KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling Economist Jul 20th 2015 THE gold price, which hit a five-year low on July 20th, reflects supply and demand right now, and also expectations about the future. The yellow metal serves two purposes: it is a commodity (used in electronics, jewellery and dentistry, for example) and a store of value— especially as an insurance policy against political upheavals. But gold is unlike other assets: it brings no income, and it costs money to store it. For now the shiny metal, and the hard-bitten investors who favour it, are in trouble. Gold rallied strongly after the financial crisis, but the price peaked in 2011 and has been falling ever since (see chart). Some believe it could go below $1,000 an ounce this year.

Kullan hinta v. 2008 – 2015 Ensin voimakas hinnan nousu finanssikriisin seurauksena eli kysyntä kasvoi finanssi- järjestelmän ”kaatumisen” pelosta, D Sitten v. 2011 jälkeen hinnan laskun syitä: 2. USA:n talous piristynyt Korkojen odotetaan nousevan, siksi D Poliittinen epävarmuus hälventynyt: Kreikka & Iranin ydinsopimus, D Kiina ei lisännyt kulta- varantojaan odotetusti eli hinta- odotukset eivät täyttyneet, D

Kullan kysyntä-tarjonta–analyysi graafisena esityksenä Kullan kysyntä kasvoi finanssijärjestelmän ”kaatumisen” pelosta. 2. USA:n talous piristynyt, korkojen odotetaan nousevan, siksi kullan kysytä laskee. Poliittinen epävarmuus hälventynyt. Kullan kysyntä laskee. Koska odotusten vastaisesti Kiina ei lisännyt kulta-varantojaan eli hinta-odotukset eivät täyttyneet; se laski kullan kysyntää. P S0 1. 3. 2. D1 D2 D0 D3 Q

Mutta mm. Brexit (äänestys 23. 6 Mutta mm. Brexit (äänestys 23.6.2016) on saanut kullan taas kallistumaan… epävarmuus Britannian taloudesta kasvanut. Myös Pohjois – Korean uhkaukset nostivat 22.9. kullan hintaa.

2 MARKKINOIDEN TOIMINTA jatkoa 2.4 KYSYNNÄN JA TARJONNAN JOUSTOT 2.5 MARKKINOIDEN TOIMIVUUS JA NIIDEN SÄÄTELY

2.4 KYSYNNÄN JA TARJONNAN JOUSTOT Joustot mittaavat kysytyn ja tarjotun määrän suhteellisia muutoksia vastauksena muutoksiin kysynnän ja tarjonnan eri muuttujissa Kuinka herkästi/ärhäkästi kuluttajat/tuottajat reagoivat muutoksiin?

Kysyntäjouston käsitteitä Kysynnän hintajousto, p (price elasticity of demand) Kysynnän ristijousto, r (cross elasticity of demand) Kysynnän tulojousto, I (income elasticity of demand)

Kysynnän hintajousto Viereisessä esimerkissä tarjonnan lisäys laskee tuotteen hintaa paljon ja lisää kysyttyä määrää suhteellisen vähän.

Kysynnän hintajousto jatkoa Viereisessä esimerkissä tarjonnan lisäys laskee tuotteen hintaa vähän, mutta lisää kysyttyä määrää suhteellisen paljon.

Kysynnän hintajousto jatkoa Edellisen perusteella huomaamme, että joskus suurikin muutos tuotteen hinnassa saa aikaiseksi vain pienen muutoksen kysytyssä määrässä, kun taas joskus pienikin hinnan muutos voi jo saada aikaan suuren muutoksen kysytyssä määrässä.

p = p = Kysynnän hintajousto Kuinka herkästi kysytty määrä reagoi tuotteen oman hinnan muutokseen? %Q %P tai Q P P Q p = Kysynnän laki kysynnän hintajousto on aina negatiivinen. p = 

p = -7%/5%= -1.4 (joustava kysyntä) Esimerkki 1 A) Kysytty määrä putoaa 7% hinnan noustessa 5%: p = -7%/5%= -1.4 (joustava kysyntä) B) Kysytty määrä laskee 3.5% hinnan noustessa 5%: p = -3.5%/5% = - 0.7 (joustamaton kysyntä)

Esimerkki 2 p = Oletetaan kysynnän olevan Q = 500(20 - p). P Q Esimerkki 2 x Oletetaan kysynnän olevan Q = 500(20 - p). Laske kysynnän hintajoustot pisteissä: a) p = €4, b) p = €16 ja c) p = €10 p= (-500 x 4)/500(20 - 4) =-1/4 (joustamaton) p= -4 (joustava) p= -1 (yksikkö joustava)

Alkuperäisen hinnan suuruudella on merkitystä! Huomaa, että hintajousto on eri suuruinen lineaarisen kysyntäkäyrän eri pisteissä!!! Alkuperäisen hinnan suuruudella on merkitystä! hinta joustava yksikköjoustava joustamaton kysyntä määrä

Joustava kysyntä Jos  < -1, kysyntä on joustavaa; eli annettu hinnan %-muutos johtaa suurempaan %-muutokseen määrässä. p D Q

Joustamaton kysyntä Jos -1 <  < 0, kysyntä on joustamatonta; eli annettu hinnan %-muutos johtaa pienempään %-muutokseen määrässä. D p Q

Yksikköjoustava kysyntä Jos  = -1, kysyntä on yksikköjoustavaa eli annettu hinnan %-muutos johtaa saman suuruiseen %-muutokseen kysytyssä määrässä.

Täysin joustamaton ja täysin joustava kysyntä D p Q Jos  = 0, kysyntä on täysin joustamatonta eli ostetaan aina sama määrä. Jos  = , kysyntä on täysin joustavaa eli ostetaan vain tietyllä hinnalla. D p Q

Empiirisiä hintajoustoja Välttämättömyyshyödykkeillä pieni hintajousto samoin kuin tuotteilla, joilla vähän substituutteja.

Mitkä tekijät vaikuttavat hintajouston suuruuteen? hyödykkeen luonne, välttämättömyys- vs. ylellisyyshyödyke läheisten substituuttien saatavuus ja määrä (sekä kuinka ahtaasti hyödyke on määritelty) hyödykkeen osuus kuluttajan kokonaismenoista tarkasteluajanjakson pituus Hintajoustojen on empiirisesti todettu yleensä olevan -0,5 ja -2 välillä.

Kokonaistuotto TR = p x Q Miten tietoa hintajoustosta voidaan hyödyntää? Hintajouston ja myyntitulojen välinen suhde: Kokonaistuotto TR = p x Q Kysynnän ollessa joustamatonta hinnan nousu/lasku johtaa myyntitulojen kasvuun/laskuun: a) p, Q ja TR b) p, Q ja TR Kysynnän ollessa joustavaa hinnan nousu/lasku johtaa myyntitulojen laskuun/nousuun: a) p, Q ja TR b) p, Q ja TR

Hintajouston ja myyntitulojen välinen suhde jatkoa Kysynnän ollessa yksikköjoustavaa myyntitulot pysyvät muuttumattomina hinnan muuttuessa.

Mikä on menestyksellisen mainoskampanjan vaikutus kysyntään (kysyntäkäyrään)? D2 p D1 D0 Q

%QA %PB tai QA PB PB QA Kysynnän ristijousto Kuinka herkästi tuotteen kysytty määrä muuttuu jonkin toisen tuotteen hinnan muuttuessa? %QA %PB tai QA PB PB QA r = r =  Ristijousto on positiivinen substituuttihyödykkeille ja negatiivinen komplementtihyödykkeille.

I = I = Kysynnän tulojousto %Q %I tai Q I I Q Kuinka herkästi tuotteen kysytty määrä muuttuu kuluttajan tulojen muuttuessa? %Q %I tai Q I I Q I = I =  Tulojousto on positiivinen normaalihyödykkeille ja negatiivinen inferiorisille hyödykkeille.

Tulojoustoja joustamaton ( < 1): “välttämättömyyshyödykkeet” joustava ( > 1): “luksushyödykkeet” Negatiivinen: “Inferioriset hyödykkeet” (esim. lapset ?)

Tarjonnan hintajousto Kuinka herkästi tarjottu määrä reagoi tuotteen hinnan muutoksiin? Tarjonnan hintajousto on aina positiivinen: tuotteen hinnan nousu johtaa tarjotun määrän kasvuun.

Tarjonnan joustot Tarjonnan joustavuuteen vaikuttavia tekijöitä: resurssien korvattavuus/saatavuus tarkasteltavan ajanjakson pituus p Tarjonta yleensä sitä joustavampaa mitä pidemmästä tarkastelu-ajanjaksosta kyse (momentary, short-run, long-run supply). SM SS SL Q

Esimerkki hintajouston merkityksestä: Kuka maksaa myyntiveron? p Ilman veroa tasa-painopiste on E0* Vero siirtää tarjontaa vasemmalle veron t verran t verotulot E0* Miksi? … mutta kuka maksaa veron (eli kantaa verorasituksen)? Q

Kuka maksaa myyntiveron? jatkoa Verotuksen kohtaannon selvittämiseksi meidän on tarkasteltava muutosta, jonka verotus saa aikaiseksi kuluttajan ja tuottajan ylijäämissä. Vieressä muistin virkistämiseksi kuluttajan ja tuottajan ylijäämien graafinen esitys. P CS S P* PS D määrä

Kuka maksaa myyntiveron? jatkoa Alue A tulee kuluttajien taakaksi. A p E0* Alue B tulee tuottajien taakaksi. B Alue C on hyvinvointi- tappio, dead weight loss. C Verotus pienentää yleensä sekä kuluttaja että tuottajan ylijäämää ja synnyttää hyvinvointitappion. Verorasituksen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista. Q

Verorasituksen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista: D p Q Kuluttaja maksaa koko veron Tuottaja maksaa koko veron Q

CASE: ALV:n ja valmisteverojen alennukset/korotukset Suomessa V. 2007–2010 Suomi oli mukana EU:n kokeilussa, jossa alennettua arvonlisäverokantaa (8%) sovellettiin tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin parturi- ja kampaamopalvelut sekä eräät korjauspalvelut Ruuan ALV aleni 1.10.09. 17%:sta 12%:iin Ravintolaruuan ALV 1.7.10. 22%:sta 13%:iin Yleinen arvonlisävero nousi 1.7.10 22%:sta 23:iin, elintarvikkeiden 12%:sta 13%:iin ja mm. lääkkeiden, kirjojen ja elokuvalippujen arvonlisävero 8%:sta 9%:iin. ALV nousi jälleen 1.1.2013 kaikissa kannoissa prosentilla. Veron kevennyksellä ei kuitenkaan ollut toivottua työllistävää vaikutusta ja niistä luovuttiin. Kaupan hyllyssä ruuan hinnan pitäisi laskea yhdessä yössä noin 4,3%. Kaupan liitto lyttää alv-noston: Kaupan liiton mukaan arvonlisäveron nostaminen ei ole hyvä ratkaisu, sillä se vaikeuttaa palvelualojen työllisyyttä.

Miten ALV:n aikaisempien muutosten on oletettu vaikuttavan hintoihin, työllisyyteen ja verotuloihin? Veronkorotuksilla kerätään ensi vuonna 1,5 miljardia lisää valtiolle HS 17.9.2012, Helena Kjellberg Suomalaiset maksavat ensi vuonna 1 487 miljoonaa euroa lisää veroa. Määrä perustuu hallituksen ensi vuodelle esittämiin ja aiemmin päätettyihin veromuutoksiin. … Eniten lisää verotuloa valtiolle tuo yleisen arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Muun muassa ruuan ja palveluiden hintoihin vaikuttava korotus tuo valtiolle 830 miljoonaa euroa lisää. Viimeisimpiä muutoksi valmisteveroon on 1.1.2017 voimaan tuleva makeisveron poistuminen ja tupakkaveron korotus.

Arvonlisävero syöksi lehdet entistä jyrkempään laskuun Selvitys: Lehtitilausten alv tuotti huonosti ja tuhosi kaksituhatta työpaikkaa. Kustaa Hulkko 31.1.2014 Kun valtiovarainministeriö valmisteli vuonna 2011 lehtitilausten arvonlisäveron korottamista nollasta 9 prosenttiin, se arvioi, että arvonlisäveron tuotto vuonna 2012 olisi 90 miljoonaa euroa.

Miten voidaan tukea väitettä, että esim Miten voidaan tukea väitettä, että esim. työllisyys heikentyy ALV:n korotuksen takia? p S+t S 1. Veronkorotus vähentää myyntiä ja näin ei tarvitse valmistaakaan enää entisiä määriä ja tarvitaan siis vähemmän työntekijöitä. 2. D Q 3.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalta 6.9.2016 Lue alla oleva kysymys ALV:stä. Mitä mieltä olet kysymyksestä? Onko kirjoittajan ajatustavassa mahdollisesti jotain vikaa?

Esimerkki johdetun kysynnän joustosta: Öljyn hinta kiusaa muoviteollisuutta (HS, 8.9.2004) Muovituotteita valmistava teollisuus on joutunut ahtaalle öljyn hinnan aiheuttaman kustannusvyöryn vuoksi. Muoviteollisuus ry:n mukaan kustannusten nousun siirtäminen hintoihin on vaikeaa alhaisen inflaation ja kiristyneen kilpailun vuoksi.     Muovien hinnat ovat nousseet lähes 40 prosenttia viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun. Muovien valmistajat ovat kyenneet siirtämään öljyn hinnan nousun aiheuttamat kustannukset muovien hintoihin, mutta muovituotteita valmistava teollisuus ei ole pystynyt samaan.     Muoviteollisuuden yhdistyksen mukaan muovituotteiden kysyntä on kuitenkin kasvanut selvästi heikon alkuvuoden jälkeen. Keväällä alkaneen hyvän nosteen ansiosta muovituotteiden valmistus saattaa tänä vuonna ylittää viime vuoden tason.

Öljyn hinta kiusaa muoviteollisuutta jatkoa Millaista on muovien kysyntä artikkelin perusteella? Entä muovituotteiden kysyntä?

2.5 MARKKINOIDEN TOIMIVUUS JA NIIDEN SÄÄTELY Miksi julkinen valta puuttuu markkinoiden toimintaan? markkinoiden toiminnan epäonnistuminen (market failure), esim. monopolit, ulkoisvaikutukset halu tukea erityisesti joitakin yhteiskunnan jäseniä tai teollisuuden aloja halu kerätä varoja julkiselle sektorille d) talouspolitiikan harjoittaminen suhdanteiden tasaamiseksi

Säätelyn eri muotoja a) enimmäishinnat (price ceiling) - esim. vuokrasäännöstely b) vähimmäishinnat (price floor) - minimipalkka - vientituki tavoitehintoina c) tuontitullit ja muut tuontimaksut d) erilaiset julkiset tuet ja tukiaiset - yritystuet, maataloustukiaiset jne. e) verot (ks. myyntivero edellä)

Hintasäännöstelyn vaikutus markkinoihin Qs = tarjottu määrä Qd = kysytty määrä S D Wm P* Qd Q* Qs Ps Qs Q* Qd Enimmäishinta, esim. vuokrasäännöstely (Ps) Vähimmäishinta, esim. minimipalkka (Wm)

Hintasäännöstelyn vaikutukset markkinoihin jatkoa a) Jos säännöstelty enimmäishinta on sama tai korkeampi kuin tasapainohinta, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos, kuten yllä olevassa kuviossa, on säädetty tasapainoa alempi kiinteä hinta Ps, syntyy asunnoista ylikysyntää Qs - Qd verran. Millaisia seuraamuksia tästä saattaa tulla? b) Jos säännöstelty minimipalkka on sama tai matalampi kuin tasapainohinta, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta jos, kuten yllä olevassa kuviossa, on säädetty tasapainoa korkeampi minimipalkka Wm, syntyy työvoiman ylitarjontaa eli työttömyyttä Qd - Qs verran.

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin Dd Sd P* Qs1 X1 Qc1 Pw . Markkinatasapaino, jos ei sallita ulkomaankauppaa. Tuontitulli vähentää tuontia ja lisää kotimaista tuotantoa. X2 Qs2 Qc2 Pt Maailman markkinahinta Pw = vapaakauppahinta = Sw

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin: merkintöjen selitykset Dd = kotimainen kysyntä Sd = kotimainen tarjonta Qc = kulutettu määrä Qs = kotimaisten tuottajien tarjoama määrä P* = kotimaisen tarjonnan ja kysynnän tasapainohinta Pw = maailman markkinahinta Pt = maailman markkinahinta + tuontitulli Sw = maailman tarjonta = maailman markkinahinta

Tuontitullin vaikutukset markkinoihin jatkoa Kuviossa Sd ja Dd ovat hyödykkeen kotimainen tarjonta ja kysyntä. Hinta P* tasapainottaisi kotimaisen tuotannon ja kysynnän. Maailman markkinahinta on kuitenkin Pw. Sallittaessa vapaakauppa, kotimaiset tuottajat tyytyvät tuottamaan Qs1 verran ja puuttuva kysyntää vastaava tarjonta katetaan tuonnilla Qc1- Qs1. Jos päätetään suojella kotimaista tuotantoa tuontitullilla, Pt vastaa markkinahintaa tuontitullin jälkeen. Nyt kotimainen tuotanto kasvaa Qs2:een ja kulutus supistuu Qc2:een tuonnin supistuessa erotukseksi Qc2 - Qs2.

Hyvinvointitappio: Kuluttajan ylijäämä pienentynyt väritetyn alueen verran Tuontitulli saa aikaiseksi tulonsiirron kuluttajilta kotimaisille tuottajille + hyvinvointitappion koko yhteiskunnan kannalta!! X2 Qs2 Qc2 Pt Dd Sd Qs1 X1 Qc1 Pw valtion verotulot kasvanut tuottajan ylijäämä (tulonsiirto kuluttajilta tuottajille) hyvinvointitappio Seurausta resurssien tehottomasta käytöstä.