Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin 6 Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin s. 50–54

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu (engl. Union Flag, Union Jack, kirj Yhdistyneen kuningaskunnan lippu (engl. Union Flag, Union Jack, kirj. unionilippu, unionin keulalippu – unioniviittaa Englannin ja Skotlannin personaaliunioniin vuodelta 1603) on syntynyt yhdistämällä kolme lippua eli: Englannin lippu: valkoisella pohjalla punainen Pyhän Yrjön risti Skotlannin lippu: sinisellä pohjalla valkoinen Pyhän Andreaan vinoristi Irlannin kuningaskunnan lippu (1783–1843): valkoisella pohjalla punainen Pyhän Patrickin vinoristi Unionilippu otettiin käyttöön vuonna 1606, jolloin yhdistettiin Englannin ja Skotlannin lippuaiheet. Kun Irlanti liitettiin Britanniaan 1801 ja muodostui Yhdistynyt kuningaskunta, lippu sai vaikka Irlannin lippu myöhemmin muutettiin ja Irlannin valtio itsenäistyi 1922. Britanniaan jääneellä Pohjois-Irlannilla ei ole lippua (paitsi 1953–1972). Britannian lippuun ei ole sisällytetty mitään aihettaWalesin lipusta, sillä Wales ei ollut kuningaskunta, vaan se oli jo aiemmin liitetty Englantiin ruhtinaskunnaksi[1]. 6. Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin

6. Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin

Saksa teollistuu Englanti kielsi koneiden viennin ulkomaille, mutta koneenrakennustaito levisi. Saksassa Ruhrin alue nousi teollisuuden keskukseksi. 1900-luvun alussa Saksa ohitti Englannin Euroopan suurimpana teollisuusmaana. Rein-joki mahdollisti kuljetukset. Alueella oli myös paljon hiiltä ja runsaasti työvoimaa.

Ruhrin alue

Teollistuminen hajottaa Yhdysvaltoja Hyvät edellytykset teollistua * paljon raaka-aineita * työvoimaa siirtolaisista * yritysmyönteisyys * itärannikon vesivoima Teollisuus keskittyi maan pohjoisosiin - palkattua työvoimaa Eteläosat olivat maanviljelyaluetta - orjatyövoimaa

6. Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin

Yhdysvaltojen sisällissota Etelävaltiot veivät puuvillaa ulkomaille ja kannattivat vapaakauppaa. Pohjoisvaltiot halusivat suojella omaa teollisuuttaan ja kerätä tullimaksuja ulkomaisilta tavaroilta. orjatyövoima käyttö kiristi pohjoisen ja etelän välejä, sillä pohjoisessa ei hyväksytty orjuutta. Abraham Lincolnin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi kärjisti tilanteen. Etelän osavaltiot erosivat Yhdysvalloista.  Sisällissota alkoi. Kohdasta ”etelän osavaltiot” avautuu linkki sivuille, jotka esittelevät konfederaation lippuja.

Pohjoisvaltioiden eli Unionin lippu Etelävaltioiden eli Konfederaation eli Amerikan valtioliiton sotalippu

Pohjoisvaltiot sinisellä ja etelävaltiot punaisella Pohjoisvaltiot sinisellä ja etelävaltiot punaisella. Vaaleansinisellä on merkitty ne pohjoisvaltiot, joissa orjuus oli sallittua.

Päättele taulukon avulla, kumpi oli sisällissodassa niskan päällä.

Yhdysvaltojen sisällissota 1861-65 Pohjoisvaltiot eli unioni Etelävaltiot eli konfederaatio 1. moderni sota: teollisesti tuotetut aseet, yli 600 000 kuollutta! Pohjoisella miesylivoima, se oli kehittyneempi ja teollistuneempi > enemmän aseita vs. Video?

(Yhdysvaltojen sisällissota) → Pohjoinen voitti Sodan seurauksena: orjuus kiellettiin (mutta rotuerottelu jatkui!) maa säilyi yhtenäisenä, mikä helpotti kauppaa ja liikkumista teollisuus kehittyi, USA:sta tuli 1900-luvun alussa maailman suurin teollisuusmaa.

6. Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin