimen yliopiston opintoihin tukea myönnetään, jos opinnot ovat hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta Myös yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea, vaikka yrittäjä ei maksa työttömyysvakuutusmaksua Tuen määrä on tuen perusosa, jonka valtio rahoittaa Riikka-Maria Yli-Suomu

Estävät etuudet Kelan opintotuki tai asumislisä Vuorottelukorvaus tai osa-aikalisä Sairauspäiväraha Äitiys-, isyys- tai vanhempainraha Kuntoutusraha samaan koulutukseen Työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki Täysi työkyvyttömyyseläke, vanhuuseläke

Aikuiskoulutustuen saajista ja rahoituksesta vuonna 2011 Aikuiskoulutustukimenot 70 milj. euroa Aikuiskoulutustukea sai 11 104 henkilöä Naisia 83,2 % ja miehiä 16,8 % Keski-ikä naisilla 40,2 ja miehillä 37,8 vuotta Ammattikorkeakouluissa opiskeli 44,2 %, Yliopistoissa 31,4% Ammatillisissa oppilaitoksissa 22,5 % Yleissivistävissä oppilaitoksissa 1,9 % Riikka-Maria Yli-Suomu

Aikuiskoulutustuki Saapuneet hakemukset 2008 – 2011 (kpl) Hakemuksia sai jättää jo 2010. Akkutyön uudistus toimi, mutta se ei näkynyt täysimittaisena vielä vuonna 2010. Aikuiskoulutustuki meinasi hiipua 2009. Heikki Pohja

Aikuiskoulutustuen saajat vuonna 2011 Edunsaajat opiskelivat seuraavilla koulutusaloilla Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 44,0 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 14,9 % Humanistinen ja kasvatusala 14,9 % Tekniikan ja liikenteen ala 8,8 % Kulttuuriala 6,5 % Luonnonvara- ja ympäristöala 4,5 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 3,0 % Luonnontieteiden ala 1,8 % Muu ala 1,5 % Yleissivistävä koulutus 0,1 % Muu ala (sotilas, poliisi, palo- ja pelastus) Riikka-Maria Yli-Suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu Keskustelua Tunnetaanko aikuiskoulutusetuudet opiskelijoiden, ohjaajien ja koulutuksen järjestäjien keskuudessa? Miten ammatillisen osaamisen kehittämiseen saadaan vetovoimaa aliedustetuissa ryhmissä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta? Aikuiskoulutuksen ja -tuen vetovoiman kasvun haasteita? Riikka-Maria Yli-Suomu

Koulutusrahasto aikuiskoulutuksen edistäjänä Koulutusrahaston yhteystiedot PL 191, 00121 Helsinki Kalevankatu 12, Helsinki (toimisto avoinna arkisin klo 8.30–16.00) Maksuton palvelunumero 0800 949 49 (Puhelinaika arkisin klo 9.00–12.00) Vaihde: 09 680 3730 info@koulutusrahasto.fi www.koulutusrahasto.fi Heikki Pohja, toimitusjohtaja Etunimi.sukunimi@tvr.fi Riikka-Maria Yli-Suomu, hallituksen pj Etunimi.sukunimi@kuntatyonantajat.fi Riikka-Maria Yli-Suomu