ITSENÄISTYMINEN JA SISÄLLISSOTA

1. Maailmansodan melskeet Itävallan kruununperillisen murha Sarajevossa kesällä 1914 sysäsi Euroopan historian siihen asti tuhoisimpaan sotaan sota jumittui asemasodaksi osapuolten olleessa tasavahvoja Suomi sotatilassa vuodesta 1914 lähtien Venäjän sotamenestyksen kehnous yhdessä yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien kanssa johti vallankumoukseen maaliskuussa 1917 Nikolai II menetti valtansa väliaikaiselle hallitukselle marraskuussa 1917 uusi vallankumous ja bolsevikkien valtaannousu Venäjällä Venäjä irrottautui sodasta keväällä 1918, mutta ajautui nälänhätään ja sisällissotaan, jossa tsaarinvaltaa kannattaneet valkoiset hävisit punaisille bolsevikeille

2. Kenelle kuuluu ylin valta Suomessa? suuri enemmistö suomalaisista ei nähnyt itsenäistymistä realistisena vaihtoehtona keisarin ollessa vallassa maaliskuun vallankumous saattoi suomalaiset epäselvään tilanteeseen sortotoimet peruttiin Suomen sisäinen jako: porvaripuolueet halusivat neuvotella väliaikaisen hallituksen kanssa sosiaalidemokraatit halusivat siirtää vallan eduskunnalle eduskunta hyväksyi valtalain heinäkuussa 1917, jonka mukaan korkein valta, ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuunottamatta, Suomessa kuului eduskunnalle Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia

marraskuun bolsevikkien vallankumous muutti Suomen aseman jälleen Suomen sisäinen jako muuttui: porvaripuolueet pelkäsivät ja sosiaalidemokraatit halusivat yhteistyötä bolsevikkien kanssa porvarienemmistöinen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi marraskuussa 1917 itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917 bolsevikit tunnustivat itsenäisyyden Venäjä sisäisesti heikko uskoivat että Suomen työväki nousisi vallankumoukseen ja palaisi osaksi uutta sosialistista Neuvostoliittoa

3. Kansakunnan kahtiajako sisäisten ongelmien vuoksi itsenäistyminen ei herättänyt suurta riemua Miksi suomalaiset jakaantuivat punaisiin (työväki) ja valkoisiin (porvarit)? -köyhemmän kansan olot olivat jo pitkään olleet huonot maaseudulla tilattomien määrä oli nousussa ja torpparit (vuokratilalliset) elivät epävarmuudessa kaupungeissa tehtaiden työolot surkeat -työväestön usko eduskuntaan ja kansanvaltaan oli romahtanut

-bolsevikkien vallankumous innosti Suomen työväkeä -työväki uskoi joukkovoimaan (erityisesti vuoden 1905 suurlakon jälkeen) -maaliskuun vallankumous oli vienyt Suomen taloudelliseen kriisiin: ruokapula, markan arvon menetys, teollisuustuotannon romahdus, työttömyys -bolsevikkien vallankumous innosti Suomen työväkeä lakkoja, levottomuuksia, huhuja ruuan piilottamisista puolueilla omia järjestyskaartejaan työväestön punakaartit porvarien suojeluskunnat, eli valkokaartit

4. Vapaussota/Vallankumous! 28.1.1918 valkokaartit alkoivat riisua venäläisjoukkoja aseista Etelä-Pohjanmaalla 28.1.1918 punaiset aloittivat vallankumouksen Helsingissä Etelä-Suomi jäi punaisten haltuun porvarillinen hallitus pakeni Vaasaan, joka sijaitsi suojeluskuntien tukialueella valkoiset pelkäsivät itsenäisyyden menetystä

VALKOISTEN SOTAVOIMAT: valkokaartit amatööriarmeija jääkärit tulivat Saksasta valkoisten avuksi jääkärit olivat suomalaisia itsenäisyysmielisiä vapaaehtoisia, joille Saksa oli tarjonnut sotilaskoulutusta. He palvelivat Saksan armeijassa I maailmansodassa. lisäksi Ruotsista tuli n. 1000 vapaaehtoista keväällä Saksan armeija lähetti apuun n. 12 000 saksalaissotilasta Gustaf Mannerheim valkoisten armeijan johtoon PUNAISTEN SOTAVOIMAT: punaisten hallitus oli nimeltään kansanvaltuuskunta, jonka johdossa oli Kullervo Manner punakaarti oli amatööriarmeija aseistus, huolto ja armeijan johto heikkotasoista usein kykemättömiä järjestäytyneeseen taistelutoimintaan taistelutahto monilla heikko, kun piti tehdä vallankumousta oman kylän ulkopuolella apuna oli muutama tuhat vapaaehtoista venäläistä sotilasta

5. Sodan kulku -oli tärkeää saada kuljetusreitit (eli rautatiet) haltuun -rintamalinja kulki Porin, Tampereen ja Viipurin pohjoispuolella -punaiset hyökkäsivät pohjoiseen sodan alussa, mutta pian aloite siirtyi valkoisille -verinen ratkaisutaistelu käytiin Tampereella -punaiset perääntyivät itään valtaosa jäi saarroksiin Lahden tienoilla -saksalaisjoukot nousivat maihin ja valtasivat Helsingin ja suuren osan Etelä-Suomea -valkoisten voitonparaati Helsingissä toukokuussa 1918

6. Sodan raakuus lyhyt, mutta verinen sota kuolleita n. 36 000 suurin osa ei kuollut taisteluissa vaan vankileireillä (kehno ravinto ja taudit) ja terrorin uhrina (teloitukset, murhat) punaisten harjoittama terrori oli paikallista ja sattumanvaraista valkoisten terrorin alkusysäys Mannerheimin kirje maaliskuulta, jossa ilmaistiin että vankeja ei ole pakko ottaa taistelujen jälkeiset punaisten pikateloitukset yleisiä, samoin sodan jälkeiset kostot punaisina pidettyjä vastaan punaisia tuomittiin myös oikeudenkäynneissä kuolemaan maanpetoksesta tai kansalaisoikeuksien menetykseen sodan raakuudesta ei haluttu puhua ja tekoja yritettiin jälkikäteen vähätellä ja peitellä sota aiheutti vuosikymmenien katkeruuden suomalaisten välille

7. Sodan monet nimet Vuoden 1918 sotaa Suomessa on kutsuttu esim. Sisällissodat aiheuttavat usein ristiriitoja myös niiden nimeämisessä esim. Yhdysvaltain sisällissota (Civil War) on tunnettu ajan saatossa myös nimellä Southern Rebellion tai War of Northern Aggression Vuoden 1918 sotaa Suomessa on kutsuttu esim. a) vapaussodaksi itsenäistymisen jälkeinen virallinen nimi aina 1960-luvulle saakka voittajien historiaa, korostaa vapautumista Venäjästä b) punakapinaksi ilmaisee punaisten syyllisyyden sotaan

c) kansalaissota korostaa sodan luonnetta naapuri vastaan naapuri taistona d) vallankumoukseksi painottaa punaisten tavoitetta työväen noususta sortoa vastaan e) luokkasodaksi korostaa näkemystä työväen ja porvarien välisestä kuilusta f) sisällissodaksi suhteellisen neutraali termi, joka tosin poissulkee venäläisten tai saksalaisten toimet ja merkityksen