Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan. TASAINEN LIIKE Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan. Paikan kuvaaja t,x-koordinaatistossa Nopeuden kuvaaja t,v-koordinaatistossa x v t v = vakio x = x0 + v t x0 t Nopeus saadaan paikan kuvaajasta fysikaalisena kulmakertoimena. Matka saadaan t,v-koordinaatistosta fysikaalisena pinta-alana
TASAISESTI KIIHTYVÄ LIIKE Nopeus muuttuu samassa ajassa aina yhtä paljon. Nopeuden kuvaajan fysikaalinen kulmakerroin ilmoittaa kiihtyvyyden v Kiihtyvyys t v0 Nopeus Matka saadaan nopeuden kuvaajan ja aika-akselin välisen alueen fysikaalisena pinta-alana. x Paikka t
saadaan tangentin fysikaalisena kulmakertoimena: x (m) KESKINOPEUS on yhtä suuri kuin sellaisen tasaisen liikkeen nopeus, jolla paikan muutos on yhtä suuri samassa ajassa. 120 100 80 60 ∆x 40 20 ∆t t (s) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 HETKELLINEN NOPEUS saadaan tangentin fysikaalisena kulmakertoimena: x (m) 120 100 80 ∆x 60 40 ∆t 20 t (s) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
HETKELLINEN KIIHTYVYYS (m/s) 30 KESKIKIIHTYVYYS on yhtä suuri kuin sellaisen tasaisesti kiihtyvän liikkeen kiihtyvyys, jolla nopeuden muutos on yhtä suuri samassa ajassa. 25 20 15 ∆v 10 5 t ∆t 1 2 3 4 5 6 v (m/s) HETKELLINEN KIIHTYVYYS saadaan tangentin fysikaalisena kulmakertoimena: 30 25 20 15 10 ∆v 5 t (s) ∆t 1 2 3 4 5 6
KESKIKIIHTYVYYS saadaan sekantin fysikaalisena kulmakertoimena. MUUTTUVA LIIKE x a v t t t KESKINOPEUS saadaan sekantin fysikaalisena kulmakertoimena. KESKIKIIHTYVYYS saadaan sekantin fysikaalisena kulmakertoimena. Nopeuden muutos saadaan fysikaalisena pinta-alana HETKELLINEN NOPEUS saadaan tangentin fysikaalisena kulmakertoimena. HETKELLINEN KIIHTYVYYS saadaan tangentin fysikaalisena kulmakertoimena. MATKA saadaan fysikaalisena pinta-alana