BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
Advertisements

M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.
Virheen havaitseminen ja korjaus
Tiedonsiirronperusteet
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
FLAT FADING -KANAVAT.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
FSK-Frequency Shift Keying
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Virheenpaljastus- ja korjauskoodit tMyn1 Virheenpaljastus- ja korjauskoodit Virheen havaitseminen Tässä vaaditaan ainoastaan se, että pystytään toteamaan.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lineaarinen.
5. Lineaarinen optimointi
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Bayesilainen tilastoanalyysi - priorijakaumista
INFORMAATIOTEORIAN JA KOODAUSMENETELMIEN PERUSTEET
5. Fourier’n sarjat T
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA ― SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaisia.
MONIVAIHESIIRTOAVAINNUS — MPSK Yleistys: BPSK  QPSK  MPSK A Tietoliikennetekniikka II Osa 13 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT A Tietoliikennetekniikka II Osa.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
FLAT FADING -KANAVAT Mitä peruskäsitteitä on hyvä tietää kanavamalleista? A Tietoliikennetekniikka II Osa 9 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Edellisen kerran yhteenveto
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Edellisen kerran yhteenveto
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
Signaalien datamuunnokset
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Esityksen transkriptio:

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Yhteenveto Kantataajuusjärjestelmä lähettää A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin AWGN-kanavassa on integroi & pura -vastaanotin (on sovitettu suodatin). Tärkeä SNR-parametri: z = Eb/N0, kun tarkastellaan kohinaa pulssin bittinopeutta vastaavalla kaistanleveydellä Bp. PE on z:n funktio. Mielivaltaisille äärellisen energian omaaville signaaleille: Mitä suurempi on ko. erotus, sitä etäämmällä signaalit ovat signaaliavaruudessa (ts. PE minimoituu). MF:n lähdön SNRmax = 2Eb/N0 ja impulssivaste on signaalin aikakäännetty ja viivästetty versio. Voidaan toteutaa vaihtoehtoisesti myös korrelaattorilla. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Yhteenveto Jos R12 = –1, niin antipodaalinen. Jos R12 = 0, niin ortogonaalinen. Koherentit kaistarajoittamattomat binääriset kantoaaltomodulaatiot: Kun m = 0, PSK on 3 dB parempi kuin ortogonaaliset ASK ja FSK. DPSK perustuu BSPK-modulaation edellisen symbolin vaiheen käytöön vaihereferenssinä (oletetaan, että kanava muuttuu hitaasti symbolin kestoon nähden). Lisäksi peräkkäiset bitit tehdään riippuviksi differentiaalisella koodauksella (kanavaan menevät bitit eivät ole varsinaisia infobittejä). Suorituskyky noin 1dB huonompi kuin BPSK:lla. Tarvittava viive riippuu symbolinopeudesta. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Yhteenveto Epäkoh. FSK ja ASK ovat noin 1 dB huonompia kuin koherentit. Signaali ei voi samanaikaisesti olla sekä aika- että kaistarajoitettu. Kaistarajoitetussa kanavassa äärellisen kestoajan omaavat pulssit ”pyöristyvät”, eli syntyy ISI:ä. Lähetin- ja vastaanotinsuodatin suunniteltava Nyquistin pulssimuokkauskriteeriä käyttäen. Kohotetun kosinin aaltomuodot toteuttavat nolla-ISI:n. Kaistarajoitus aiheuttaa ISI:ä. Monitie-eteneminen aiheuttaa sekä häipymistä että ISI:ä. Häipyminen syntyy, kun heijastuneet signaalit interferoivat destruktiivisesti. Häipymiseen riittää, että viivästynyt signaali on 180 vaihe-erossa suoraan signaaliin nähden (yksi bitti sisältää useita kosinijaksoja). Häipyneellä signaalilla verhokäyrä on Rayleigh-jakautunut, jos ei esiinny dominoivaa LOS-komponenttia, muuten Rice-jakautunut (Rayleigh on Rice- jakauman erikoistapaus). 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Yhteenveto Häipymistä vastaan toistemenetelmillä (diversiteetti): paikka-, taajuus-, aika- ja polarisaatiodiversiteetti. Tärkein aikadiversiteetin muoto on virheen korjaava koodaus. Informaatiobiteistä laskettavat eri aikana lähetettävät redundanssibitit vastaavat aikadiversiteettiä. Kanavakorjain (ekvalisaattori) on kanavalle käänteinen suodatin vastaanottimessa. Sitä mallinnetaan poikittaissuodattimella (FIR). Suodattimen tappikertoimet lasketaan joko nollaanpakotuskriteerin (zero-forcing equalizer) tai pienimmän keskineliövirhekriteerin (MMSE, minimum mean-square error ekvalisaattori) perusteella. MMSE-menetelmässä ilmaistut bitit viedään laskentaprosessiin, mistä tulee päätöstakaisinkytkentä (decision directed) -nimitys. Käytännössä kertoimet lasketaan iteratiivisesti adaptiivisella algoritmilla (esim. LMS-algoritmi, least mean-square). Lisäksi tarvitaan vastanottimen tuntema harjoitusdatasekvenssi. MCM & OFDM: bittijono S/P-muunnetaan ja moduloidaan ortog. ali-kantoaaltoihin suoja-aikoineen. Menetelmä on ISI-sietoisempi, koska symbolin kesto pitenee. Toteutus käytännössä IFFT & FFT:llä. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015