Kotikadut turvallisiksi Simo Grönroos

Kotikadut kuntoon Vuonna 1996 kaupungininsinööri Martti Tieahon aloittama projekti laittamaan kuntoon KTP eli kaavoitettujen tiivistyvien pientaloalueiden kadut kuntoon, joiden kunnostamiseen ei ole saatavissa maankäyttömaksuja tai muita tuloja kuin budjettivarat Rakennettavaa katupituutta KTP-alueilla oli 2018 yhteensä noin 254 km, josta valmiiksi rakennettu noin 67 %. KTP-alueiden katurakentamisen velvoitetta oli vuoden 2018 elokuussa jäljellä noin 85 km, jonka hankeosatasoinen kustannusarvio on yhteensä 71 milj.euroa. Viisivuotiskautena 2013-17 on KTP-katujen rakentamiseen saatu sijoitettua 26,5 milj euroa eli keskimäärin 5,3 milj €. Investointikaton ja Etelä-Espoon vilkkaan rakentamisen takia KTP-ohjelman rahoitus on talousarviossa/-suunnitelmassa 2019-30 41,6 milj euroa eli keskimäärin 3,7 milj euroa vuodessa. Talousarviossa- / suunnitelmassa 2019-30 esitetyllä rahoitustasolla nyt ohjelmassa mukana olevat kadut saadaan rakennettua valmiiksi vuoteen 2042 mennessä. Vuonna 2018 siirrytty katukohtaisuudesta aluekohtaisuuteen – kustannustehokkuus ja vähemmän häiriötä Lähde: KTP raportti 2018 Kotikadut kuntoon -hanke

Haasteet Espoossa investointikatto 280 miljoonaa / vuosi – liika velkaantuminen riski Tilojen ja infran kesken: Homekoulut vieneet paljon investointien resursseja Espoosta tullut maan velkaisin kaupunkikonserni – velkaa jo 4 miljardia mikä 14 000 / Asukas Kasvu vaatii investointeja – koulut, päiväkodit, kadut Länsimetro + metron ympäristö vaatinut suuria infrainvestointeja Ylläpidon menot kasvavat vuosi vuodelta ylläpidettävän pinta-alan kasvaessa Verotulojen tasauksia maksetaan vajaa 200 miljoonaa Väestönkasvu taloudellisesti epäterveellä pohjalla Kasvu lisää menoja, mutta vanhasta Espoosta olisi silti pidettävä huolta

Väestönkasvu tarkoittaa nykyään sitä, että palveluiden kysyntä kasvaa verotuloja nopeammin Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Espoo

HS 27.2.2019

Espoon väestönkasvusta noin 80 % vieraskielisen väestön kasvua Vallitsevan kehityksen jatkuessa 2028 väestöstä 25 % vieraskielisiä – 2035 osuus jo 1/3 väestöstä Nopeimmin kasvavia ryhmiä ovat Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian kieliryhmät.

Lähde: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia, Suomen Perusta 2019

Johtopäätöksiä Taloudellisesti epäterve kasvu on saatava loppumaan Kaupungin kasvu ylipäätään liian nopeaa Ei enempää homekouluja – resursseja infraan Suurinvestointeja harkittava tarkemmin niin rahaa säästyy Kaupungin tasapuolinen kehittäminen