Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet 1960- luvun lopulla ja 1970-luvulla. Taustasyyt: 1) Totaalisen tuhon pelko Kuuban kriisin jälkeen 2)

Esitys aiheesta: "Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet 1960- luvun lopulla ja 1970-luvulla. Taustasyyt: 1) Totaalisen tuhon pelko Kuuban kriisin jälkeen 2)"— Esityksen transkriptio:

1 Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet 1960- luvun lopulla ja 1970-luvulla. Taustasyyt: 1) Totaalisen tuhon pelko Kuuban kriisin jälkeen 2) Saksojen suhteissa tapahtuneet muutokset Miten liennytys näkyi käytännössä? 1) Saksojen suhteiden normalisoituminen 2) Aseidenriisuntasopimukset 3) ETYK

2 Ydinsodan pelko taustasyynä: Kuuban kriisin aikana käytiin suursodan partaalla Ydinaseiden määrä oli kasvanut 1950 – luvulla valtavasti => ”MAD”, ”Mutual Assured Destruction” Ydinasepariteetti, eli tasavahva ydinaseistus kummallakin supervallalla => Rajoittaminen järkevää

3 Saksojen suhteet taustasyynä: Saksassa kiteytyi koko kylmän sodan aikainen ristiriita. Saksojen välillä huonot suhteet. Ei YK- jäsenyyttä, ns. Hallsteinin oppi Länsi-Saksassa (Ei suhteita maihin, jotka ylläpitävät suhteita itä- Saksaan) Suhteiden paraneminen 1970-luvun alussa, kun länsi-Saksan johtoon tuli demarit, johdossa Willy Brandt => Perussopimus 1972, YK – jäsenyydet 1973. NL+Saksa+Puola naapuruussopimus => Länsi-Saksakin hyväksyi toisen maailmansodan jälkeiset Saksan rajat sekä Itä- Saksan valtion olemassaolon

4 Äänestä Willy Brandtia - Jotta voisit elää myös huomenna rauhassa!

5 Aseistariisunta: ALKU: Ydinkoekieltosopimus 1963 Ydinaseiden levittämiskielto 1968 Merenpohja-kokeiden kielto 1971 Biologisten aseiden kielto 1971 Ydinaseiden rajoittaminen: Vuonna 1970 supervalloilla pariteetti ydinaseiden suhteen => Molemmilla motiivi rajoittaa aseistusta

6 Aserajoitussopimukset 1972 SALT I USA : 1000 maastalaukaistavaa ja 650 sukellusveneistä laukaistavaa NL : 1600 maastalaukaistavaa ja 740 sukellusveneistä laukaistavaa + Mannertenvälisten ohjusten kehittelytauko 1979 SALT II Molemmille 2250 ohjusta, joista 1320 monikärkisiä EI tullut voimaan! 1988 IBM sopimus Keskipitkän matkan (500 – 5000 km) ohjusten tuhoamissopimus 1991 START I Neuvostoliitto vähentää: 11012 kärkeä => 6163 Yhdysvallat vähentää: 12640 kärkeä => 8556 1993 START II Venäjä: 3000 ohjusta, USA 3500 Muuta: ABM (Anti-ballistic missile) sopimus 1972 TAE – sopimus 1990 (tavanomaiset aseet)

7 Liennytyksen rajat: Liennytys ei missään vaiheessa poistanut jännitettä supervaltojen väliltä Esim. 1970 – luvun alussa käytiin kokoajan Vietnamin sotaa, jossa Yhdysvallat tuki Etelä- Vietnamia ja Neuvostoliitto Pohjois-Vietnamia Afrikassa Angolan sisällissota 1976 alkaen lisäsi jännitettä, sillä sotaan osallistui länsimaiden palkkasotureita ja kuubalaisia vallankumouksellisia. Neuvostoliitto aseisti UNITA:n sissejä

8 Afganistanin sota 1979 - 1987 Neuvostoliitto pystytti 1970 – luvun lopussa itselleen mieluisan hallituksen Afganistaniin Syntyi hallitusta vastustava sissiliike. Neuvostoliitto lähetti joukkojaan 28.12.1979 hallituksen tueksi. Seurasi miehityssota 1987 asti. Neuvostoliitto kärsi tuntuvia tappioita vuoristossa piileskelevien ja USA:n aseistamien sissien iskuissa Sota raunioitti Afganistanin ja johti sisällissotaa 1990 – luvulla, jonka seurauksena Talebanit pääsivät valtaan, ja johtivat maata aina vuoteen 2002 asti

9 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) 1975 Kokousta suunniteltu pitkään, vasta 1970-luvulla onnistui, kun Saksojen suhteet olivat parantuneet Läsnä: NL + USA + Kanada sekä kaikki Euroopan maat Albaniaa lukuunottamatta Valmistelevat kokoukset v. 1972 lähtien Neljä aihepiiriä (”koria”) Poliittiset, taloudelliset, kulttuuri- ja ihmisoikeuskysymykset´sekä ETYK – prosessin jatko Tulos: ETYK – päätösasiakirja: Rauhan edistäminen ja luottamuksen lisääminen, rajojen loukkaamattomuus. Länsi antoi kommunistimaille periksi ihmisoikeuskysymyksissä!

10 ETYK vahvisti Suomen puolueetonta statusta ja oli voitto presidentti Kekkoselle Huolimatta epäonnistumisista ihmisoikeuskysymyksissä, kokouksen pohjalta syntynyt ETYJ – järjestö on osoittautunut hyödyllieseksi, samoin kuin ns. seurantakokoukset

11 Liennytyksen loppu: Brezhnevin loppukausi oli vanhoillista aikaa Neuvostoliitossa => heijastui ulkopolitiikkaan Afganistanin sota 1979 – 1987 kiristi kansainvälisiä suhteita. USA tuki Afganistanin sissejä Ronald Reaganin presidenttikaudella USA.n ulkopolitiikka koveni. Varustelumenoja kasvatettiin. Esim. ”tähtien sota” hanke USA:n ulkopolitiikka kovaa, esim. Grenadan miehitys 1983. Iso-Britanniassa konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher tuki USA:ta ja vei Iso-Britannian konfliktiin Argentiinan kanssa 1982 Falklandin saarten omistuksesta Lisäksi supervaltojen välejä kiristi Kiista Eurooppaan tuotavista risteilyohjuksista

12 Falklandin sota oli ehkä viimeinen Iso- Britannian yksin suorittama laajamittainen sotilasoperaatio maailmalla Argentiina katsoi, että sen rannikolla sijaitsevat Falklandin saaret kuuluvat sille, ja valtasi saaret 1982 Iso-Britannia oli liittänyt saaret kruununsa alle imperialismin aikana Margaret Thacther ei voinut hyväksyä arvovaltatappiota kehitysmaalta ja lähetti kuninkaallisen laivaston palauttamaan saaret Brittien haltuun Seuranneessa sodassa Britit menettivät useita laivoja, mutta onnistuivat melko nopeasti palauttamaan saaret joukkojensa haltuun Viimeinen imperialismin ajalta periytyvä sota? Ei ehkä…