TASAVALLAN PRESIDENTTI

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:
Advertisements

Sri Lanka.
Tutustumme Kokoomukseen Opiskelevan pienryhmän aineisto.
Suomi kylmän sodan aikana
EU-vaikuttaminen Suomessa
Tasavallan toimielimet
Suomen tasavallan presidentit vallankäyttäjinä I
Mistä tasavallan presidentit ovat Suomessa valtansa saaneet
Kansanedustajan asema:
Hallintoelimet.
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Eduskunnan tehtävät Lainsäätäminen.
Suomen tasavallan presidentit vallankäyttäjinä II
Suomen itsenäistyminen
Kreikan demokratia   - Kaupunkivaltion hallitsemista kutsuttiin politiikaksi: yhteisistä asioista keskusteltiin julkisesti, vallankäyttö ei perustunut.
Suomen presidentit.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Vaaran vuodet
Irtisanotun virkamiehen takaisinottaminen Valtion henkilöstöpalvelut VirkamL 32 §
Muistan, siis osaan! LÄHDE: KUMMI 6 (LUOTONIEMI, NUMMINEN, SOKKA, VEDENKANGAS) MARI LYYRA OPPIMISTAIDONKURSSI 2015.
Kansallinen Edistyspuolue Perustettiin vuonna 1918 Enimmillään 26 kansanedustajaa, 13% äänistä Kaksi presidenttiä: K. J. Ståhlberg ja Risto Ryti Lopetti.
EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS YH 4 EU:N TOIMIELIMET.
Ihmisoikeuskeskus - osa Suomen kansallista ihmisoikeusinstituutiota VALTAKUNNALLISET VAMMAISNEUVOSTOPÄIVÄT
YHTEISKUNTAOPPIA VALTIONEUVOSTO.  Kansankielellä sama kuin hallitus  Virallisesti kuitenkin:  Ministerit = valtioneuvosto  Valtioneuvosto + presidentti.
YHTEISKUNTAOPPIA PRESIDENTTI. PRESIDENTIN ASEMA  Suomessa presidentillä ollut vahva asema (vrt. kuningas)  Vuoden 2000 perustuslaissa siirryttiin pääministerivaltaiseen.
Tärkeimmät tehtävät 1. johtaa valtion keskushallintoa (ministeriöt) 2. käyttää ylintä toimeenpanovaltaa ja antaa asetuksia presidentin kanssa 3. valmistella.
Keskusta Saija ja Julia. Yleistä ”Suomi kuntoon!” Keskustapuolue perustettiin vuonna 1906 Maalaispuolueen nimellä – Vuonna 1965 puolueen nimi muuttui.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Missä valta Suomessa sijaitsee? Poliittinen valta on perustuslain mukaan kansalla, joka käyttää sitä suoraan tai edustajiensa välityksellä. Suomi on edustuksellinen.
TASAVALTA VAI MONARKIA
Tutustumme Kokoomukseen
YHTEISKUNTAOPPIA EDUSKUNTA.
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Välirauhan Suomi 1940.
SOVITTU MIKÄ SOVITTU JOHTAMISSOPIMUSTEN UUDISTAMINEN 2017
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Sivu 169: pilakuvatehtävä
EDUSKUNNAN TEHTÄVÄT.
TASAVALTA VAI MONARKIA
EDUSKUNTA
Valtioneuvoston toiminta
Käsitteitä YH1 kokeeseen
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
Kokoomus -Puolue esitys.
6. Miten kansanvalta toimii? B
Presidentti.
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
TASAVALLAN PRESIDENTIN
Uskonto ja yhteiskunta
VALTIONEUVOSTO = HALLITUS
Tarina alkaa. Kyllä vai ei ?
6 Eripurainen Suomi s. 48–51.
Powerpoint-esitys.
Suomen hallinto: Valta kuuluu kansalle
EDUSKUNTA ©Toni Uusimäki 2017
Eduskunta Vallankäyttö
Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.
Eduskunta Eduskunnan tärkeimmät tehtävät
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Lähtökohtana aktiivisuus
Eduskuntauudistus 1906 Venäjällä puhjenneet levottomuudet ja lakkoilu pakottivat keisarin uudistuksiin Lakkoliikehdintä levisi Suomeen (suurlakko) -> Levottomuuksien.
33 Laki ja budjetti syntyvät yhteistyöllä s
Sivu 169: pilakuvatehtävä
SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYS
SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYS
SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYS
YK:n vammaissopimus ja uudistuva lainsäädäntö
Suomen ulkopolitiikan
Esityksen transkriptio:

TASAVALLAN PRESIDENTTI Yhteiskuntaoppi Toni Uusimäki © 2017

PRESIDENTIN ASEMA 1/4 Valtion päämies – edustaa jatkuvuutta Tasoittaa poliittisia ristiriitoja Voimakas yhteiskunnallinen vaikuttaja Laajat valtaoikeudet sekä hallinnossa että lainsäädännön alueella

PRESIDENTIN ASEMA 2/4 Ylimmän toimeenpanovallan käyttäjä Ei poliittista vastuuta teoistaan Oikeudellinen vastuu rajoitettu

PRESIDENTIN ASEMA 3/4 Presidentin valtio- tai maanpetos eduskunta päättää syytteen nostamisesta ¾ enemmistöllä oikeusistuimena korkein oikeus, syyttäjänä oikeuskansleri

PRESIDENTIN ASEMA 4/4 Virkatoiminta valvottua valtioneuvosto ja oikeuskansleri jos presidentin päätös lainvastainen  ministeri ei voi allekirjoittaa sitä

PRESIDENTIN TEHTÄVÄT SUHDE HALLITUKSEEN SUHDE EDUSKUNTAAN SUHDE KANSALAISIIN Nimittää pääministerin, jonka eduskunta on valinnut Antaa lakiesitykset (allekirjoitus) Armeijan ylipäällikkö Nimittää ministerit hallituksen esityksestä Vahvistaa lait Nimittää korkeimmat virkamiehet (esim. maaherrat, kansliapäälliköt) Johtaa puhetta hallituksessa (ns. presidentin esittelyssä) Voi hajottaa eduskunnan pääministerin aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan Yksityinen armahdusoikeus Myöntää hallitukselle eron pyynnöstä Avaa ja päättää valtiopäivät Myöntää arvonimiä ja kunniamerkkejä Myöntää eron ministerille pääministerin aloitteesta TÄRKEIN TEHTÄVÄ: Ulkopolitiikan johtaminen yhteistyössä hallituksen kanssa

Presidentin juhlallinen vakuutus 1.3.2000

PRESIDENTIN VALINTA Valitaan välittömällä kansanvaalilla. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti Viimeksi ennenaikainen vaali toimitettiin 1982 presidentti Urho Kekkosen luovuttua terveydellisistä syistä presidentintoimen hoidosta

KELPOISUUSEHDOT JA TOIMIKAUSI Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen Presidentin toimikausi on kuusi vuotta Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Toimikausien rajoitus tuli voimaan 1991. Martti Ahtisaari oli ensimmäinen tasavallan presidentti, jota rajoitus koski

SUOMEN PRESIDENTIT 1/11 Kaarlo Juho STÅHLBERG toimikausi 1919-1925 lakitieteen tohtori kansanedustaja, puhemies nuorsuomalainen, edistyspuolue

SUOMEN PRESIDENTIT 2/11 2. Lauri Kristian RELANDER toimikausi 1926-1931 filosofian tohtori kansanedustaja, puhemies maalaisliitto

SUOMEN PRESIDENTIT 3/11 3. Pehr Evind SVINHUFVUD toimikausi 1931-1937 FK, lakitiet.kand. senaatin prokuraattori, valtionhoitaja nuorsuomalainen, kokoomus

SUOMEN PRESIDENTIT 4/11 4. Kyösti KALLIO toimikausi 1937-1940 kuusi luokkaa keskikoulua, mv kansanedustaja, pitkäaikainen puhemies maalaisliitto

SUOMEN PRESIDENTIT 5/11 5. Risto Heikki RYTI toimikausi 1940-1944 lakit.kand. Suomen Pankin pääjohtaja, kansanedustaja edistyspuolue

SUOMEN PRESIDENTIT 6/11 6. Carl Gustav Emil MANNERHEIM toimikausi 1944-1946 kadettikoulu, Nikolajevin ratsukoulu valtionhoitaja, Suomen marsalkka puolueeton

SUOMEN PRESIDENTIT 7/11 7. Juho Kusti PAASIKIVI toimikausi 1946-1956 lakit.tri KOP:n pääjohtaja, kansanedustaja, diplomaatti vanhasuomalainen, kokoomus

SUOMEN PRESIDENTIT 8/12 8. Urho Kaleva KEKKONEN toimikausi 1956-1982 lakit.tri kansanedustaja, puhemies maalaisliitto

SUOMEN PRESIDENTIT 9/12 9. Mauno Henrik KOIVISTO toimikausi 1982-1994 fil.tri Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja, ministeri SDP

SUOMEN PRESIDENTIT10/12 10. Martti Oiva Kalevi AHTISAARI toimikausi 1994-2000 kansakoulunopet- taja, diplomaatti SDP

SUOMEN PRESIDENTIT11/12 11. Tarja Kaarina HALONEN toimikausi 2000-2012 oik.kand, ay-lakimies, kansanedustaja ensimmäinen naispresidentti SDP

SUOMEN PRESIDENTIT12/12 Sauli Väinämö Niinistö Toimikausi 2012- Oik.kand., varatuomari Kansallinen kokoomus