Suomen kustannuskilpailukyky Lauri Kajanoja Suomen kustannuskilpailukyky Luento, Helsingin yliopisto, 7.12.2016 7.12.2016

Suomen talous viime vuosina 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Suomen BKT supistunut Kuten tunnettua, Suomen talouden kehitys on pysynyt heikkona. Ennusteiden mukaan talouskasvu tulee lähivuosina olemaan Suomessa edelleen euroalueen keskiarvoa hitaampaa [kuvio]. Talouden heikkous on keskittynyt eniten vientiin ja tuotannollisiin investointeihin. Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja, ja talouskasvua painavat edelleen väestön ikääntyminen, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja Venäjän talousvaikeudet. [Kuvion ennusteet: Suomi: SP kesäkuu 2015] Euroalue: EKP syyskuu 2015] 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008– Heikkouksia Teollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky heikentynyt Työikäisen väestön määrä alkanut supistua Venäjän talousvaikeudet Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Finanssi- ja rahapolitiikka voineet tukea 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Viennin kehitys hyvin poikkeavaa Vienti Kasvu on kuitenkin vielä haurasta. Suomen talouden akilleen kantapää on viennin heikko kehitys ja korkea pitkittyvä työttömyys . Viennin heikko kehitys on heijastunut myös teollisuustuotannon alavireisyyteen Vaikka euroalueen talous on elpynyt ja Suomen vienti sinne on kasvanut, on kokonaisuudessaan Suomen viennin kehitys ollut heikkoa. Tässä Suomi on poikennut useimmista muista euroalueen maista. 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Viennin vaimeuden taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Myös yksityiset tuotannolliset investoinnit poikkeuksellisen vaimeita Suomessa Suomen Pankin asiantuntijoiden laatima raportti käsittelee tuotannollisten investointien viime vuosien kehitystä ja sen taustatekijöitä. Raportti keskittyy investointeihin euroalueella ja Suomessa. Erityishuomio annetaan rahoitusoloille investointien taustatekijänä. Tuotannolliset investoinnit ovat kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen olleet vaimeita laajasti kehittyneissä talouksissa, myös euroalueella. Suomessa kehitys on ollut erityisen heikkoa, eikä käännettä parempaan suuntaan ole vielä koettu – toisin kuin euroalueella keskimäärin. 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Työllisten määrän muutos vuodesta 2008 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Työllisyys vähentynyt teollisuudessa laajasti 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyky 1. ”Reaalinen kilpailukyky” tai ”kasvukilpailukyky”: Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 2. Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon työllisyyden edellytysten näkökulmasta 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: Työkustannusten kehitys (suhteessa yritysten palkanmaksuvaraan) verrattuna kauppakumppanimaihin 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannustaso vaikuttaa vientiin 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittarit (1) Työkustannukset Työkustannukset henkeä kohti: Suomi jaettuna kauppakumppanimaiden painotetulla keskiarvolla Painot samat kuin kauppapainoisissa valuuttaindekseissä eli suunnilleen Suomen ulkomaankaupan maapainot Muunnettuina saman valuutan määräisiksi Mitataan muutoksia yli ajan Kehitykseen vaikuttavat muutokset työkustannuksissa sekä valuuttakursseissa 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittarit (2) (Nimelliset) yksikkötyökustannukset Lasketaan samoin kuin edellä, mutta työkustannukset henkeä kohti jaetaan työn tuottavuudella Ekvivalentti: työkustannusten summa jaettuna tuotannon määrällä Reaaliset yksikkötyökustannukset = työn tulo-osuus = kannattavuuden käänteiden mittari Samoin kuin edellä, mutta työkustannusten summa jaettuna tuotannon arvolla Ehkä eniten käytetty mittari 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: avoin sektori tai koko talous Talouden ulkoinen tasapaino näkyy suoraan talouden ”avoimella sektorilla” Avoin sektori ≈ tehdasteollisuus Kustannuskilpailukyvyn mittarit koskevat joko koko taloutta tai tehdasteollisuutta 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: tehdasteollisuus Miten mitata Suomen tapauksessa? Lauri Kajanoja: Suomen kilpailukyky ja sen mittaaminen. Euro & talous 5/2012, Suomen Pankki. 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset Tehdasteollisuuden nimelliset suhteelliset yksikkötyökustannukset EI hyödyllinen mittari Suomessa, koska hintakehitys ollut hyvin poikkeavaa Tehdasteollisuuden reaaliset yksikkötyökustannukset ovat hyödyllinen mittari myös Suomen tapauksessa Niihin vaikuttavat Työkustannukset Tuotoksen arvo Välituotteiden hinnat 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset: Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden hintakehitys oli Suomessa poikkeuksellista 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden tuotannon arvo supistunut Suomessa, vaikka määrä kasvanut 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Elektroniikkateollisuudessa tuotannon määrä ylös osin siksi, että hinnat tilastoidaan “laatukorjattuina” Volyymi-indeksi ≡ Arvo / Hintaindeksi 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kansainvälinen vertailu kertoo samaa tehdasteollisuudessa tehdasteollisuudessa 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Suhteellisten hintojen muutoksen takia… Ulkomaankaupan vaihtosuhde = vientihinnat / tuontihinnat 7.12.2016 Lauri Kajanoja

… myös koko talouden nimelliset yksikkö-työkustannukset harhaanjohtava mittari Suomen tapauksessa Vaihtosuhteen heikkenemisen vaikutus kansantulon määrään henkeä kohti 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Mitkä muut mittarit toimivat Suomen tapauksessa? 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen: suljettu sektori (kotimarkkinatoimialat) Suljettu sektori: nimellisten yksikkötyökustannusten kehitys suhteessa muihin maihin on hyödyllinen kustannuskilpailukyvyn mittari Reaaliset yksikkötyökustannukset (kannattavuus) harhaanjohtava mittari, kun tavoite on tarkastella talouden ulkoisen tasapainon edellytyksiä Jos kotimarkkinatoimialoilla hinnat ja palkat nousevat yhtä aikaa nopeasti, kannattavuus voi pysyä siellä ennallaan, vaikka talouden ulkoisen tasapainon edellytykset heikkenevät … koska avoin sektori joutuu maksamaan aiempaa enemmän ostamistaan kotimaisista välituotteista 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn hyödyllisiä mittareita Suomen tapauksessa Työkustannusten muutos (suhteessa kehittyneiden kauppakumppanimaiden keskiarvoon) KYLLÄ Nimellisten yksikkötyökustannusten muutos (suhteessa…) Avoin sektori EI Suljettu sektori KYLLÄ Koko talous EI Reaalisten yksikkötyökustannusten muutos (suhteessa…) (eli kannattavuus eli työn tulo-osuus) Avoin sektori KYLLÄ Suljettu sektori EI 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Työkustannukset nousseet verraten paljon 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus heikentynyt 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden kannattavuutta heikentänyt palkkakehitys suljetulla sektorilla Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kannattavuus suhteessa kauppakumppanimaihin 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarve Lauri Kajanoja: Paljonko kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2015. Suomen kustannuskilpailukyky: lisää hyödyllisiä mittareita ja vastauksia kysymyksiin. www.eurojatalous.fi 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Miten arvioida kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarvetta? Kilpailukyvyn mittarien muutokset jostain vertailuvuodesta eivät kerro paljon Kilpailukyvyn mittarien tasovertailut eivät kerro paljon Voidaan verrata kilpailukyvyn mittarien muutosta ulkoisen tasapainon mittarien muutokseen 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Suhteelliset työkustannukset ja viennin markkinaosuus 7.10.2016 Lauri Kajanoja

Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Tarve alentaa yksikkötyökustannuksia suhteessa kauppakumppaneihin n. 10–15 % Lisäisi vientiä ja työllisyyttä vientialoilla Parantaisi tulonmuodostusta ja sitä kautta kestävästi työllisyyden edellytyksiä myös kotimarkkinatuotannossa Maltilliset palkkaratkaisut kohentavat, mutta hitaasti Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon Kustannuskilpailukyky rahaliiton sisällä menestyksen edellytys Deflaation välttäminen rahaliiton laajuinen asia Kilpailukykysopimus parantaa merkittävästi, mutta ei vielä riitä 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Kiitos! 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Viennin kehitys historiallisen heikkoa Suomen vienti supistunut poikkeuksel-lisen paljon 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Investoinnit vähentyneet etenkin teollisuudessa 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Suhteelliset työkustannukset ja tehdasteollisuuden työllisyysosuus 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus ja työllisyysosuus 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Suhteelliset työkustannukset ja vaihtotase 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus ja vaihtotase 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Tehdasteollisuuden osuus työllisistä 7.12.2016 Lauri Kajanoja

Vanhushuoltosuhde* 7.12.2016 Lauri Kajanoja