4 Työ, teho ja hyötysuhde.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mekaaninen energia voimatarinoita
Advertisements

2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Työ,ja teho.
Liike- ja potentiaalienergia
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
3 TYÖ MUUTTAA MEKAANISTA ENERGIAA
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Kineettinen ja potentiaalienergia?
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
Dynamiikkaa Newtonin lait Kitkavoima Keskipakovoima , ympyräliike
energiaperiaate vastaan energian säilymislaki
Massa ja paino.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Suoraviivainen liike Esim. sinimuotoinen liike (K03/10)
4 ATOMIN YDIN.
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Massa m ja paino G.
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Hissin lattialla seisoo henkilö, jonka massa on 65 kg
VOIMIEN LAKEJA.
Väliaineen vastus.
KITKA.
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
ÄÄNI.
Mekaniikan tehtävien ratkaisuja
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
 Apuvälineitä, joilla voidaan säädellä tarvittavan voiman suuruutta ja/tai suuntaa  (yksinkertaiset koneet)
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
 Energia, työ ja liike – Youtube tai osoite Energia, työ ja liike – Youtube Milloin tehdään fysikaalista työtä?
Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
TUOTANNONTEKIJÄT.
Tiivistelmä 7. Energia Energia on varastoitunutta työtä.
1. Energia liikeilmiöissä
Suhteellisuusteoriaa
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Hi1
Vuorovaikutus ja voima
Mekaaninen energia ja työ
Määritä vaunun potentiaali- ja liike-energia
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
19. Liikettä vastustavat voimat
Mekaniikan peruslait (Newtonin lait)
FY2 kertaus
28. Lamppu vastustaa sähkövirtaa
Tiivistelmä 4. Työ ja teho
Vinkkivideo työnhausta
Hitausmomentti Lauri Nuuttila.
SUUREET JA MITTAAMINEN
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
3 Mekaaninen energia.
17. Vuorovaikutus voi muuttaa kappaleen liikettä
Kokonaisvoiman laskeminen
Voima.
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
Tasaisesti kiihtyvä liike
7 Tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli
Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto
Esityksen transkriptio:

4 Työ, teho ja hyötysuhde

Voima tekee työn Työ kertoo kappaleen mekaanisen energian muutoksen. Ulkoinen voima tehdessään työn muuttaa kappaleen mekaanista energiaa.

Mekaaninen energiaperiaate Kun kappaleeseen vaikuttavat voimat tunnetaan, niiden tekemät työt voidaan laskea. Tämän perusteella saadaan selville kappaleen energian lopputilanne, kun energia alussa tunnetaan. Kappaleen mekaaninen energia lopussa saadaan lisäämällä energiaan alussa kappaleeseen vaikuttavien voimien tekemä työ Eloppu = Ealku + W.

Esimerkki Jääkiekon massa on 0,160 kg. Kiekko lyödään liukumaan jäätä pitkin alkunopeudella 25 m/s. Kiekkoon vaikuttava kitkavoima on 8 % kappaleen painosta. Kuinka suuri on kiekon nopeus 50 m:n päässä?

Tehtävä ratkaistaan energiaperiaatteen mukaan: Kiekon energia lopussa saadaan lisäämällä kiekon alkutilan energiaan kiekkoon vaikuttavien voimien tekemät työt Eloppu = Ealku + W.

Kiekko liikkuu tasaisella alustalla, joten painovoima ei tee työtä. Kitkavoiman on F = 0,08mg, mistä saadaan kitkavoiman tekemäksi työksi W = - F s = -0,08mgs. Energiaperiaatteen mukaan saadaan

Teho Voiman teho on sitä suurempi, mitä lyhyemmässä ajassa voima tekee saman työn. Teho on Tehon yksikkö on 𝑃 = 𝑊 𝑡 =1 𝐽 𝑠 =1𝑊.

Hyötysuhde Kaikissa vuorovaikutustilanteissa osa energiasta muuttuu lämmöksi esimerkiksi kitkavoiman vaikutuksesta. Tällöin osa koneen ottamasta energiasta on ns. hukkaenergiaa. Hyötysuhde kuvaa koneen hyödyntämän energian suhdetta sen käyttämään energiaan.

𝜂= 𝐸 ℎ𝑦ö𝑡𝑦 𝐸 𝑜𝑡𝑡𝑜 = 𝑃 ℎ𝑦ö𝑡𝑦 𝑃 𝑜𝑡𝑡𝑜 𝜂= 𝐸 ℎ𝑦ö𝑡𝑦 𝐸 𝑜𝑡𝑡𝑜 = 𝑃 ℎ𝑦ö𝑡𝑦 𝑃 𝑜𝑡𝑡𝑜 . Hyötysuhde on aina pienempi kuin yksi.

Hyötysuhteita