Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus 22.5.2013.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Ota osaa Haitin koulujen jälleenrakennukseen! Päivätyökeräys 2013–2014.
Maapallon lämpeneminen
Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta  Perustettu vuonna 2003  Osuuskunnan tarkoituksena on tuottaa puhdasta raaka-ainetta paikallisille tattaria jalostaville.
Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Muutosfoorumi Eero Yrjö-Koskinen.
Palmuöljy yhteiskuntavastuuun koetinkivenä, Greenpeacen kommentti
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
1 Ilmastonmuutos NYT! Ilmastovastaava Leo Stranius Punavihreää yhteistyötä yli puoluerajojen.
Ilmastonmuutos, politiikan muutos ja joukkoliikenteen muutos
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Monikäyttöinen paperi
Ilmastonmuutos ja Aavikoituminen
Eija Koski Uusi Elämä -hanke Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 64,3 vuotta Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 78,4.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
luonnontieteellinen tausta
Kestävään kehitykseen kasvattaminen kemian opetuksessa DI, FM, Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto.
LÄHIRUOKA – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN RUOKA
Alkoholijuomien kulutus 2012 Tuomo Varis Sirpa Virtanen
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
1 Tuleeko vielä hiihtokelejä? Ilmastovastaava Leo Stranius.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Ruoka ja ilmastonmuutos
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
– 10 kysymystä ja vastausta–
Perinataalitilasto − synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Väder- och Klimatförändringar
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Kierrätystehdas Ilmastovastaava Leo Stranius.
Teesit ydinvoimakeskusteluun TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden.
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät ja kuluttaisivat kuten sinä ja minä, tarvittaisiin jopa 8 maapalloa. Pohjoisen pallonpuoliskon kulutusyhteiskunnat.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
ILMASTONMUUTOS.
Tupakka Suomessa ja maailmalla
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Sosiaalimenot ja rahoitus 2011 Esa Arajärvi, Nina Knape
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
Maanjäristykset.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Petri Matveinen Nina Knape.
SDP TARVITSEE POLIITTISEN OHJELMAN SDP valmistelee periaateohjelmaa 45. puoluekokoukseen Lahteen Puolueessa on käynnissä myös strategiatyö.
Valtaosa maailman miljardista köyhästä ihmisestä asuu maaseudulla. He yrittävät saada elantonsa maataloudesta, mutta yli puolella ei ole käytössä lainkaan.
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti G.
Maapallon metsät.
HAVAIJI.
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilivapaa Suomi, Vantaa
Maapallon metsät.
Kuinka eläintuotanto voisi vaikuttaa ympäristöön?
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
ILMASTONMUUTOS.
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2015
Eroosio.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Eroosio ja aavikoituminen
13. Ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
Maapallon aridit alueet
Viljamarkkinoiden tulevaisuusnäkymät, syksyn hintataso
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
tekstidokumentti antiikin ympäristötuhot
Esityksen transkriptio:

Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus

Ruoantuotannon maankäytöstä • 11 % (1,5 miljardia ha) maapallon maa-alasta on viljelyskäytössä • FAO on arvioinut, että 4,2 miljardia ha olisi jollakin tavalla kestävästi otettavissa viljelykäyttöön, mutta monet näkevät lisäyspotentiaalin olevan vain hyvin vähäinen • Tällä hetkellä suurin osa viljelyalasta palvelee eläintuotantoa • Maatalouden piirissä nyt noin 38 % maapallon maa-alasta, määrä ei ole kasvanut viimeiseen 10 vuoteen (Maailmanpankki 2013).

Ruoan kulutus asukasta kohti (kg/person/vuosi) Lähde: Alexandratos & Bruinsma 2012

• Jos ruoankysyntäennuste toteutuisi, tarvittaisiin vähintään 25 % enemmän maa-aluetta vuoteen 2050 jos tuottavuus/ha nykytasolla • Lisäksi  ilmastonmuutoksen seurauksena tuottava maa-alue vähenee merenpinnan nousun seurauksena (Maailmanpankki 2012: yli puolen metrin valtameren nousu vuoteen 2060 mennessä)  maatalousmaita peittyy vedellä rannikkoalueilla (tulvat lisääntyvät), pohjavesien suolaantuminen • nyt jo 40 % maapallon väestöstä rannikkoalueella -> vedenpinnan nousu pakottaa ihmisiä hakemaan uusia asuinseutuja sisämaasta  ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuudesta kärsiviä alueita lisää, mutta toisissa paikoissa sateisuuden/myrskyjen lisääntyminen vaikeuttaa maataloustoimintaa ja lisäävät eroosiota  kuivuusongelma haittaa jo nyt noin 15 prosenttia maailman viljelyalasta. Lämpötilan noustessa kuivuusongelmia olisi jo 44 prosentilla viljelyalasta • ihmiset pakotettuja siirtymään uusille alueille  maaperän köyhtyminen muutoinkin liiallisen viljely- ja laiduntamisaktiviteetin sekä ihmistoiminnan maankäyttömuutoksista johtuvan eroosion seurauksena  Ihmiset pakotettuja siirtymään uusille alueille  muut kasvavan kulutuksen ja kaupungistumisen luomat maankäyttötarpeet  raaka-ainetarpeet muuttavat aikaisemmat maankäyttömuodot, uusi infrastruktuuri vaatii maata  biopolttoaineet varaavat maa-alueita, joissa voitaisiin tehdä ruokaa tai raaka- aineita muihin tarpeisiin  biopolttoaineiden tieltä väistyvien tarpeiden maankäyttövaraukset uusille alueille

• Ihmiskunnalla tarve raivata luonnon ekosysteemejä maatalous- ja muihin käyttöihin  maankäytön kasvihuonekaasupäästöt kasvavat merkittävästi ja ekosysteemipalvelut heikkenevät • Ilmastonmuutos itsestään synnyttää valtavia suoria ja epäsuoria maankäyttömuutoksia pienentäen käyttökelpoista maapinta-alaa samalla kun ihmiskunta tarvitsisi sitä lisää