Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
NOMINIEN TAIVUTUS Substantiivit: kissa Adjektiivit: pehmeä
Advertisements

Suomen kielioppia edistyneille Ajanilmaukset
Persoonapronominit.
Jumalan kanssa.
Monikko.
Mikä on hänen ammatti? Missä hän on töissä? Mitä hän tekee?
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
Lauseenjäsennys.
Suomen kielioppia edistyneille Astevaihtelu
Adjektiivit Adjektiivi on kuvaileva sana, se kertoo millainen jokin esine, asia tai ilmiö on. Adjektiiveilla on kolme muotoa, ja ne taipuvat pääsanansa.
Suomen kieli maailman kielten joukossa
Ajattelee ja tuntee? Näkee? Sanoo ja tekee? Kuulee? KipupisteetOnnistumiset.
YLEISPREESENS.
Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä Ratkaisut tehtäviin 2 ja 3.
Preppaus ENA 2.
Millainen sää on?.
KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus.
Englanti: aikamuodot.
PERSOONAPRONOMINIT.
omena banaani appelsiini tomaatti kurkku paprika
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Kielioppi Ssu112 Luento
Puhu parin kanssa! Mitä sinä teit viikonloppuna?
Millainen sää on?.
Puhu parin kanssa. Täytyykö sinun opiskella tänään illalla
Minä luen kirjan. Minä luen kirjaa. Minä luin kirjan
Relatiivipronominit ja relatiiviset adverbit
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 P Luento ma
Suomi 1B – Y347 Mon and Wed – Exam
1 Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä ) Etsi seuraavasta tekstikatkelmasta kaikki tapaukset, joissa sanavartaloon on liittynyt suffiksin i.
Etsi ensin predikaatti.
UUSIVUOSI / Uutenavuotena suomalaiset juhlivat ystävien ja/tai perheen kanssa ja juovat kuohuviiniä. He syövät perunasalaattia ja.
Suorat ja epäsuorat objektipronominit
Kappale 8: Onnea uuteen kotiin!
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
Kappale 7 Mikä sana? 1.Kun Hanna ei ole kesällä työssä, hänellä on _____________. 2.Suomalaiset syövät tätä yleensä kello Sana on _________. 3.Jos.
SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja.
Suomi 1B Torstai 7. huhtikuuta 2016 Mikael Agricolan päivä 9. huhtikuuta.
Suomi 1B Tiistai Viides huhtikuuta 2016 Eero Järnefelt: Kaski, 1893.
Suomi 1B Tiistai 30. elokuuta Ääntäminen – pronunciation Suomen vokaalit Harjoitus 1 (s. 73) Harjoitus 1 (s. 147)
Partisiipit Partisiipin preesens ja partisiipin perfekti.
Tämä, nämä Den här, det här, de här Den där, det där, de där.
Tervetuloa kurssille Suomi 3A! Sanna Rämö
Suomi 2B Suullinen testi Teemat Työ ja opiskelu (SM1: Kappale 9) Vapaa-aika ja harrastukset (SM2: Kappale 4) Matka/matkustaminen (SM 1: Kappale.
Suomi 2B 13. Huhtikuuta 2016 Kuva: Bubble gum and sweetie pie.
Finnish for International Business Students
Suomi 1B
Tervetuloa kurssille Suomi 3A!
Pronominit (pronomen)
Suomi 1B Torstai 1. syyskuuta 2016.
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016
Suomen kielen alkeiskurssi - sanaluokat
Lukusanojen eli numeraalien merkintätavat
Nominien taivutus Hänelle/Häneen annettiin palkinto.
Mitä on kongruenssi?.
Titta Hänninen MOI KAIKILLE!
Suomi 1B Torstai
Demonstratiivipronominit
Tekstinhuoltoa 3.
Sanaluokat 5-6 luokat
1. Huhtikuuta 2016 Aprillipäivä
Suomi 1B Torstai 18. elokuuta 2016 Helsingin juhlaviikot
Suomi 1B Torstai
Suomi 1B Maanantai 22. elokuuta 2016.
Suomi 1B
Suomi 2A
SANALUOKAT NOMINIT VERBIT PARTIKKELIT Subst. Adj. Pron. Numer PP Konj.
Suomi 1B Maanantai 29. elokuuta 2016.
číslovky 1 – yksi 2 – kaksi 3 – kolme 4 – neljä 5 – viisi 6 – kuusi
Infinitiivi ATT GÖRA något lätt som en plätt!!!.
Esityksen transkriptio:

Sijamuodot Sanataituri 5 & 6

Sanaluokat Luettele sanaluokat Miten partikkelit taipuvat? Miten verbit taipuvat? Millä yhteisellä nimityksellä kutsutaan substantiiveja, adjektiiveja, pronomineja ja numeraaleja?

ja aikamuodoissa

Partikkelit eivät taivu. Verbit taipuvat persoonamuodoissa ja aikamuodoissa. Nominit taipuvat SIJAMUODOISSA.

Taivuta sanoja iloinen ja mummo taulukon mallin mukaan.

Löydätkö jokaiselle sijamuodolle päätteen ja kysymyksen, johon se vastaa? -, -t MIKÄ? -n MINKÄ? KENEN? -a,-ä,-ta, -tä MITÄ?KETÄ? -na, -nä MINÄ?KENÄ? -ksi MIKSI?KENEKSI? -ssa, MISSÄ? -sta MISTÄ? pid.vok+n MINNE? -lla MILLÄ? -lta MILTÄ? -lle MILLE?

YLEISSIJAMUODOT

Tutki sanakirjaa. Missä muodossa nominit ovat sanakirjassa?

NOMINATIIVI

NOMINATIIVI Vastaa kysymyksiin: MIKÄ? MITKÄ? KUKA? KETKÄ? Yksikössä PERUSMUOTO Monikossa pääte -T

Arvaa kenen…

GENETIIVI GENETIIVI ON OMISTUSMUOTO

GENETIIVI Vastaa kysymyksiin: KENEN? KEIDEN? Yksikössä pääte –N Monikossa päätteitä useita: -DEN, -TTEN, -IN, -EN, -TEN

Mitä mummo leipoo? Mitä minä syön? Mitä minä teen?

PARTITIIVI

PARTITIIVI Vastaa kysymyksiin: MITÄ? KETÄ? KEITÄ? Päätteet –A, -Ä, -TA, -TÄ

NOMINATIIVI (perusmuoto) GENETIIVI ( -N) PARTITIIVI (-A, -Ä, -TA, -TÄ) Hän, he Kiva, kivat Tuoli, tuolit Kuusi, kuudet Kuudes, kuudennet Hänen, heidän Kivan, kivojen Tuolin, tuolien Kuuden,kuusien Kuudennen, kuudensien Häntä, heitä Kivaa, kivoja Tuolia, tuoleja Kuutta, kuusia Kuudetta, kuudensia

ESSIIVI JA TRANSLATIIVI

-NA, -NÄ Minä tekisin mitä? Sinuna… Äitinä… Talonmiehenä… Teräsmiehenä…

ESSIIVI (-NA, -NÄ)

-KSI Miksi haluaisit tulla eri elämänvaiheissa? Pienenä halusin tulla… Ekaluokalla halusin… Kolmasluokkalaisena halusin…

TRANSLATIIVI (-KSI)

ESSIIVI (-NA, -NÄ) TRANSLATIIVI (-KSI) Esim. Minua pidettiin sankariNA. Lentelin lintuNA taivaalla. Halusin isona teräsmieheKSI. Minua luultiin noidaKSI.

PAIKALLISSIJAT

Taivuta sanoja ”keltainen talo” suomen kielellä keltaisessa talossa i ett gult hus in a yellow house från det gulda huset from the yellow house till det gulda huset to the yellow house vid gula huset by the yellow house Det ser ut som ett gult hus. It looks like a yellow house. till det gula huset keltaisesta talosta keltaiseen taloon keltaisella talolla keltaiselta talolta keltaiselle talolle

PAIKALLISIJAT

KAIKKI TAPAHTUU TALON SISÄLLÄ KAIKKI TAPAHTUU ULKOPUOLELLA

PAIKALLISSJIJAT Aika: illalla, aamusta Väline: veneellä, airosta Keino: juoksemalla Omistussuhde: Jussilta

PAIKALLISSIJAT SISÄPAIKALLISSIJAT ULKOPAIKALLISSIJAT INESSIIVI ELATIIVI ILLATIIVI ULKOPAIKALLISSIJAT ADESSIIVI ABLATIIVI ALLATIIVI

Opettele loru ulkoa: INESSA ELASTA ILLAAN ADELLA ABLALTA ALLALLE

HARJOITTELE TAIVUTTAMISTA (tulosta taulukko)

NOM. GEN. (-n) PART. (-a,-ä, -ta, -tä) ESS.(-na,-nä) TRANSL.(-ksi) INESS.(-ssa) ELAT.(-sta) ILLAT.( --n) ADESS.(-lla) ABLAT.(-lta) ALLAT.(-lle)