Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysymyksiä (s , ): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla?
Advertisements

Suomi kylmän sodan aikana
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Karjalan win-win –palautus
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
Saksan paketin solmijat
Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet luvun lopulla ja 1970-luvulla. Mitkä olivat tärkeimmät taustasyyt (2 kpl) liennytyksen alkamiselle?
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Suomen presidentit.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Vaaran vuodet
Suomi luvulla s
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
Uusi turvallisuustilanne
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet luvun lopulla ja 1970-luvulla. Taustasyyt: 1) Totaalisen tuhon pelko Kuuban kriisin jälkeen 2)
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
YHTEISKUNTAOPPIA EUROOPAN UNIONI. KOLME YHTEISÖÄ 1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (1951) 2. Euroopan talousyhteisö (1957) 3. Euroopan atomienergiayhteisö.
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.
UKK ja Saksa – ”sokea piste?”
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
VENÄJÄ KANSAINVÄLISESSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ
LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI
Välirauhan Suomi 1940.
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
Suomen historian käännekohtia
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Euroopan Unionin yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
EU lyhyesti 28 jäsenmaan muodostama vapaakauppa-alue
Kylmän sodan kilpailevat järjestelmät
Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
Luku Idän ja lännen välissä, s. 138–155
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
EDUSKUNTA ©Toni Uusimäki 2017
Kylmän sodan rintamalinjat
Kylmän sodan rintamalinjat
Suomi - espanja AGORA Tiistilän koulu
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
Yhteiskuntaoppi, social science, lesson 4: Culture
12. Talvisota 1939–40.
18. NL:n varjosta EU:iin.
11. Tie toiseen maailmansotaan
Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä
Luku Idän ja lännen välissä, s. 148–157
Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta
11. Kaksinapainen maailma
Kylmän sodan kriisit s
TEHTÄVÄ s. 95.
Suomen ulkopolitiikan
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen

Uusi ulkopolitiikka: Paasikiven linja Paasikiven linja ulkopolitiikassa. Neuvostoliiton turvallisuusintressien ymmärtäminen. Pariisin rauhansopimus 1947 YYA-sopimus 1948.

Idänsuhteiden vakiintuminen 1948-55 Viisivuotissopimukset NL:n kanssa. YYA-sopimuksen voimassaolon jatkaminen 20 vuodella. Porkkalan vuokra-alueen palauttaminen Suomelle.

Vahvistuva puolueettomuuspolitiikka 1955-63 Suomi liittyy YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. Suomi solmii kauppasopimuksen Eftan kanssa 1961. Järjestely turvaa Suomen kaupalliset edut länsimarkkinoilla. Yöpakkaset ja noottikriisi .

Aktiivinen ja rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka 1963-91 Suomi pyrkii sillanrakentajaksi idän ja lännen välillä. Neuvostoliiton painostus Suomen puolueettomuuspolitiikkaa kohtaan. Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa ja sitä seurannut Kekkosen valinta poikkeuslailla presidentiksi. Suomettumiskeskustelu alkaa. Etyk-kokous Helsingissä 1975.

Suomi kylmän sodan jälkeen Presidentti Koivisto jatkaa Kekkosen ulkopoliittisella linjalla. Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi suuntautuu kohti Eurooppaa. YYA-sopimus päättyy Neuvostoliiton kaatumiseen ja Suomen ja Venäjän välillä solmitaan naapuruussopimus 1992. Suomi liittyy Euroopan unioniin 1995.