II EUROOPAN KESKIAIKAISET JUURET Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. II EUROOPAN KESKIAIKAISET JUURET Tehtävien vastaukset Bysantti ja antiikin perintö Kirkko ja yhtenäiskulttuuri Eurooppa ja ulkopuoliset Keskiajan ihmisen maailma KOKOAVAT TEHTÄVÄT

BYSANTTI JA ANTIIKIN PERINTÖ SISÄLLYSLUETTELOON BYSANTTI JA ANTIIKIN PERINTÖ

1. Miksi Bysanttia pidettiin toisena Roomana? SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miksi Bysanttia pidettiin toisena Roomana? Rooman valtakunnan pääkaupunki siirrettiin Byzantioniin 300- luvulla. Kaupunki nimettiin keisari Konstantinus Suuren mukaan Konstantinopoliksi. Bysantilla ja Roomalla oli yhteinen kulttuuriperintö. Rooman lait ja hallintojärjestelmä säilyivät myös Bysantissa. Keisarin asema oli samanlainen Bysantissa ja Roomassa. Toisaalta Bysantti oli kreikankielinen, ja perinteinen roomalainen uskonto korvaantui kristinuskolla.

2. Laadi lista, johon kokoat Bysantin Euroopalle jättämiä vaikutteita. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Laadi lista, johon kokoat Bysantin Euroopalle jättämiä vaikutteita. Ortodoksinen taide muun muassa ikonit ja mosaiikit Roomalainen oikeus länsimaisen oikeusjärjestelmän perusta Kristinuskon asema valtauskontona Antiikin kreikankielisten tekstien taltioiminen paluu antiikin taiteisiin ja tieteisiin renessanssiaikana.

3. Mitkä tekijät johtivat kristillisen kirkon hajoamiseen? SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitkä tekijät johtivat kristillisen kirkon hajoamiseen? Länsi-Rooman hallinnon rappeutuessa kirkko otti vastatakseen keisarin tehtävistä. Rooman piispan eli paavin merkitys korostui. Paavi katsoi olevansa Pietarin perillinen ja kristillisen kirkon johtaja. Paavit ryhtyivät tavoittelemaan maallista valtaa, mistä johtuen keisarit alkoivat tukea Konstantinopolin patriarkkoja. Kirkkovaltio eli Vatikaani syntyi Italiaan. Poliittiset ja opilliset ristiriidat. Vuonna 1054 Rooman paavi ja Konstantinopolin patriarkka julistivat toisensa kirkonkiroukseen.

SISÄLLYSLUETTELOON 4. Nyky-Euroopassa Kaarle Suurta pidetään Euroopan isänä. Millä perusteilla? Kaarle Suuri perusti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, joka käsitti jokseenkin nykyiset Ranskan, Saksan ja Pohjois- Italian alueet (EU:n perustajavaltiot sijaitsevat tällä alueella). Latina säilytti asemansa oppineiden kielenä. Luotiin karolinginen minuskeli eli uusi mallikirjaimisto, johon nykyinen länsimainen kirjoitus perustuu. Ajatus yhteisestä Euroopasta, kristikunnasta.

KIRKKO JA YHTENÄISKULTTUURI SISÄLLYSLUETTELOON KIRKKO JA YHTENÄISKULTTUURI

1. ”Luostari oli oman aikansa sivistyspankki.” Perustele väite. SISÄLLYSLUETTELOON 1. ”Luostari oli oman aikansa sivistyspankki.” Perustele väite. 800-luvulle tultaessa luostareissa alettiin arvostaa ruumiillisen työn lisäksi myös henkistä työtä. Luostareissa opetettiin ja säilytettiin luku- ja kirjoitustaitoa. Tieteiden ja taiteiden kehittäminen: Gregoriaaninen kirkkolaulu jumalanpalveluksia varten. Antiikin vanhojen käsikirjoitusten jäljentäminen ja kuvittaminen. Maanviljelyn, puutarhanhoidon ja lääkeyrttien tietämys.

SISÄLLYSLUETTELOON 2. Millaista opetusta oli tarjolla keskiajan opinhaluisille pojille ja nuorille miehille? Yliopistot Humanististen tieteiden, teologian, lääketieteen ja oikeustieteen tiedekunnat. Kirkon ylläpitämät koulut maaseudulla Opetettiin luku- ja laulutaitoa. Kaupunkien ylläpitämiä kouluja Opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikkaa ja kirjanpitoa. Luostareiden antama opetus Katedraalikoulut tuomiokirkkojen yhteydessä Pappien kouluttaminen

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Uskonto vaikutti keskiajalla kaikkien ihmisten elämään ja koko yhteiskuntaan. Laadi käsitekartta uskonnon vaikutuksista.

Katolisen kirkon asema KRISTINUSKON LEVIÄMINEN PAPPI KIRKKO KESKELLÄ KYLÄÄ Kristinusko juurtui Eurooppaan hitaasti. 1200-luvulla syntyi seurakuntaverkko. Kirkot rakennettiin lahjoitusvaroin ja vapaaehtoistyöllä. - Romaaninen ja goottilainen arkkitehtuuri. - Saarnat pidettiin kansankielellä, messut latinaksi. Keisari pyrki edistämään valtakuntansa yhtenäisyyttä kirkon avulla. - opetti kristinuskon alkeet toimi myös notaarina: kauppasopimukset, testamentit, verotus edusti kirkkoa arjessa: hautaus, avioliitto, synninpäästö. - Kirkko oli kylän elämän keskipiste: uutiset ulkomaailmasta ja oman kylän asioista. Kellonlyönnit rytmittivät työpäivää: aikakäsitys. Muutti pakanallisia tapoja kirkollisiksi: ihmeteot, juhlapäivät, pyhimyskalenteri. - Homo religious, uskonnollinen ihminen. PYHIMYKSET Kirkko ja seurakunta Arki ja tapakulttuuri - suojelivat ja auttoivat omat nimikkopyhimykset uskon ja taikauskon raja häilyvä - pyhimyskalenteri pyhiinvaellukset pyhäinjäännösten (reliikkien) luokse. SYNTY USKONNON MERKITYS KESKIAJALLA - Rooman valtakunnan loppuaikoina. Luostarit aluksi mietiskelyyn keskittyvien erakkojen yhteisöjä. Benedictus Nursialainen perusti 500-luvulla ensimmäisen luostarin. YHTENÄISKULTTUURI Luostarilaitos Katolisen kirkon asema - Uskonnollinen maailmankuva välittyi keskiajan tieteeseen. - Yhdenmukaisti tapoja ja arvomaailmaa lähes koko Euroopan alueella. - Kirkko huolehti koulutuksesta ja kasvatuksesta. - Kulttuurimonopoli: luostarit kulttuurikeskuksia. - Kirkko ja paavi merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. - Tehtiin ristiretkiä muita uskontoja kohtaan. - Inkvisitio KULTTUURIKESKUKSIA PAAVIN ASEMA JA VALTA kopioitiin ja kuvitettiin antiikin käsikirjoja opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa - hoidettiin sairaita - kehitettiin tieteitä ja taiteita naisille avioliiton vaihtoehto menettivät merkitystään yliopistojen myötä. sai valtansa suoraan jumalalta katolisen kirkon ja Kirkkovaltion johtaja hoiti valtion ja hallinnon tehtäviä maallisen vallan ollessa heikkoa johti valtataisteluun ja sotiin keisarin ja paavin välillä suuri skisma merkitsi paavin ja kirkon arvovallan romahdusta.

4. Mitä tarkoitetaan suurella skismalla ja mitä seurauksia sillä oli? SISÄLLYSLUETTELOON 4. Mitä tarkoitetaan suurella skismalla ja mitä seurauksia sillä oli? 1300-luvulla katolinen kirkko hajosi sisäisesti kahden eri paavin kannattajiin. Toinen pyhä paavin istuin oli Roomassa ja toinen Ranskan Avignonissa. Ristiriitojen taustalla oli paavin ja keisarin välinen valtataistelu. Skisma merkitsi kirkon ja paavin arvovallan romahdusta. Tavallisten ihmisten oli mahdotonta ymmärtää, että kirkko oli jakautunut kahteen toisiaan syyttelevään puolueeseen.

EUROOPPA JA ULKOPUOLISET SISÄLLYSLUETTELOON EUROOPPA JA ULKOPUOLISET

SISÄLLYSLUETTELOON 1. Eurooppalaiset saivat runsaasti vaikutteita arabeilta. Miten väitettä voi perustella? Arabit perustivat valloittamilleen alueille tieteiden ja taiteiden keskuksia (Cordoba, Palermo). Arabien tiede oli pitkälle edistynyttä: matematiikka (arabialaiset numerot), lääketiede ja maantiede. Arabit käänsivät antiikin kreikkalaisten filosofien tekstejä arabiaksi, joten he toimivat antiikin kulttuurin välittäjinä. Bysanttilaisen ja arabialaisen tyylin vaikutus näkyy eurooppalaisessa arkkitehtuurissa, kaupunkirakentamisessa ja taiteessa. Kaupan välittäminen itään ja Afrikkaan toi Eurooppaan uusia tuotteita, kuten kankaita ja mausteita.

2. Miksi ristiretkille lähdettiin ja minne ne suuntautuivat? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miksi ristiretkille lähdettiin ja minne ne suuntautuivat? Katolinen kirkko lähti valtaamaan takaisin muslimeille menetettyjä alueita Pyhältä maalta, etenkin Jerusalemista. Retkiä tehtiin myös kristikunnan sisällä harhaoppisia (kuten kataareja) vastaan. Ristiretkille lähdettiin myös käännytysmielessä pakanakansojen keskuuteen, muun muassa Suomeen ja Baltiaan.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Keitä katolinen kirkko piti harhaoppisina? Miten näihin ryhmiin suhtauduttiin? Muut uskonnot pyrittiin kitkemään kristikunnasta. Harhaoppisia vainottiin, ja heitä vastaan tehtiin myös ristiretkiä. Harhaoppisten löytämiseksi perustettiin katolisen kirkon oma tuomioistuinlaitos eli inkvisitio, joka oli vastuussa suoraan paaville. Inkvisitio toimi ilmiantojen perusteella. Toisinaan tunnustuksia hankittiin kiduttamalla. Kerettiläisille eli harhaoppisille saatettiin antaa jopa kuolemantuomio eli heidät määrättiin roviolla poltettaviksi.

KESKIAJAN IHMISEN MAAILMA SISÄLLYSLUETTELOON KESKIAJAN IHMISEN MAAILMA

SISÄLLYSLUETTELOON 1. Keskiajan yhteiskuntaa kutsutaan sääty-yhteiskunnaksi. Mitä sillä tarkoitetaan? Yhteiskunnan ajateltiin koostuvan kolmesta säädystä: aatelistosta, papistosta ja kolmannesta säädystä. Työnjako perustui säätyjakoon (rukoilu, sotiminen, muiden elättäminen). Ihminen kuului aina johonkin yhteisöön: perheeseen, sukuun, ammattikuntaan tai säätyyn. Alemmista säädyistä oli vaikea nousta ylempiin säätyihin.

2. Vertaile aateliston ja talonpojan elämäntapaa keskiajalla. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Vertaile aateliston ja talonpojan elämäntapaa keskiajalla. TALONPOIKIEN ELÄMÄNTAPA Suullisena perinteenä kansanrunoutta taruolennoista ja muinaissankareista. Vapaa-aikaa niukasti. Uskonnolliset juhlat oluttuvissa tai pelien ja leikkien parissa. Juomina olivat olut, siideri tai halpa, vedellä jatkettu viini. Ruoka koostui pääasiassa puurosta ja leivästä, lihaa oli vain harvoin. AATELISTON ELÄMÄNTAPA Ritarikulttuuri määritti miesten elämää: Turnajaiset Ritarirunous, rakkausrunot ja trubaduurit Asekunto, rohkeus ja hienostunut käytös. Naisten kasvatus tähtäsi kartanon emäntänä toimimiseen. Ruokavalioon kuului lihaa ja kalaa, ja se koostui usean ruokalajin päivällisistä, joilla juomana oli kalliita viinejä.

3. Miten eurooppalaisten maailmankuva muuttui keskiajan lopulla? SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten eurooppalaisten maailmankuva muuttui keskiajan lopulla? Maantieteestä ja luonnontieteestä julkaistiin tietokirjoja, jotka perustuivat silminnäkijähavaintoihin, ei enää vain kuulopuheisiin. Ristiretkien seurauksena saatiin tietoa ja uusia kauppatavaroita. Kiinnostus Aasiaan lisääntyi. Marco Polo ja Plano Carpini.

KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 2 – Euroopan keskiaikaiset juuret

Argumentointitehtävä SISÄLLYSLUETTELOON Argumentointitehtävä Ota kantaa väitteeseen ”Keskiajan Euroopassa vallitsi yhtenäiskulttuuri”. Johdannossa määritellään aika, paikka ja käsite: Keskiajaksi kutsutaan noin tuhannen vuoden mittaista ajanjaksoa 400-luvun lopun ja 1500-luvun välissä. Yhtenäiskulttuurilla tarkoitetaan sitä, miten katolinen kirkko yhdisti koko Länsi-Euroopan ja ulotti otteensa kaikille elämän alueille: muun muassa yhtenäinen uskonnollinen maailmankuva ja paavin valta.

Uskonnollinen maailmankuva välittyi myös keskiajan tieteeseen. SISÄLLYSLUETTELOON Yhtenäiskulttuurin olemassaoloa voi perustella esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Kirkko kertoi ihmisille, kuinka tuli elää ja ajatella sekä minkälainen maailma on. Uskonnollinen maailmankuva välittyi myös keskiajan tieteeseen. Kirkko vaikutti monin tavoin ihmisten arkeen, sillä se yhdenmukaisti tapoja ja arvomaailmaa lähes koko Euroopan alueella. Kirkko huolehti koulutuksesta ja kasvatuksesta. Kirkolla oli kulttuurimonopoli ja luostarit toimivat kulttuurikeskuksina. Kirkko ja paavi olivat merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Muita uskontoja kohtaan tehtiin ristiretkiä paitsi kristikunnan sisällä myös islamilaisia ja kerettiläiseksi katsottuja kulttuureja vastaan. Inkvisition toiminta.

Väitettä vastaan voi argumentoida esimerkiksi seuraavilla tavoilla: SISÄLLYSLUETTELOON Väitettä vastaan voi argumentoida esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Kristikunnan sisällä oli muitakin uskontoja, kuten juutalaisuus. Islamin nousu ja arabien toimiminen antiikin kulttuurin välittäjinä. Ristiretket myös lisäsivät vuorovaikutusta idän kanssa. Kirkon sisäiset ristiriidat ja paavin arvovallan romahdus. Eurooppa kristillistyi syvällisemmin vasta 1200-luvun alkupuolella, sillä taikausko ja magia elivät kansan parissa pitkään.

SISÄLLYSLUETTELOON Yhteenvedossa voi esittää perustellun kannanoton väitteen puolesta tai vastaan.

SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Kuvaako pimeä keskiaika -ilmaus mielestäsi aikakauden luonnetta? Johdannossa määritellään aika, paikka ja käsite. Keskiajan ajoitus antiikin ja renessanssin välisenä aikakautena, pimeä keskiaika -käsitteen esiintuominen. Pimeä keskiaika -ilmausta voi puolustaa muun muassa seuraavilla tavoilla: yleinen turvattomuus (ristiretket, sodat, sairaudet) köyhän väestön kamppailu toimeentulosta eriarvoisuus yhteiskuntaryhmien välillä kirjallisen kulttuurin ja kaupunkikulttuurin taantuminen antiikin jälkeen koulutus- ja sivistystason heikkous.

kaupan ja kaupunkien elpyminen teknologian kehitys SISÄLLYSLUETTELOON Pimeä keskiaika -ilmausta vastaan voi argumentoida muun muassa seuraavilla tavoilla: kaupan ja kaupunkien elpyminen teknologian kehitys koulutusjärjestelmä katedraalikouluista yliopistoihin kirkon ja luostarilaitoksen toimiminen sivistyksen ylläpitäjinä kirkkoarkkitehtuuri ja keskiajan taide bysanttilaisen taiteen ja arabien vaikutus Länsi-Euroopan kulttuurissa.

SISÄLLYSLUETTELOON Olennaista on perustelujen esittäminen puolesta ja vastaan sekä esitettyjen väitteiden perustelu faktoilla. Oman perustellun kannanoton voi esittää yhteenvedossa vastauksen lopussa.

3. Tehtävä a) Yhtäläisyyksiä puheissa: SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä a) Yhtäläisyyksiä puheissa: Puheet ovat hengellisen johtajan pitämiä. Puheissa vedotaan kuulijoita käymään taistelua oman uskonnon puolesta, väärää uskontoa vastaan. Puheissa vedotaan jumalaan – jumala kutsuu ja haluaa, että käydään taisteluun oikean uskon puolesta. Eroja puheiden välillä: Aikakausi on eri: paavin puhe on 1000-luvulta, Hizbollah -järjestön hengellisen johtajan puhe 1980-luvulta. Paavi pitää puheen kirkolliskokouksessa kirkon henkilökunnalle, Fablallahin puhe on suunnattu kuulijoille Beirutin kaupungissa.

Jerusalem on molempien uskontojen Pyhä kaupunki. SISÄLLYSLUETTELOON b) Jerusalem on molempien uskontojen Pyhä kaupunki. Jerusalemin on katsottu joutuneen vääräuskoisten haltuun. c) Vuonna 1095 Jerusalem oli islamilaisten hallussa, nykyään se kuuluu Israelin valtion alueeseen.

SISÄLLYSLUETTELOON d) Ristiretkien aikaan Lähi-itä oli voimakkaasti laajenneen islamilaisen maailman hallussa ja kristinusko oli puolustusasemissa. Ristiretkien tarkoitus oli saada Pyhä maa uudelleen kristittyjen hallintaan. Ristiretket merkitsivät avointa sotaa kristittyjen ja islamilaisten välillä, mutta myös kauppaa ja kulttuurivaihtoa. Lähi-idässä islam on edelleen vallitseva uskonto, vaikka alueelle onkin perustettu juutalaisille Israelin valtio vuonna 1948. Jerusalem on kolmen suuren uskonnon pyhä kaupunki: juutalaisten, kristittyjen ja muslimien. Islamilaiset eivät hyväksyneet juutalaisvaltion perustamista alueelle, ja sitä vastustamaan syntyi äärijärjestöjä, jotka ovat vaatineet Israelin valtion lakkauttamista.