Lähettimet ja vastaanottimet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Radioamatööriperuskurssi
Advertisements

Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.

M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.
DEE Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka

HF Kilpailufoorumi desiBelin hinta
Tiedonsiirronperusteet

Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
Radio.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka IR -Näppäimistö •Internet –osoitteet •Laitteistokuvat •Testaussuunnitelma ja testitapaukset •Oskilloskooppikuvat.
Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.
RADIOKANAVAT.
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
K-moduuli Luento 4: RA-taajuusalueet, tekniset rajoitukset lähetteille
FSK-Frequency Shift Keying
T moduulikoulutus Someron hamssit 2006 OH1TF, OH2NAK, OH3BHL, OH6LI
K-moduuli Luento 5: Desibelikäsite, teknisistä määräyksistä
Lähettimet ja vastaanottimet
Sodankylän geofysiikan observatorio
Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Ääni!.
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
T Elektroniikan mittaukset: LAB 3 johdanto
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Pulssimodulaatio Pulssiamplitudimodulaatio
Säätötekniikan käsitteitä
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Siirtolinjat - Sisältö
ÄÄNI.
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Äänen käsittely.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
PERINNERADIOTAPAHTUMA
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Lähettimet ja vastaanottimet
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Radioamatööritoiminta
Spektri- ja signaalianalysaattorit
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
EDGE
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Esityksen transkriptio:

Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi

Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama vastaanotin, eri demodulaattori Lähettimet: värähtelijä tuottaa radiotaajuuden informaation liittäminen kantoaaltoon Modulaattorit ja demodulaattorit

Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteriä voi käyttää värähtelijänä, mutta se on hallitsematon Käytetään resonanssipiiriä (~suodatin) asettamaan taajuus Vaihelukittu silmukka ja VCO Taajuussyntetisaattori

Invertoiva vahvistin värähtelijänä

Kidevärähtelijä Kideoskillaattori: Kiteen vastinkytkentä:

Vastaanottimet Kidevastaanotin, suora vastaanotin Q-kertoja Suora superi Sekoittaminen välitaajuus, peilitaajuus paikallisoskillaattori Supervastaanotin

Kidevastaanotin Kaikkein yksinkertaisin vastaanotin. Ei tarvitse ulkopuolista virtaa toimiakseen Epäselektiivinen, hankala säädettävä Voidaan vastaanottaa AM-lähetyksiä Antenni Suurtaajuusosa, taajuuden valinta - resonanssipiiri Erottaa informaation kantoaallosta (ST = suurtaajuus)

Kidevastaanotin Hyvin yksinkertainen vastaanotin: resonanssipiiri suurtaajuusosa ilmaisin

Suora vastaanotin Kidekoneesta hieman paranneltu versio, periaate sama Ilmaisu tapahtuu suurtaajuudella! Yksinkertainen Vaikea saada selektiiviseksi ST = suurtaajuus PT = pientaajuus Tehon- syöttö

Q-kertoja ”Parannetaan” resonanssipiirin Q-arvoa tuomalla piiriin samanvaiheisena suurtaajuusenergiaa Selektiivisyys paranee Q-kertoja on viritettävä vahvistinaste, joka kompensoi virityspiirissä tapahtuvia häviöitä  pienemmät häviöt  suurempi Q-arvo Käytännössä vanhentunutta tekniikkaa

Sekoittaminen Kun kaksi taajuutta sekoitetaan, syntyy tuloksena sekä summa että erotus. fo = f1 + f2 ja fo = | f1 – f2 |

Sekoituksen kaksi tulosta: Esim: f1 = 91,6 MHz f2 = 10,7 MHz fo = 102,3 MHz ja 80,9 MHz P f f2 – f1 f1 f2 f1 + f2

Suorasekoitusvastaanotin PO:n värähtely ja antennista tuleva signaali sekoitetaan Saadaan taajuuksien erotus kuuloalueella Asemien erottelu tehtävä ilmaisimen jälkeen (pt-aste) Epäselektiivinen Käy myös SSB:n ilmaisemiseen Ulkoiset tehonsyötöt jätetty kuvasta pois (ST = suurtaajuus, PT = pientaajuus, PO = paikallisoskillaattori)

Supervastaanotin Superheterodynevastaanotin, superi AM:llä ja CW:llä verhokäyräilmaisin, SSB:llä tuloilmaisin Selektiivisyys välitaajuusosalla Voi olla useita välitaajuuksia ”Nykytekniikkaa” Apuvärähtelijä = BFO = Beat Frequency Oscillator

Superin ongelma, peilitaajuus f1 = 28 MHz f2 = 27,550 MHz  fo = 450 kHz Mutta entä jos… f1 = 27,100 MHz ?  fo = 450 kHz ??!!?? Sekoituksen toinen, ei-haluttu tulos, on ns. peilitaajuus.

Peilitaajuus on välitaajuuden verran paikallisoskillaattorin HT PO PT f vt vt Peilitaajuus on välitaajuuden verran paikallisoskillaattorin taajuuden toisella puolella mitä hyötytaajuus

FM-vastaanotin FM muita amatöörilähetteitä leveämpää Ilmaisu taajuusdiskriminaattorissa Eri taajuuksia vahvistetaan eri verran: joitakin taajuuksia sorsitaan eli diskriminoidaan

Kaksoissuperi Kolmoissuperi ….

Vastaanottimien haasteita Harhatoistot (peilitaajuus, ylimääräiset sekoitustulokset radion sisällä) Herkkyys Lähellä olevien voimakkaiden signaalien sietokyky (tukkeutuuko) Omien sisäisten häiriöiden sietokyky: välitaajuinen signaali voi olla 90 dB isompi kuin antennista sisään tuleva huolellinen kotelointi ja osastointi!

Lähettimet Lähetystaajuuden muodostamisen peruselementti on siniaalto-oskillaattori vakaa taajuus vakaa amplitudi puhdas spektri Takaisinkytketty vahvistin

COPA, crystal oscillator – power amplifier Kiinteätaajuuksinen kideoskillaattori

Taajuuskertojaan perustuva lähetin VFO – Bufferi – Kertoja - PA Kertojan avulla päästään useille HF-bandeille, koska bandit ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa

Sekoitukseen perustuva lähetin Sekoitusperiaatteella toimiva VFO (variable frequency oscillator) toimii suht. matalalla taajuudella, esim 5,0 … 5,5 MHz Kutakin aluetta varten oskillaattorissa oma kide Vakaampi ja haluttu taajuus sekoituksen jälkeen Edelleen paljon käytössä, mm. SSB-lähettimissä

Nykyaikaisin menetelmä Toiminnan perustana myös tarkka kideoskillaattori, johon säädettävän oskillaattorin taajuus lukitaan Taajuussyntetisaattori kehittää siitä halutun taajuuden ”matematiikan avulla”

Lähettimien haasteita Spektrin puhtaus, harhalähetteet (harmoniset) Teho ja lineaarisuus tehoalueen yläpäässä Modulaation oikea määrä Avainiskut CW-lähettimessä Taajuuden stabiilius, ryömintäongelmat lämmetessä

Modulointi Lisätään kantoaaltoon informaatio Perinteiset katkotaan kantoaaltoa: CW muutetaan kantoaallon amplitudia (esim. vahvistimen biasta): AM Tästä kehittyneempi: SSB muutetaan kantoaallon taajuutta (jänniteohjatulla oskillaattorilla): FM Digitaaliset vaihemodulaatioihin tarvitaan vaihelukko (PLL), esim. IQ, QAM useimmat digimodet voi tehdä moduloimalla SSB-lähete ”robottiäänellä”

Modulointi ja demodulointi: AM ja CW Yksinkertaisesti suurtaajuusvahvistimen vahvistusta säätämällä Demodulointi: Verhokäyräilmaisu, esim. diodi- ilmaisin Huom: Sähkötys nopeaa, saa olla nopea AGC (vahvistuksen säätö); AM:llä hidas CW:llä voi käyttää jopa 100 Hz suodatinta

Modulointi ja demodulointi: SSB Kantoaalto tukahdutetaan balansoidussa modulaattorissa → DSB Toinen sivukaista tukahdutetaan kidesuodattimella → LSB tai USB Demodulointi: Ilmaisu tuloilmaisimella (product detector) = sekoittimella (BFO kertaa SSB-signaali) Tarvitaan apuoskillaattori (BFO) luomaan kantoaalto Huom: Ilmaisu mutkikasta, käytännössä aina välitaajuudella

Modulointi ja demodulointi: FM Esim. vaihelukitulla silmukalla, jossa moduloiva signaali summataan VCO:n ohjausjännitteeseen Demodulointi: Ensin signaali limitoidaan (amplitudivaihtelut pois) Diskriminaattorilla muunnetaan FM→AM, sitten ilmaistaan AM Diskriminaattori: esim. suodatin, joka vaimentaa eri taajuuksia eri verran Vaihtoehtona kvadratuuri-ilmaisu: signaali sekoitetaan viivästetyn itsensä kanssa

Modulointi ja demodulointi: kuvia kaksoisbalansoitu sekoitin SSB:n modulointiin (Wikimedia commons, piirtänyt しまでん) kaksoisbalansoitu sekoitin PLL:llä toteutettu FM-modulaattori

Nykyaikaa… DSP (digitaalinen signaalinkäsittely) mahdollistaa hyvin kapeat suodattimet Puolijohteilla saadaan jo kilowatin tehoja, mutta putket ovat silti yleisiä tehovahvistimissa (”linukoissa”). Gigahertseille pääsee helpoimmin transvertterillä: signaali tuotetaan 2 m radiolla transvertterillä muodostetaan moduloidusta 2 m signaalista 10 GHz lähete

Tenttikysymyksiä + – – + + – – – Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen kuuluu ( ) pääteaste ( ) ilmaisin ( ) välitaajuusvahvistin ( ) kideoskillaattori + – – + Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen välitaajuiseksi tehdään ( ) sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla ( ) ilmaisimella ( ) pientaajuusvahvistimella ja apuoskillaattorilla ( ) vasta kuulokkeissa + – – –