Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s )

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

ANTIIKIN KIRJALLISUUS (800 eKr. – 300 jKr.)

Advertisements

ANTIIKIN KREIKAN TIEDE

Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.

ANTIIKIN SUURET FILOSOFIT

Antiikin kreikan tiede ja filosofia :

Keskiajan tiede ja koulutus:

Kiinan varhaisuskonnot

Pohdipas hetkinen näitä:

Antiikin Kreikka.

Hy02 : Eurooppalainen ihminen

Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.

4/9/2017 Mitä filosofia on? Kreikan kielestä sana filosofia = viisauden rakastaminen Länsimainen filosofia syntyi 600 e.Kr. antiikin Kreikassa. Tämä kurssi.

Neoliittinen vallankumous

Filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa

2.2. – 2.4. Muistiinpano- ja tehtäväkokonaisuus

Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:

KESKIAJAN TIEDE JA KOULUTUS

EUROOPPALAINEN IHMINEN RENESSANSSI. = Antiikin uudelleen löytäminen = Aikakausi keskiajan ja uuden ajan välissä  Tuomitsi keskiajan, ihaili antiikkia.

EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Euroopan historia.

IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Johdatus ympäristön historiaan.

ANTIIKKI Kreikka. Kreikkalainen maailma Antiikin kulttuurin aikakaudet Arkaainen kausi 800–480 eKr. Olympialaiset 776 eKr. Klassinen kausi 480–330 eKr.

7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Ydinsisältö.

FI4 YHTEISKUNTAFILOSOFI A. 1. Yhteiskunnan olemistapa Yhteiskunnan käsite Yhteiskuntamuotojen luokittelu Yhteiskuntafilosofian ongelmat -miksi yhteiskuntia.

FILOSOFIAN ARVOITUS (S. 10 – 13). Filosofian identiteettiongelma -Filosofia (kr. ”viisauden rakastaminen”) sai alkunsa antiikin Kreikassa n. 600 eKr -Kysymys.

MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.

Fysiikka ja kemia Antiikin aikoina ja pitkään sen jälkeen tutkijat pohtivat laajasti luonnonilmiöitä. Sama tiedemies saattoi tutkia geometrisiä ongelmia,

LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto

Vanhan testamentin kirjojen taustaa

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010

Ihminen ja maailma Teksti: Ortoboxi.fi ja Stefan Holm: Kirkon jäsenenä – Oppikirja 9. luokalle, kpl 5 Kuvat:

Hindulaisuuden synty ja oppi

HI04- Eurooppalaisen maailmankuvan kehittyminen

Kristinusko ja tiede Antiikin Kreikka ja Rooma (n.700 eKr. – 500 jKr.) - apologia: kristinuskon puolustus antiikin filosofeja vastaan filosofian keinoin.

YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa

Uskonnot yhteiskunnassa

Keskiajan ja renessanssin vertailu

Fyysikan historiaa.

Tieteenfilosofia Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista filosofiasta käsin.

KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys

Keskiaika Suomessa Noin

Antiikki ja varhainen filosofia

Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Hi1

USKONTO JA KULTTUURI UE1 LAJM.

Uuspositivismi.

TIETEELLISEN AJATTELUN JA TIETEEN SYNTY

Kokoa oheiseen kuvioon keskeiset tiedot kustakin tiedemiehestä

Skolastiikka Filosofian ja teologian yhdistämää tiedettä kutsutaan skolastiikaksi Skolastiikan tavoitteena oli osoittaa, että kirkon oppi oli sopusoinnussa.

LUONNONTIETEELLISEN MAAILMANKUVAN SYNTY (s )

1700- ja 1800-LUKUJEN SUURET MUUTOKSET

Uuden ajan murros - Keskiajan ja renessanssin vertailua

Antiikin kulttuurihistoriaa

Filosofian osa-alueet

Eksistentialismi Eero Jussila.

Viisauden rakastamista……

1 Ydinsisällöt.

Luku Kreikkalainen kaupunkivaltio s. 12–16

Luku 9 – Uskonto ja kulttuurien kehitys

TIEDE JA KRISTINUSKO UE2 LAJM.

Tiede ja tieteellinen maailmakatsomus

OMAN AJATTELUN KEHITTYMINEN AATE- JA KÄSITEHISTORIA

Uskonto ja uskomukset (Aboriginaalit).

2. tieto osana maailmankuvaa

1,50 € / kg Määrä 2 kg 3 kg x 4 kg 0,5 kg 2 · 1,50 = 3,00 (€)

Kirkko ja papit opettavat suomalaisia

Antiikin Kreikan ja Rooman kuvanveisto ja maalaustaide -tiivistelmä

Maailmankatsomus.

Esityksen transkriptio:

Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s. 29-32) Antiikki n. 800 eaa.-400 jaa.

Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty FILOSOFIAN SYNTY 500-luvulla eKr. luonnonfilosofit alkoivat selittää ympäröivää maailmaa myös järjen avulla. Vaurastuminen ja lisääntyvä vapaa-aika mahdollistivat tieteellisen ajattelun. Vaikutteita saatiin Egyptistä ja Babyloniasta. 400-luvulla sofistit opettivat maksua vastaa. He kiinnittivät huomion maailmankaikkeuden sijasta ihmiseen. Hellenistisellä kaudella syntyivät epikurolainen ja stoalainen koulukunta. EMPIRISMIN SYNTY Klassisella kaudella teorioita ryhdytään perustelemaan havaintojen ja kokeiden avulla. TIETEIDEN ERIYTYMINEN FILOSOFIASTA • Hellenistisellä kaudella 300–200-luvulla eKr. Aleksandriasta tulee Ateenan kilpailija. tähtitiede maantiede luonnontiede kielitiede lääketiede geometria

Filosofia Hippokrates Ptolemaios Eratosthenes Arkhimedes Aristarkhos matemaatikko useita teknisiä keksintöjä, kuten vesiruuvi ja erilaiset sotakoneet Arkhimedeen laki valmisti planetaarion Määritteli pallon ja sylinterin pinta-alan, ympyrän kehän ja halkaisijan välisen suhteen. luonnonfilosofit, sofistit epikurolaisuus, stoalaisuus Sokrates, Platon, Aristoteles Arkhimedes Filosofia Aristarkhos tähtitieteilijä Planeetat kiertävät aurinkoa, eivät maata. lääketiede Hippokrateen vala Lääketiede perustui havaintoihin. Hellenistisellä kaudella ihmisruumiin leikkauksilla lisättiin anatomian ja fysiologian tuntemusta. Antiikin tieteen keskeiset saavutukset Hippokrates Eukleides Geometrian oppikirjaa käytetty nykypäiviin asti. Ptolemaios Eratosthenes tähtitieteilijä Esitteli maakeskeisen (geosentrisen) maailmankuvan, joka oli hallitseva keskiajalle asti. tähtitieteilijä, matemaatikko Laski maapallon ympärysmitan.

Keskiajan maailmankuva (s. 60-66) Keskiaika n. 400-1500 Geosentrinen maailmankuva: taivaankappaleet kiertävät maapalloa kiinnittyneinä taivaankansiin. Maailma ja maailmankaikkeus oli luotu ihmistä varten, joten ihminen saattoi muokata luontoa omiin tarpeisiinsa. Kaikki tieto oli jo olemassa: oppineiden tehtävä oli välittää jumalan lahjana antama tieto ihmisille, ei keksiä uutta.

KESKIAJAN TIETEELLINEN AJATTELU LUOSTARIT TIETEEN JA KULTTUURIN KESKUKSIA kopioitiin ja kuvitettiin antiikin kirjoja opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa hoidettiin sairaita kehitettiin tieteitä ja taiteita menetti merkitystään yliopistojen myötä

Tiede ja yliopistot Yliopistolaitos syntyi 1000- ja 1100-lukujen vaihteessa. Yliopistot saivat toimilupansa paavilta tai hallitsijalta. Opetuskielenä oli latina. Keskiajan yliopistoissa harjoitettiin neljää tieteenalaa. Maantieteessä ja luonnonfilosofiassa kuvattiin eri valtakuntia, kasvi- ja eläinkuntaa. Tiedot perustuivat kuulopuheisiin, ei silminnäkijähavaintoihin. Taikauskolla vielä suuri merkitys.