USKONTO YHTEISÖSSÄ
Uskonto ja yhteiskunta Uskonnon ja yhteiskunnan välillä on kaikissa kulttuureissa vuorovaikutusta! Uskonto voi vaikuttaa yhteiskunnassa valtakulttuurina tai osittaisena vaikuttajana. Valtakulttuurina uskonto on silloin, kun se vaikuttaa suoraan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (esim. lait). Osittaista vaikuttamista on se, kun päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon myös uskontojen näkemykset.
Joissain yhteiskunnissa vallanpitäjät suhtautuvat tiettyyn uskontoon tai yleensä uskontoihin kielteisesti. Uskonnot tukevat yhteiskunnan valtarakenteita, ovat kriittisiä, eristäytyvät tai ovat yhteiskunnan vastaisia! Mikäli uskonnolliset arvot ja normit poikkeavat selkeästi yhteiskunnan arvoista, syntyy ristiriita niiden välille (esim. pukeutuminen) Uskonnonvapauden kannalta on tärkeää, missä määrin yhteiskunta saa vaikuttaa uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemiseen.
Uskonnollisuuden muodot Valtionkirkko = kirkko, joka on osa yhteiskuntaa Vapaakirkko = kirkon itsenäisyys ja riippumattomuus valtiosta Kansankirkko = jonkun uskonnon merkittävä asema maan asukkaiden keskuudessa Kansalaisuskonnollisuus = ei liity mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan vaan yleisesti kristillisiin arvoihin
Uskonnonvapaus Positiivinen uskonnonvapaus: yksilöllä on oikeus harjoittaa uskontoa ja kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan Negatiivinen uskonnonvapaus: Suomessa ei tarvitse kuulua mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä osallistua omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen Uskonnonvapauslaki Suomessa: 18-vuotias on uskonnollisesti täysi-ikäinen, mutta 15-vuotias voi halutessaan liittyä/erota uskontokuntaan/-sta huoltajien suostumuksella
Tehtäviä: Etsi tietoa uskonnonvapauden toteutumisesta vähintään viidestä eri maasta (esim. Saksa, Ranska, Italia, Turkki, Ruotsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat) ja kirjoita ne muistiin vihkoon. Etsi uutisia/esimerkkejä netistä, jotka liittyvät uskonnonvapauteen. Kirjoita faktat vihkoosi (mitä, missä, milloin, miksi jne..)