Suomen talvisota 1939-1940 NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut 1938-1939:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuoden 1918 sota.
Advertisements

Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa
KARJALA NSV / 2010.
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Suomi kylmän sodan aikana
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
Karjalan win-win –palautus
Jatkosota
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Kansakunta jakautuu kahtia ja sota 1918
Suomi liitetään Venäjään
Toinen maailmasota Vaiheet:
Suomen sota 1808 – 1809: Ruotsi oli ollut vielä 1700 – alussa voimakas sotilasmahti Itämeren alueella – luvun alussa se oli kuitenkin jo B-sarjan.
Kylmän sodan kriisejä.
Talvisodan taustaa II maailmansodan alettua Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Suomen piti suostua NL:n aluevaatimuksiin ja vuokrata Hankoniemi Vastineeksi.
Suomen presidentit.
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Toinen maailmansota AIKAJANA.
Talvisota ”105 kunnian päivää”
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
I Maailmansota s. 32-.
Vaaran vuodet
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
Kylmän sodan kriisit s
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
Kustaa Vaasan poikien veljessodat 1500-l. lopulla s
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Talvisota ja jatkosota
12 Koko Euroopan sota s. 85–91.
Suomi toisessa maailmansodassa
VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
Suomen sota
Suomalaisten suhtautuminen sortotoimiin
Suomen sisällissota 1918 Sodan syyt Työväestön huonot olot
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
TASAVALLAN PRESIDENTIN
OSPA AKATEMIAN HARJOITUSSUUNNITELMA KEVÄT 2016
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
NAPOLEONISTA HITLERIIN
JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN
Toinen maailmansota
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Liittoutuneet laittavat akselivallat ahtaalle
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s. 121–123
Itäblokin sisäiset kriisit kylmän sodan aikana
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Talvisota Tuomas Virtanen
Neuvostoliitto ja Saksa
Suomen historian käännekohtia
Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon talvisodassa.
12. Talvisota 1939–40.
11. Tie toiseen maailmansotaan
S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)
IV ITSENÄISYYDEN ALKU JA SOTAVUODET Suomi toisessa maailmansodassa
11. Kaksinapainen maailma
TEHTÄVÄ s. 95.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
9. Tie toiseen maailmansotaan
Esityksen transkriptio:

Suomen talvisota 1939-1940 NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut 1938-1939: Turvallisuusyhteistyö- ja aluevaatimukset (erit. Leningradin turvallisuus) -> Suomi kieltäytyi Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus asetti Suomen NL:n etupiiriin -> NL esitti kevään ja syksyn 1939 neuvotteluissa Suomelle rajamuutoksia -> Puolueeton Suomi torjui vaatimukset ja välit kiristyivät NL lavasti ”Mainilan laukaukset” ja hyökkäsi niiden verukkeella Suomeen 30.11.1939

Huonosti varustettu, ylipäällikkö Mannerheimin johtama puolustus (n Huonosti varustettu, ylipäällikkö Mannerheimin johtama puolustus (n.300 000 miestä) sai vastaansa puolen miljoonan vahvuiset, varustautuneet neuvostojoukot -> NL:la lentokoneita 10 ja panssareita 20 kertaa enemmän kuin Suomella NL perusti Terijoen hallituksen (kommunisti O.V. Kuusinen), joka epäonnistui lietsomaan Suomen työläiset kapinaan -> Eheyttämispolitiikan tulos: ”Talvisodan henki” Suomen etuna parempi sodanjohto, taktiikka (mm. motitus), maasto ja pakkanen -> Hyökkäys pysäytettiin joulukuussa Kannaksella Mannerheim-linjalle ja Laatokan pohjoispuolella motteihin (esim. Raatteen tien taistelu) Ulkomailta sympatiaa, muttei juuri apua -> Suurhyökkäys Kannaksella helmikuussa 1940 -> Suomi taipui Moskovan rauhaan 13.3.1940 -> Mm. Karjalan kannas ja Viipuri sekä Laatokan Karjala (430 000 evakkoon) menetettiin. Kaatuneet: Suomi n. 26 000 ja NL n. 126 000 sotilasta Miksi Suomea ei onnistuttu miehittämään talvisodassa? Miten talvisotaa on käytetty historiapolitiikan välineenä? Miten suurvaltapolitiikka vaikutti talvisodan päättymiseen ja mitä vaikutuksia sodalla oli suurvaltojen suhteisiin?