Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Uusiutuvat energialähteet Suomessa ja Saksassa Erneuerbare Energiequellen in Finnland und Deutschland Juha Rautanen, Motiva Uusikaupunki,
Advertisements

Vihreä sähkö.
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Tilastokatsaus Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut.
Myyttejä tuulivoimasta
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
Päästökaupan merkitys Kainuulle
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Copyright © Tekes Cleantech-yritykset ”Viisi tähteä”
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Ilmastonmuutos ja energia
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Voidaanko Euroopassa siirtyä uusiutuvaan energiatalouteen? Oras Tynkkynen Helsinki.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Miten korvata kivihiili
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Sijoitusrahastojen vuosi 2010 Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
ENERGIAKATSELMUSPÄIVÄ Pietarissa Hyviä käytäntöjä ja tuloksia Suomen energiakatselmusohjelmasta Seppo Silvonen, Head of Unit.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
VTT - OSAAMINEN RATKAISEE VTT lyhyesti VTT ON PUOLUEETON JA MONIALAINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO Palveluksessa noin 3000 asiantuntijaa Liikevaihto.
Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Jorma Hanhiala/TT Turku1 Teollisuuden merkitys Rauman seudun hyvinvoinnille.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tilinpäätös 2004.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
Teesit ydinvoimakeskusteluun TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
Energiavuosi 2011 Sähkö Energiateollisuus ry
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
Energiavuosi 2015 Sähkö Energiateollisuus ry.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Greenpeace tilaisuus : Kestävän energian vallankumous Suomen tuulivoimayhdistyksen kommenttipuheenvuoro Jari Ihonen.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Energiavuosi 2015 Sähkö (päivitetty )
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
Päivitetty Energiateollisuus ry
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Kari Tuutti Yksikönjohtaja, Long Products Outokumpu
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Kivihiilen kieltämisen vaikutukset Selvityksen tulosten tiivistelmä Pöyry Management Consulting Oy
Energiavuosi 2018 Sähkö Energiateollisuus ry
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Esityksen transkriptio:

Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä Tuulivoima-alan teollisuuden toiveet ja näkymät :10 TWh tuulivoimaa 2020 Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä

Tuulivoima-alan toimittajat Toimialaryhmän tavoitteena on lisätä tuulienergian tuotantoa Suomessa ja sitä kautta edistää kotimaisen tuulivoimateollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 2002 Jäsenmäärä 17 Tuulivoimaan liittyvä liikevaihto n. 500 M€

Tuulivoiman kehitystä edistävät tekijät EU:n vaatimukset uusiutuvan energian osuudeksi Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen Sähkön tarpeen kasvu Sähköomavaraisuuden varmistaminen Tuulienergian kannattavuuden paraneminen Tuotantokustannuksiltaan edullinen uusinvestoinneissa Kustannus ei riipu polttoainekustannuksista -> Tuulivoima on kypsää globaalia liiketoimintaa Tuuliresursit ovat tasaisesti jakautuneet globalisti.

Tuulivoimalla on huomattava potentiaali hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä sekä merkittäviä muita ympäristöhyötyjä Tuulivoiman avulla on mahdollista saavuttaa enimmillään noin 2 miljoonan tonnin CO2-päästövähenemä Kioton sopimuskauden loppuun (2012) mennessä. (Lähde: VTT:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Tuulivoima ei tuota hiukkaspäästöjä, SOx-päästöjä eikä NOx-päästöjä. Tässä suhteessa se on ympäristöhyödyiltään ylivoimainen bioenergiaan verrattuna. (Lähde: Electrowatt-Ekono Oy:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Lähde: Syri et al (VTT) Results of the study on meeting the 2 ºC target, Bryssel 11.12.2006

Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. 15 2006 74 GW 74 84 GW 158 2010 4 y CAGR 21% 59 2005 Pn[GW] 4xSuomen sähkön- tuotantokapasiteetti 1xSuomen sähkön- tuotantokapasiteetti 84 GW = Skandinavian ja Baltian sähkön tuotantokapasiteetti yhteensä = 53 x Olkiluoto3:n kapasiteetti = 3,5 x maailman rakenteilla oleva uusi ydinvoimakapasiteetti = 90 - 95 mrd e investoinnit = 1,5 x Suomen vienti 2006 = 3 x Suomen investoinnit 2006 = 2,3 x Suomen sosiaaliturvamenot 2006 Onko Hannulla tähän kuvaan tukitekstiä? Tai miten edellisen kalvon yhdistäisi tähän, riittäisikö tämä muistilista: Tuulivoiman kehitystä ajavat tekijät Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen Energiantarpeen kasvu Sähkön käyttö lisääntyy Tuulienergian kannattavuus paranee Tuotantokustannuksiltaan edullinen uusinvestoinneissa Kustannus ei riipu polttoainekustannuksista tai päästöoikeuksien hinnasta Energiasaatavuuden varmistaminen Tuuliv kaikkialla kotimainen energialähde, resursit suurit kaikissa maissa -> Tuulivoima on kypsynyt globaaliksi liiketoiminnaksi. CAGR – vertailuja: Primäärienergian kulutuksen kasvu ’02-’30 1,7% Kiinan BKT:n vuosimuutos ’06-’10 8,0% Kännykkäliittymien määrän kasvu ’07-’10 8,7% (Lähteet: BTM Consult, MAKE Consult, EER, IEA, IDC, CN Statistical Yearbook, Tilastokeskus, ETSO, WNA) (CAGR = Compound Average Growth Rate) 5

Taustaa: Tuulivoiman pohjoismaiset markkinat Investoinnit uuteen sähköntuotantokapasiteettiin Pohjoismaissa 2006-15: Tuotannon lisäys n. 60 TWh/a Investointivolyymi noin 20 mrd € Tuulivoiman osuus tästä 7 mrd € 15 TWh/a Johtopäätös: Suomalaisella tuulivoima-alan teollisuudella on näköpiirissään rajusti kasvava lähimarkkina, jossa luonnonolosuhteet ovat samankaltaiset kuin Suomessa ja kaupallinen toimintaympäristö sama (= NordEl) (Lähde: Vattenfall, VTT)

Tuulivoima Suomessa 100 MW raja rikkoutunut syksyllä Tuotantomahdollisuudet vähintään 30 TWh/a Maakuntakaavoissa varatuilla alueilla lähes 10 000 MW eli 25-30 TWh/a Aikataulullisesti toteutuskelpoinen 3000 MW (noin 10 TWh/a) vuoteen 2020, 500 MW vuoteen 2012 Taloudellinen toteutuskelpoisuus edellyttää Poliittista tahtotilaa Takuuhintajärjestelmää Tuuliatlaksen päivitystä Tuulivoiman käyttöönotto on ollut hidasta Suomessa. Ensimmäisen 100 MW toteuttamiseen tulee kuluneeksi noin 20 vuotta. Seuraavan toteuttaminen voisi tapahtua kahdessa vuodessa. Tuulivoiman tuotantomahdollisuudet ovat Suomessa suuret. Pelkästään maakuntaliittojen selvitysten perusteella maakuntakaavoihin varatuilla alueilla on mahdollisuus noin 10 000 MW:n tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen, mikä vastaa 25-30 TWh vuotuista sähkön tuotantoa. Arvioiden (Pöyry) mukaan tästä noin 3000 MW eli lähes 10 TWh olisi titeutettavissa vuoteen 2010 mennessä. Huomattakoon, että maakuntakaavojen potentiaaliarviot ja alauevaraukset perustuvat 5-10 vuoden takaisiin selvityksiin eikä niissä ole yleensä otettu nykyteknologian suomia mahdollisuksia huomioon. Nykyinen suurempi laitoskoko voi mahdollistaa järjevän tuotantotoiminnan myös sisämaassa, mistä on alueita lkaavoissa hyvin vähän, jos lainkaan, mukana. Tuuliatlaksen puute yli 100 m korkeuksilta, merialueilta, sisämaasta ja tunturialueilta hidastaa hankekehitystä ja lisää investointien riskejä toimijoiden kannalta. Hankkeiden taloudellinen toteutuskelpoisuus riippuu tuulivoiman kustannuskehityksestä, joka tapahtuu teknologian ja markkinoiden kehittymisen kautta, muun sähkön tuotannon hintakehityksestä, johon vaikuttavat polttoaineiden kehitys ja päästökauppa, sekä poliittisista päätöksistä kuten uusiutuvien tuotantomuotojen tukeminen ja EU:n Uusiutuvan energian osuutta koskevat vaatimukset.

10 TWh tuulivoimaa Suomessa v. 2020 - Vaikutukset Laskee sähkön hintaa markkinoilla Vaikutus suuruusluokkaa noin 2 €/MWh eli 200 milje/a Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 6 milj. tn/a Vaikutus suuruusluokkaa 10-15 e/MWh tuulisähköä eli 100-150 milj.e/a Nostaa kotimaisuusastetta ja parantaa huoltovarmuutta nopeasti Välitavoite 500 MW v. 2012 Helpottaa EU:n asettamien RES-E-tavoitteiden saavuttamista Lisää uusiutuvien osuutta energian käytössä 2,5 %-yksikköä Parantaa tuulivoiman kokonaistaloudellisuutta Luo työpaikkoja koko toimitusketjussa ja kiinteistöverotuloja Luo uutta ja edesauttaa olemassa olevaa yritystoimintaa ja vientiä

Sähkön tuotantokustannukset 2/2006 Euroa / MWh Rajakustannus (arvio huoltokust. osalta) Reaalikorko 5%, huipunkäyttöaika 2200 h/a tuulivoimalla, muilla 8000 h/a Lähde: Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto

Systeemihinta ja kokonaiskustannukset €/MWh Systeemihinta I/2006 – XII/2007 Tuotantokustannus 2006 Suomen aluehinta Systeemi- hinta Pääoma Suomen aluehinnan k.a. Huolto Päästök. Polttoaine Jan’06 Dec’07 Lähteet: Energiateollisuus / LTY 2006 Nordpool XII/2007 spot - viikkokeskiarvot

Tuulivoima on kustannustehokasta suhteessa muihin uusiutuviin energiamuotoihin: Edullisissa tuotanto-olosuhteissa tuulivoima on kustannus-tehokkuudeltaan samaa tasoa kuin biomassan ja jätteen poltto, vesivoima sekä geoterminen energia. Verrattuna aalto- ja vuorovesivoimaan sekä aurinkoenergiaan tuulivoima on merkittävästi edullisempaa. (Lähde: Euroopan Komissio: ”Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukeminen”, 2005.) Nykyisessä pohjoismaisessa markkinatilanteessa tuulivoima on sähkön erillistuotannossa kilpailukykyistä maakaasulauhteeseen verrattuna ja selvästi edullisempaa kuin sähkön tuottaminen turve/puulauhteella. (Lähde: Electrowatt-Ekono Oy:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Sähköenergian tuotantokustannukset ovat vakaat

10 TWh tuulivoimaa 2020 - Vaadittavat toimenpiteet Takuuhintajärjestelmä laajennetaan koskemaan kaikkia uusiutuvia tuotantomuotoja kustannustehokas ja nopea tapa lisätä tuulivoiman tuotantoa myös Suomessa Teknologian kehittäminen teknologiaohjelma Tuuliatlaksen päivityksen kiirehtiminen rahoituksen varmistaminen Kaavoitusasiat lupamenettelyjen vakiinnuttaminen

Tukimekanismit EU-maissa EU10 + Romania + Bulgaria Takuubonus tai takuuhintajärjestelmä on osoittautunut tehokkaimmaksi uusiutuvien edistämiskeinoksi EU-maissa. Toinen tehokas keino on uusiutuvien velvoite, joka on nyt tulossa EU-tasoisena tavoitteena myös Suomeen. Source: FORRES 2020 / Alterner / EU Comission

Konkreettiset toimenpiteet 2007-2011 Neljä teknologiademonstraatiota eri tyyppisissä sijoituskohteissa Satama/teollisuusalue, 10-15 MW Sisämaa-alue 0,5 – 2 km rannikolta, 10-15 MW Tunturialue, 10-15 MW Matala merialue, n. 30 MW Em. demonstraatioiden toteuttamiseen varattava riittävä julkinen tuki. Investointitukitarve neljälle hankkeelle yhteensä 50 M€ vuosina 2007-11. Kattavat olosuhdekartoitukset ja seurantaprojektit pienentävät demonstraatiohankkeiden riskejä ja mahdollistavat niiden kustannustehokkaan monistamisen. Demonstraatioihin liittyvä T&K-tukitarve 1-2 M€. Kaupallisten tuulivoimahankkeiden toteutusedellytysten varmistaminen Tavoitteena julkisen tuen tarpeen aleneminen markkinoiden kasvun ja teknologian kehityksen avulla. Asteittain aleneva investointituki ja/tai riittävä tuotantoperusteinen tuki. Arvioitu tukitarve 2007-2011 keskimäärin 15 M€/vuosi. Alan toimijoiden yhteistyönä selvitetään tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet tuulivoimatuotannon lisäämiseksi sekä  tehokkaimmat keinot tuulivoiman käyttöönoton edistämiseksi sekä energiateollisuuden, teknologiaviennin että julkisen sektorin kannalta. Tukitoimien tulee mahdollistaa hankekoon kasvu ja tasainen markkinavolyymi. T&K-tuki: Tuulivoimateknologia Tekesin yhdeksi painopistealueeksi. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteiset T&K-hankkeet alentavat tuulivoiman kustannuksia. Tuuliatlaksen päivitys pienentää hankkeiden riskejä ja lisää investointihalukkuutta.

Tuuliatlaksen tarve: korkeuden vaikutus sähköntuotantoon

Pohjanmaan ja Lapin maakuntakaavat Tornio Kristiinankaupunki

Tavoite: Tuulivoima Suomessa vuonna 2020 Tuulivoiman rakentaminen on kannattavaa ilman julkista tukea Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 10 TWh/vuosi Säästettävien päästöoikeuksien kautta saavutettava hyöty 30 M€/vuosi Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vientitulot 1,4 mrd €/vuosi Tuulivoima-ala työllistää 18 000 suomalaista