Lainsoveltamisen perusteet, oikeuslähteet ja niiden käyttö sekä oikeudellinen kommunikaatio (1) Juha Karhu 8.9.2014 Juridisen ammattiosaamisen tausta Juridiikan perusteet sl 2014
Aulis Aarnion oikeuslähdeoppi Vahvasti velvoittavat Heikosti velvoittavat Sallitut Auktoriteettilähteet (muodolliset perusteet) LAKI LAINVALMISTELUTYÖT; TUOMIO-ISTUIN-RATKAISUT OIKEUS-TIEDE Asialähteet (aineelliset perusteet) MAANTAPA (tapaoikeus) YLEISET OIKEUS-PERIAATTEET; MORAALI; REAALISET (käytännön) NÄKÖ-KOHDAT
”Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, …” ”Juuretkin on piilossa, mut tärkein osa puista!” Pappi, tuomari, lääkäri Ammattikunta + opillinen tausta Ammattikunta = vala, etiikka, sisäinen valvonta, ”oikeaoppisuus” Opillinen tausta = aikakauden korkein osaaminen
Onko juridisuus asioissa itsessään – vai onko se ”päälleliimattua”? Rikos – onko rikoksen ”luonnollista” käsitettä vai vain ”laissa rangaistavaksi säädetty teko” ilman mitään rajoja? Sopimus – onko sopimuksen ”luonnollista” käsitettä vai vain ”oikeusjärjestyksen sitovaksi tunnistamia välipuheita”? Valtio – onko valtion ”luonnollista” käsitettä vai vain perustuslain määrittämä julkisen vallan toimintapiiri?
Luonnollista <–> keinotekoista Rikokset ovat tekoja, jotka ovat ihmisten mielestä väärin <-> lainsäätäjä voi vapaasti päättää mitkä teot ovat rikoksia Sopimukset ovat tilanteita, joissa luottamusta ei saa pettää <-> ”nimi paperiin riittää” Valtion tarkoitus on yhteisen hyvän edistäminen <-> oikeusvaltiossa oikeus määrää valtion rajat ja toimivallan
Laki ja oikeus ovat ”sosiaalisia konstruktioita” Luonnonoikeuden aikakaudet Teologiset luonnonoikeusopit Rationaaliset luonnonoikeusopit Modernin oikeuden aikakausi Lainsäädäntöön perustuva oikeus Vallanjako-opit Oikeuslähdeoppi tiivistää taustan (= välittää elinvoiman juurista runkoon, oksiin ja lehtiin) Juristista tekee juristin se, että hän käyttää kannanotossaan kunkin aikakauden oikeuslähteitä
Loppupohdintoja = oppimispäiväkirjateemoja Voiko rikokseksi säätää kansan laajalti hyväksymän ja kunnioittaman asian (= sotasyyllisyyslaki)? Pitäisikö sotasyyllisyystuomiot purkaa väärinä? Onko netissä hyväksymisklikkailussa mitään järkeä? Millainen sopimusajatus sopisi nettiin? Korruptoituuko myös oikeudellinen valta? Onko yhteinen hyvä epärealistinen valvoja? Toimiiko ”checks and balances” ajatus?