LIHASTAUDIT – KIPU JA KIVUN HOITO Aki Hietaharju TAYS 17.11.2011

KROONINEN KIPU KIPU = EPÄMIELLYTTÄVÄ KOKEMUS / ELÄMYS / AISTIMUS, JOKA LIITTYY KUDOSVAURIOON TAI SEN UHKAAN ( IASP ) MILLOIN KIPU ON KROONISTA? Kiputilan kesto ylittää kudosvaurion paranemiseen tarvittavan ajan Kiputila on kestänyt yli 3 kk ( IASP ) Leikkauksen jälkeinen kipu on kroonista, jos se kestää yli 2 kk leikkauksesta

Kivun esiintyvyys Eurooppalainen tutkimus kroonisesta kivusta (Breivik ym. 2006) viidesosa aikuisista kärsii yli puoli vuotta kestäneestä kiputilasta, joka oireilee useita kertoja viikossa, on voimakkuudeltaan kohtalainen ja heikentää toimintakykyä yleisimpiä kivun aiheuttajia nivelrikko, selkärangan sairaudet ja vammojen jälkitilat

Kivun luokittelu, kipuanalyysi Nosiseptiivinen kipu Neuropaattinen kipu Psykogeeninen kipu Idiopaattinen kipu

Nosiseptiivinen kipu Liittyy kudosvaurioon Voi olla mekaanista (nivelrikko), kemiallista tai iskeemistä (kudoksen hapenpuute, lihasten ylikuormitus) Kipua aistiva ja välittävä hermojärjestelmä on terve ja toimii moitteettomasti

Neuropaattinen kipu Neuropaattinen kipu tarkoittaa kipua, jonka aiheuttaa somatosensorisen järjestelmän vaurio tai sairaus Sillä ei ole varoitustehtävää, se on potilaalle pelkkä vaiva

Psykogeeninen kipu Psyykkiset ja psykososiaaliset tekijät kivun synnyn taustalla Depressio voi ilmetä kipuna Kipu ainoa kommunikaatiokeino

Idiopaattinen kipu Kivun taustalla ei ole osoitettavissa kudosvauriota eikä kipujärjestelmän vauriota Tuntematon syy Esimerkiksi fibromyalgia

Kivun aistiminen Kipureseptoreiden stimulaatio Tuntoaistimuksia välittävät hermot Selkäytimen takasarvi

Kipureseptorin stimulaatio

Nosiseptiiviset säikeet A-delta säikeet: akuutti, terävä kipu C-säikeet: tylppä, jomottava kipu ”hiljaiset”/”nukkuvat” kipureseptorit tulehdus herättelee A-beeta säikeiden tehtävän muutos (normaalisti aistivat kosketusta, painetta)

C-säikeet ja selkäytimen takasarvi

Spinotalaaminen rata

Laskevat radat laskeva estovaikutus aivojen keskiosista (aivokammioiden ympärillä oleva harmaa aine) selkäytimen takasarveen viha ja jännitys lisäävät estovaikutusta ahdistus ja depressio vähentävät estovaikutusta

Kroonisen kivun mekanismit Epätarkoituksenmukainen impulssinmuodostus vioittuneissa kipureseptoreissa madaltunut liipaisukynnys spontaani aktivaatio Herkistyminen selkäytimen takasarvessa Kipusignaaleja estävien järjestelmien heikkous keskushermoston alueella

Lihasten kipureseptorit Lihassäikeissä ei havaittavissa olevia kipureseptoreita Lihasten verisuonirakenteissa kuitenkin tiheä kipuaistimusta välittävä A-delta ja C-hermosäikeiden verkosto Kipuaistimuksia laukaisevat: tulehdus (inflammaatio) hapenpuute (hypoksia)

Fibromyalgia: sentraalinen sensitisaatio keskushermoston kivunkäsittelymekanismien ja stressivasteen poikkeava säätely lihaksissa patologisia muutoksia ei todeta kyky rentouttaa lihas on vähentynyt kipukynnys merkittävästi matalampi kuin verrokeilla kipukynnys ei nouse vaikka annetaan toistuvia kipuärsytyksiä

Kipu ja lihastaudit Jensen MP et al: Chronic pain in persons with myotonic dystrophy and facioscapulohumeral dystrophy. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:320-8

Kipu ja lihastaudit 257 tutkittavaa DM1: 130 FSHD: 127 Kyselykaavaketutkimus (235 palautti) Kivun raportointi: DM1: 60 % FSHD: 82 %

VAS-asteikko

Kipu ja lihastaudit (DM2 vs FSHD) Keskimääräinen kivun voimakkuus: 4,45+2.58 Vaikea-asteisen kivun osuus: 24 % Kivun paikallistuminen: alaselkä ja alaraajat

Miksi selkäkipu on yleinen? Vartalon ja niskan koukistajat heikoimpia lihaksia molemmissa sairauksissa (DM1 ja FSHD) Epätasapaino ojentajien ja koukistajien välillä Rangan virheasennot: kyfoosi ja skolioosi Poikkeava biomekaaninen kuormitus Pyörätuoli

Mistä hoidoista oli eniten hyötyä? Marijuana (8.29+0.76) Opiaatit (6.70+2.18) Hieronta (6.05+2.27) Kiropraktinen käsittely (5.53+3.29) Hermoblokadit (5.33+3.20)

Mistä hoidoista oli eniten hyötyä? Mutta… sivuvaikutukset estivät pitkäaikaisen käytön opiaatteja oli kokeillut 33 %, tutkimushetkellä käytti vain 8 % opiaatit: ummetus, toleranssi, hikoilu, kutina, hormonaaliset muutokset, tokkuraisuus… kannabis: heikentynyt motivaatio, psykoosiriski, laiton käyttö

Ongelma Kroonisen kivun hoidosta ei ole riittävästi tutkimuksia lihastautipotilailla (lumekontrolloidut tutkimukset) Kivun hoitosuositukset puuttuvat!!! Myös erilaisten fysikaalisten hoitojen vaste ja tehokkuus tulisi arvioida

Kipu ja lihastaudit Engel JT et al. Pain in youths with neuromuscular disease. Am J Hosp Palliat Care 2009;26:405-12

Kipu ja lihastaudit 42 potilasta Ikä: 9-20 v (mediaani 14,8) Duchenne: 37 % DM1: 14 % Becker: 5 % Limb-girdle: 5 % Kongenitaalinen lihasdystrofia: 5 % FSHD: 2 % Muut: 36 %

Kipu ja lihastaudit 55 % raportoi kroonisesta kivusta (vanhempien arvion mukaan 71 %) Kivun voimakkuus tutkimushetkellä: 1.30 Kipuepisodin kesto n. 9 h Lokalisaatio: alaraajat yleisin Vähintään 1 nivelen kontraktuura: 60 % 83 % käytti kipulääkitystä N. 80 % kärsi univaikeuksista

Kipu ja lihastaudit Suokas KI et al. Pain in patients with myotonic dystrophy type 2: a postal survey in Finland. Muscle Nerve (in press)

Kipu ja lihastaudit: DM2 132 DM2 potilasta Kyselykaavake: palautti 70 % Kipua raportoi 54 % vastaajista kyselyhetkellä Kivun elinaikainen esiintyvyys: 76 % Kivun voimakkuus: 2.3 – 5.9

Kipu ja lihastaudit: DM2 Kivun lokalisaatio: kaikki 4 raajaa ja vartalo 42 % Kivun luonne: jatkuva ja voimakkuudeltaan vaihteleva 54 % jatkuva ja vakaa 23 % episodittainen 18 %

Kipu ja lihastaudit: DM2 Päänsärky: 23 % Vatsa-suolikanavan ongelmat: 34 % Kipulääkkeiden käyttö: 65 % tulehduskipulääkkeet 63 %

Kipu ja lihastaudit:DM2 Elämänlaatu heikompaa potilailla, jotka raportoivat kipua Depressio: 17 vastaajaa (18 %); heistä 13 raportoi kipua (76 %) Univaikeudet: 25 vastaajaa (27 %); heistä 18 raportoi kipua (72 %)

Kipu ja oheisongelmat Kipu Toiminta- kyky  Masennus Unihäiriöt ja ahdistuneisuus Unihäiriöt

Kiitos!