Edellisen kerran yhteenveto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Lähiverkot erikoistyökurssi
Janne Filppula Mikael Jaakkola Teemu Jokinen Tomas Carlsson
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
TURBOKOODAUS.
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
FSK-Frequency Shift Keying
WLAN Langaton verkkoyhteys
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
Tietoturva Tekijöiden nimet Oppilaitos ja luokka/ryhmä Vuosiluku.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Teknillinen korkeakoulu. Riitta Karhumaa Valvoja: Professori Riku Jäntti Ohjaaja: TkL Michael Hall.
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
VLAN Kimmo Tukiainen
Sähköjohtojen käyttö tietoliikenteessä
WLAN-tukiaseman asennus Tiina Sinisalo. Käytetyt laitteet  Nokia A032  Lucent Technologiesin valmistama PCMCIA (Personal Computer Memory Card International.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Kiikuista jatkoa.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
Radiotaajuuksien generointimenetelmä Markus Hiltunen Ohjaaja: Kai Virtanen Valvoja: Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
BINÄÄRILUKUJÄRJESTELMÄ
Edellisen kerran yhteenveto: Fyysisen kerroksen alikerrokset Fyysisen kerroksen tehtävät –Carrier Sense –Receive –Transmit Mitä tietoja PHY-kerroksen kehyksistä.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Seminaarien yhteenveto
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Y56 Luku 20 Yrityksen teoria: Kustannusten minimointi
Edellisen kerran yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
EDGE
WiMAX.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Projektin yleiskuvaus
Liiketoimintasuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Edellisen kerran yhteenveto Radiotien yhtäaikaiseen käyttöön on useita menetelmiä. Esimerkiksi Frequency Division Multiple Access (FDMA), Time Division Multiple Access (TDMA) ja Code Division Multiple Access (CDMA). Kullakin noista monikäyttömenetelmistä on omat ominaisuutensa. Kehityspolku: FDMA, TDMA ja CDMA. Kullakin on omat haittansa. FDMA tuhlaa radiokaistaa suojakaistoihin, TDMA vaatii tarkan ajastuksen ja sen huomioon ottamisen fyysisen kerroksen protokollassa. CDMA vaatii hyvin toimivan tehonsäädon ja sen huomioimista fyysisen kerroksen protokollassa. Kun järjestelmän bittinopeus kasvaa (= käytetty kaistanleveyskin kasvaa), niin peräkkäin lähetetyt bitit ovat hyvin lyhyitä => bittien ilmaiseminen tulee vaikeaksi. Niinpä uusimmissa nopeissa järjestelmissä (LTE, WiMAX) käytetään OFDMA monikäyttömenetelmää. OFDMA:ssa yhden symbolin/bitin kesto on kohtuullisen pitkä radiotiellä, mutta nopeus perustuukin siihen, että symbolin kanssa rinnan taivaltaa useita symboleja/bittejä, jotka ovat toisiiinsa nähden ortogonaalisia (eivät häiritse toisiaan). Ortogonaalisuus saadaan aikaan muodostamalla lähetettävä aikatason signaali ensin taajuus tasossa, josssa kukin symboli asetetaan omalle alikaistalleen. Eli käytännössä kyseessä on FDMA systeemi, mutta erona on se, että alikaistat voidaan tuoda hyvin lähelle toisiaan ortogonaalisuuden takia. Ortogonaalisuus saavutetaan sillä, että alikaistan ”päälle” moduloidun symbolin pulssimuoto on sinc pulssin muotoinen. Ja matematiikasta muistetaan, että sinc pulssilla oli ominaisuus, että vieressä olevan sinc pulssin nollakohdat sattuvat kivasti toisen sinc pulssin maksimi kohdalle. Eli vierekkäiset sinc pulssit eivät häiritse toisiaan. Hajaspektritekniikkaa voidaan käyttää joko suojautumiseen häirinnältä (sotilassovellukset/IEEE802.11) tai monikäyttömenentelmänä (CDMA). Lähetettävä tieto voidaan hajoittaa joko vaitelemalla taajuutta tai ”hakkaamalla” lähetettävät symbolit/bitit palasiksi suorahajoitussekvensseillä.

Langattomien lähiverkkojen edut Liikkuvuus Asennuksen helppous (tietyt kohteet) Luotettavuuden parantuminen (?) Asennuksen nopeus (vrt. kaapelin kaivaminen) Pitkän aikavälin kustannukset

Käyttökohteet Varastojen inventointi Terveydenhuolto (?) Koti Isot yritykset (?)

Langattomuuden ongelmat Radiotien ongelmat Monitie-eteneminen, vaimeneminen, häirintä (ISM alueella) Tehonkulutus (akun kestoaika) Security (kuuntelu tai tahallinen häirintä) Mobile IP = liikkuvuuden ongelma Asennusvaiheessa tarvitaan kuuluvuustestit Terveysriskit

Langaton LAN, historiaa ALOHANET (1971), 7 kampusta neljällä saarella 1980-luvulla radioamatöörit (?) ja Computer Networking Conference 1985 FCC avaa ISM bandin vapaaseen käyttöön. 1980-luvun lopulla IEEE 802 working group aloittaa wireless LAN standardin tekemisen 1997 IEEE 802.11 standardi valmis 1998 ensimmäiset standardiin perustuvat laitteet.

Ryhmätyö / kotitehtävä Selvitä IEEE 802.11, 802.11a ja 802.11b Taajuusalue Modulaatiomenetelmä Radiotien monikäyttömenetelmä 2. Selvitä samat asiat omasta seminaarityöaiheestasi 3. Luettele lähteet esityksessäsi 4. Esitä tuloksesi perjantain (19.9) tunnilla 5. Tulokset etukäteen sähköpostilla (kari.jyrkka@oamk.fi) viimeistään torstaina.