HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Advertisements

Ihmiskehon rakenne Soluista muodostuu kudoksia:
Sähköpostiviestien uudelleenohjaus ohje Maks Larionov DP11LA.
Mitä tehdään? Tavoitteena on vaikeiden sanojen selittäminen omin sanoin ja kuvin, mahdollisimman selkeästi.
Elimistömme viestinviejät… kaikkeen vaikuttavat pienet molekyylit.
Sydänsolun toiminta.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Kappale 16.
S Ruoka ja terveys s
Elimistön tasapaino.
Solusimulaattorit S Laskennallinen systeemibiologia Sebastian Köhler.
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
Kappale 1.
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Proteiinien tehtävät elimistössä
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
UMPIRAUHASET JA HORMONI- TUOTANTO Siiri Virolainen ja Anni Mantere BI4.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
Geeninsiirtomenetelmien vertailu – edut ja haitat LASSI VANHANEN 3A.
8. Hormonit. Viestijärjestelmä Vaste kohdesolussa Hermosto Umpirauhaset: hormoneja Viestiaineita: o kudoshormonit o kasvutekijät.
Solu Sunnittelutyöryhma 2: Hannele Kauranen, Evoluutiogenetiikka Olli Pentikäinenm SMB Maija Vihinen-Ranta, SMB Kurssin suuntaviivat: Normaalitoiminta.
5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
2. Solun hienorakenne.
Hermosolun rakenne ja toiminta
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Solu ottaa ja poistaa aineita
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
2 TIEDONKÄSITTELYN BIOLOGINEN PERUSTA
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
Nestetasapaino.
Eläimen aineenvaihdunta
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
BECS-C2201 Fysiologia.
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
Sukupuolihormonit Nainen:
SUKUSOLUT JA HEDELMÖITYS
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Solut lisääntyvät jakautumalla
Kpl 1-3 SOLU.
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
B2 Solu ja perinnöllisyys
Haihtuminen.
Syöpä – solujen kapina Syöpäkasvaimen erityispiirteet:
10 Stressi uhkaa psyykkistä hyvinvointia
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla
Perinnöllisyystieteen perusteita
II Elimistön rakenne ja toiminta
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
Puolustuskeinot: 1. ulkoinen puolustus 2. sisäinen puolustus
Esityksen transkriptio:

HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto) Umpirauhaset (+ esim. sydän, istukka, suolisto..) erittävät hormoneja verenkiertoon Hormonien vaikutukset pitkäaikaisia ja laaja-alaisia (mm. kasvu, kehitys, aineenvaihdunta) Ovat erittäin tarkkoja, vaikuttavat vain tietyissä kohdesoluissa /-elimissä jo hyvin pieninä pitoisuuksina (sitoutuvat kohdesolun reseptoriin) Ovat rakenteeltaan joko vesiliukoisia (mm. glukagoni ja insuliini) tai rasvaliukoisia (mm. steroidit ja kilpirauhashormonit) Aivolisäke ja hypotalamus säätelevät muiden umpieritysrauhasten toimintaa

Hormonien erittyminen

Hormonien reseptorit Reseptori = vastaanottajamolekyyli (esim. solukalvon valkuaisaineita) Hormonien reseptorit erittäin spesifisiä (tunnistavat vain oikeat hormonit) Sijaitsevat: 1) solukalvossa - vaatii toisiolähetin tiedon siirrossa eteenpäin (reseptori aktivoi toisiolähetin cAMP, joka aktivoi solun toimintaa) - vesiliukoiset hormonit - muutos aineenvaihdunnassa, esim. ionipumput (toisiolähetti cAMP:n vaste  vaihtelee solutyypin mukaan - sytoskeletonissa -> mikrotubulukset - tumassa -> DNA-proteiinit - solukalvolla -> kanavaproteiinit ja reseptorit) 2) solulimassa tai tumassa - viesti pääsee suoraan solun sisälle - rasvaliukoiset hormonit (mm. steroidit) - tietyn geenin aktivoituminen

Rasvaliukoisen hormonin vaikutus

Vesiliukoisen hormonin vaikutus