Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Advertisements

Talouden näkymät ja Suomen haasteet
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu Pankinjohtaja.
PTT:n alueellinen asuntomarkkinakatsaus 2009 Petri Mäki-Fränti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Toimintaympäristö Muuttoliike Leena Salminen.
SATAKUNNAN TALOUS 10 ● marraskuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
Pk-yritysbarometri Syksy 2005 Julkaisijat Suomen Yrittäjät ry ja Finnvera Oyj.
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa vanhustyön johtaja Anna Haverinen
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015 Jari Kannisto Kehityspäällikkö
Aluetilastojen mahdollisuudet yliopisto-opetuksessa Satakunta – Talousseminaari Teemu Haukioja Kansantaloustiede.
Nuorisotakuun seuranta 2015 * Varsinais-Suomi ja naapurialueet Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Globalisaatio Globalisaatio (maailmanlaajuistuminen) tarkoittaa eri alueiden välisen vuorovaikutuksen kasvua ja vahvistumista Taloudellinen globalisaatio,
Oppisopimuskoulutus yrityksen kilpailutekijänä. Yksi taho vastaa oppisopimuskoulutuksesta Yhtenäiset ohjeet Byrokratian selättäminen vs. raha Koulutuksen.
Suhdannekehitys Pohjois- Karjalassa alkuvuonna 2015 TRENDIT 2/2015 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Suhdannevaihtelut.
TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Yhteiskuntasopimus Työmarkkinaseminaari
Pk-yritysbarometri, kevät 2017
Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa
Markkinat toipuivat, toipuuko talous?
Maalta kaupunkiin s
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
Joko taantuma on ohi? Vesa Vihriälä Pellervon Päivä
Väestöllinen muuntuminen
Mistä suhdannevaihtelut johtuvat?
Yhteiskuntaoppi, oppitunti (Lesson) 2
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
HYVINVOINTIVALTION HAASTEET
Paljon on jo tehty… Työmarkkinoilla Poliittisella puolella
Pardian jäsentutkimus 2011: Väki vähenee ja työt kasaantuu
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Puolue D Vaihtoehtobudjetti vuodelle 2018:
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvun hidastuminen: historia ja tulevaisuus
Huomioita Suomen Pankin suhdanne-ennusteesta ja kustannuskilpailukykyanalyysistä Teknologiateollisuus.
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Lukutaito ja syrjäytyminen
MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
Taloudellinen katsaus
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
Taloudellinen katsaus
Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta.
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Tilastoja Vantaalta ja muista kaupungeista
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Miten tuotantorakenteen muutos näkyy alueilla?
Etelä-Pohjanmaan tietopaketti
Veera Holappa PTT:n aluetalouden seminaari
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Taloudellinen katsaus
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi
Työllisyys ja työttömyys.
Finanssialan henkilöstö ja osaaminen
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2018 (Lähde: Kela/Terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Teollisuuden merkitys Rauman seudun hyvinvoinnille
Työllisyyden tilannekuva kesäkuussa ja 1. vuosipuoliskolla
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty
Suomen muuttoliike 2000-L YH9, YH1, tehtävä 3
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Esityksen transkriptio:

Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 11.7.2008

Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen Finanssikriisin leviäminen ja syveneminen Kansainvälinen suhdannetaantuma Uhkaako Suomea työttömyyden kasvu? Väestön ikääntyminen Hoivapalvelujen kysynnän kasvu Työikäisen väestön määrän supistuminen Uhkaako Suomea työvoimapula? Globalisaatio Yritysten sijoittuminen Työvoiman liikkuvuus Karkaavatko työpaikat ja osaavat työntekijät ulkomaille? 11.7.2008

Talouskehityksen alueellinen eriytyminen Globalisaatio koetellut eri alueita eri tavoin: Metsäteollisuuspaikkakunnilla menetetty työpaikkoja Oulun seutu hyötynyt teknologiateollisuuden kasvusta Myös demografisessa kehityksessä alueellisia eroja Eroja syntyvyydessä, maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja ulkomaisen työvoiman saatavuudessa Eräiden tutkimusten ja 1990-luvun kokemusten mukaan alueelliset erot kasvavat korkeasuhdanteessa ja tasaantuvat matalasuhdanteessa 11.7.2008

Suomen talouden yleisnäkymiä Finanssikriisi aikaistanut ja syventänyt laskusuhdannetta: Talouskasvu hidastunut Suomessa syksyn aikana ja sen arvioidaan hidastuvan edelleen ensi vuonna Vaikutus näkyy työmarkkinoilla viiveellä Suomalainen pankkisektori näyttää vakaalta, mutta kriisi heijastuu Suomen reaalitalouteen useaa kautta Vientiriippuvaisena taloutena Suomi herkkä maailmantalouden heilahteluille Yleisen epävarmuuden kasvu heikentää yritysten ja kuluttajien luottamusta Rahoituksen saatavuuden ja rahoitusehtojen tiukkeneminen hillitsevät investointeja, kulutusta ja asuntokauppaa Suomen vastustuskykyä ovat heikentäneet Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu Asuntomarkkinoiden toimimattomuus Yritysten palkkakustannusten nousu 11.7.2008

Suomen kokonaistuotanto 27.10.2008

Teollisuustuotanto muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, % (työpäiväkorjattu) 11.7.2008

Yritysten luottamusindikaattorit jatkoivat laskuaan lokakuussa EK:n kuukausittaisessa kyselyssä. Teollisuuden luottamusindikaattorin heikkeneminen johtui ennen kaikkea tilauskannan supistumisesta. Tuotannon ei odoteta kasvavan loppuvuonna, ja kapasiteettia on aiempaa enemmän vapaana. Teollisuuden luottamusindikaattori on tällä hetkellä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Teollisuuden luottamusindikaattori on heikentynyt selvästi lähes koko EU-alueella. Uusimpien, syyskuussa julkaistujen vertailutietojen mukaan teollisuuden luottamusindikaattori oli enää muutamassa EU15-maassa keskimääräistä vahvempi. Syyskuussa tilanne oli suhteellisesti heikoin Suomessa, Espanjassa ja Luxemburgissa, vahvin puolestaan Saksassa ja Itävallassa. 11.8.2008 Seija Parviainen

Kuluttajien luottamus talouteen (viimeisin tieto lokakuulta) 27.10.2008 Seija Parviainen

Rakennusalan ja palvelualan yritysten luottamus talouteen (viimeisin tieto lokakuulta) 11.7.2008

Teollisuuden uudet tilaukset Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta (alkuperäinen sarja), % 11.8.2008 Seija Parviainen

11.7.2008

Riskilisät pankkien välisillä rahamarkkinoilla euroalueella

Yritysten riskilisiä luottoluokittain

Työttömyys vai työvoimapula? Viime vuosina yritykset ovat kärsineet työvoimapulasta Nyt talouskasvun hidastuminen uhkaa pysäyttää työttömyyden laskun ja jopa kääntää sen nousuun Työttömyysongelma korostuu lyhyellä aikavälillä Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tulee korostamaan työvoimapulaa jo muutaman vuoden kuluttua Sekä työvoimapula että työttömyys voivat esiintyä myös yhtä aikaa: etenkin jos työmarkkinat eivät toimi kunnolla 11.7.2008

11.7.2008

11.8.2008 Seija Parviainen

11.7.2008

Eläkeiän saavuttaneiden määrä kasvaa

Työikäisen väestön määrä supistuu

Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoiden erityispiirteitä Muuta maata nopeampi väestönkasvu ja edullisempi ikärakenne Työhön osallistumisaste keskimääräistä alhaisempi Laaja ja heterogeeninen alue: Laman jälkeen työllisyys kasvanut keskimääräistä nopeammin etenkin Oulun seudun teknologiateollisuuden ansiosta Silti työllisyysaste yhä keskimääräistä alhaisempi ja työttömyysaste keskimääräistä korkeampi Kokonaisuutena muuttotappioaluetta 11.7.2008

Väestön koulutustaso 11.7.2008

Työikäisen väestön määrän kehitys koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 1990=100 11.7.2008

Työvoimaosuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa (työvoiman osuus työikäisestä väestöstä, %) 11.7.2008

Työttömyysasteet maakunnittain vuosina 1994 ja 2007, % 11.7.2008

Työttömyysaste koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, % 11.7.2008

Työllisyysaste (15-64 v.) koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla 11.7.2008

Muuttoliike: nettomuutto muualta Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle v 11.7.2008

Alueiden kehitysmahdollisuuksia Suomessa Suomi on teknologiaosaamisen mallimaa, mutta jälkijunassa tietoteknologian hyödyntämisessä Väestön muuta maailmaa aikaisempi ikääntyminen tarjoaa mahdollisuuden innovaatioiden kehittämiseen hyvinvointipalveluissa Maakunnista maailmalle Globalisaatio ja uusi teknologia mahdollistaneet maakunnille suoran kansainvälistymisen Esimerkkinä ilmiöstä suorien lentoyhteyksien lisääntyminen maakuntakeskuksista ulkomaille Joillakin aloilla yritysten sijaintiriippuvuus kasvanut (markkinoiden läheisyys, raaka-aineiden ja työvoiman saatavuus, kustannustaso yms.) Toisilla aloilla sijaintiriippuvuus vähentynyt Internetin ansiosta Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää osaajia 11.7.2008

Koulutuspoliittiset haasteet Kun työvoiman määrän kasvu hidastuu, korostuu työn tuottavuuden merkitys talouskasvussa Tuottavuuden nostamisessa koulutus avainasemassa Osaaminen kilpailukyvyn keskeinen menestystekijä Lyhyen aikavälin suhdannevaihtelut eivät saa hämärtää pidemmän aikavälin koulutustarpeista Laadukas koulutus helpottaa ammatillista liikkuvuutta ja lisää työmarkkinoiden sopeutumiskykyä niin suhdannevaihteluissa (ja kriiseissä) kuin rakennemuutoksissakin