14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Advertisements

5 RADIOAKTIIVISUUS.
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Linnunrata ja muut galaksit
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
3 ATOMIN MALLI.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Aineen rakenteen standardimalli
KVANTTI Määrämittainen paketti
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kaikki maailman aine koostuu ainehiukkasista. Aineen lisäksi on olemassa niin sanottua antiainetta. Antihiukkaset muistuttavat ainehiukkasia niin paljon,
Atomin rakenteen vaikutus kuvautumisessa
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Kappale 3.
Quiz Visailu Mikä hiukkanen toimii vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasena? Neutraliino A Snail B Gluoni C Pigsiino D 1.
SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:
Tilat, välineet ja työturvallisuus fysiikan opetuksessa
7. Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri
LHC – Hiukkaskiihdytin Rakennetaan parhaillaan Sveitsin CERNissä. LHC = 27 km pitkä ympyrän muotoinen hiukkaskiihdytin tunnelissa, 100 m syvyydessä. Tulee.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Maapallon muuttuva ilmasto
Aineen rakenne.
Muutama Fys 8 kertaustehtävä ratkaisut ja teoriaa
Sähkömagneettinen säteily ja hiukkassäteily
Maailmankaikkeuden rakenne
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Perusvuorovaikutukset
Ilmakehä suojaa elämää
Yhteenveto ympäristöongelmista
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: –mikroskooppiset mustat aukot.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta Kun katsotaan tähtiin, ei katsota tulevaisuuteen vaan kauas menneisyyteen. Taivaankappaleiden väliset.
YMPÄRISTÖN TERVEYS Kemikaalit, saasteet, ravinnon+ veden vierasaineet … Bakteerit, virukset, siitepöly, home… Melu, tärinä, säteily, lämpötila …
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
2. Jaksollinen järjestelmä
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Ydinjäte Aleksi Nurminen.
31. Salama on hankaussähköilmiö
 määritetään atomien tai molekyylien massoja
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
KOMEETAT.
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Aine rakentuu atomeista
Sähkövaraus ja sähkökenttä
- hyvä esimerkki fysiikan malleista
9 Elämän synty.
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Säteilylajit ja radioaktiivisuus
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m  ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m  maapallo: 10000 km = 107 m  etäisyys Kuuhun: 300000 km = 3.108 m  etäisyys Aurinkoon: 150 000000 km = 1,5.1011 m  aurinkokunnan läpimitta: 1013 m  Linnunrata ja muut galaksit: 1020 m  maailmankaikkeus: 1026 m

15 Mikrokosmos  kvarkit ovat aineen pienimpiä osia: φ ≈ 10-18 m  nukleonit ovat protoneja tai neutroneja:  φ ≈ 10-15 m  atomin ydin on halkaisijaltaan noin10-14 m  -------Tunnelointimikroskoopin tarkkuus---------  atomin halkaisija on noin 10-10 m (Atomi voidaan nähdä tunnelointimikroskoopilla!)  molekyylin läpimitta on noin 10-9 m  solun läpimitta on noin 10-4 m = 0,1 mm

16 Säteily maailman- kaikkeudessa IONISOIVA SÄTEILY voi olla alfasäteilyä (heliumatomien ytimiä) beetasäteilyä (elektroneja tai niiden antihiukkasia eli positroneja) gammasäteilyä (sähkömagneettista eli valon kaltaista säteilyä, joka syntyy atomien ytimissä) röntgensäteilyä (syntyy atomien elektroniverhossa tai on aiheutettu keinotekoisesti)

Ionisoiva säteily IONISOI nimensä mukaisesti eli tekee neutraaleista atomeista ioneja. Samalla se pystyy pilkkomaan molekyylejä. Biologiselta kannalta erityisen haitallista on DNA-molekyylien rikkoutuminen, jolloin elävien solujen toiminta häiriintyy.

Radioaktiivisuuden luokittelu:

Tulkinnat: Raskas hiukkanen, positiivinen varaus : Kevyt hiukkanen, negatiivinen varaus Kevyt hiukkanen, positiivinen varaus Ei ole varattu hiukkanen

RADIOAKTIIVISTA SÄTEILYÄ on alfasäteily beetasäteily gammasäteily ja neutronisäteily Radioaktiivinen säteily on peräisin atomien YTIMISTÄ.Neutronisäteily ei ionisoi, koska neutronilla ei ole sähkövarausta, mutta se voi aiheuttaa uusia ydinreaktioita, kun neutroni törmää ytimeen.

Ionisoivalta säteilyltä suojautuminen Säteilyltä suojautuessa kannattaa ottaa huomioon mm. seuraavia asioita:  etäisyys säteilevään kohteeseen pitäisi olla mahdollisimman suuri  säteilylle pitäisi altistua mahdollisimman vähän aikaa  raskas väliaine antaa yleensä suojaa  väliaine vaimentaa eri säteilylajeja eri tavoin

Suojautuminen

Ionisoimaton säteily Ionisoimaton säteily ei nimensä mukaisesti ionisoi, mutta sillä voi olla monia fysiologisia vaikutuksia. Tällaisia säteilylajeja ovat • radioaallot • mikroaallot • lämpösäteily • intensiivinen valo (LASER) • ultraviolettisäteily