Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä varakompassi, Meri-VHF, GPS, karttaplotteri ja tutka (Head up). Säätiedotus merenkulkijoille 3.6.2004 klo 06.00. Odotettavissa huomisaamuun asti: Suomenlahti, etelän ja idän välistä tuulta 2-5 m/s. Hyvä näkyvyys. Eranto on 6° E, ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

3.6.2004 HW aika 13.29 Haluttu aika 10.30 Aikaero 3h ennen HW 3.6.2004 klo 10.30 sijaintisi on 5928,0’N 02330,0’E. Suunnittelet reittisi kohti merimajakkaa Osmussaar. Mikä on vuorovesivirran suunta ja nopeus? (2p) 3.6.2004 HW aika 13.29 Haluttu aika 10.30 Aikaero 3h ennen HW HW 13.29 3,3 m MRs=4,0m LW 07.20 0,1 m MRn=2,4m Korkeusero 3,2 m (neap) VS= 090o SPS = 204

SVS = 225 so = - 8 TS = 217 er = -6 MS = 211 eks = - 0 KS = 211 Mikä on ohjattava kompassisuunta olettaen, että vuoroveden aiheuttama virta on koko matkan aikana sama? Kaakkoistuulen aiheuttama sorto on 8°. Nopeutesi on 9 solmua. (3p) SVS = 225 so = - 8 TS = 217 er = -6 MS = 211 eks = - 0 KS = 211 tuuli SVS NVS = 9 kn Milloin olet 1 meripeninkulman päässä merimajakasta? (1p) SPS = 204 MPS = 10,5 M - 1 M = 9,5 M NPS = 7 kn NPS = 7 kn SPS = 204 VN = 3,7kn VS =090 SVS = 225 Perillä klo 11.51

Tarvitsemme vuorovettä: 2,3 m + 0,7 m – 1,0 m = 2,0 m 4.6.2004 noin kello 11 lähestyt Hangon satamaa. Aluksen syväys on 2,3 m. Haluat 0,7 m varmuusrajan. Sataman syvyys on merikartalla 1,0 m. Milloin pääset satamaan? (1p) Tarvitsemme vuorovettä: 2,3 m + 0,7 m – 1,0 m = 2,0 m Luemme taulukosta: LW = 0,2 m 0754 HW = 3,2 m 1403 Tulo klo 11.23 1403 -2h 40 min

KS = 200 eks = - 1 MS = 199 er = + 6 TS = 205 ks = 245 Merkintäpaikkasi on 5954,0’N 02424,0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 200 nopeuden ollessa 8 solmua. Kello 12.50 suunnit pääkompassilla merimajakan Porkkala kompassisuuntimassa 245 ja kello 13.20 suunnit sen kompassisuuntimassa 310°. Mikä on sijaintisi kello 13.20? (2p) MP KS = 200 eks = - 1 MS = 199 er = + 6 TS = 205 ks = 245 eks = - 1 ms = 244 er = + 6 ts = 250 ts = 250 ks = 310 eks = - 1 ms = 309 er = + 6 ts = 315 ts = 315 4 M Nopeus = 8kn Aika = 30 min ts = 250 59°50,0’N 024°22,5’E TS = 205o

KS = 220 eks = + 1 MS = 221 er = + 6 TS = 227 ks = 088 Merkintäpaikkasi on 5943,5’N 02440,0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 220 nopeuden ollessa 12 solmua. Kello 14.05 suunnit pääkompassilla merimajakan Tallinnamadal kompassisuuntimassa 088 ja kello 14.30 merimajakan Naissaar N kompassisuuntimassa 158°. Mikä on sijaintisi kello 14.30? (3p) KS = 220 eks = + 1 MS = 221 er = + 6 TS = 227 ks = 088 eks = + 1 ms = 089 er = + 6 ts = 095 ts = 095 5 M ks = 158 eks = + 1 ms = 159 er = + 6 ts = 165 59°39,6’N 024°29,0’E ts = 095 TS = 060 Nopeus = 12 kn Aika = 25 min ts = 165

KS = 240o eks = + 5o MS = 245o er = + 6o TS = 251o TS = 251 Merkintäpaikkasi on 59°43,0’N 025°36,5’E. Merimajakka Juminda suunnitaan keulakulmassa 45 vasemmalla kello 12.50 ja suoraan sivulla vasemmalla kello 13.20. Veneen kompassisuunta on 240 ja nopeus 7 solmua. Mikä on sijaintisi kello 13.20? (2p) KS = 240o eks = + 5o MS = 245o er = + 6o TS = 251o TS = 251 -vkk = - 45 ts = 206 59°42,2’N 025°28,5’E MP TS = 251o TS = 251 vkk = - 90o ts = 161o 3,5M Nopeus = 7kn Aika = 30 min ts = 161o ts = 206

KS = 310 TS = 319 eks = + 3 okk = + 35 MS = 313 ts = 354 Merkintäpaikkasi on 6001,0’N 02540,0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 310° nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 17.20 suunnit merimajakan Porvoon Majakka keulakulmassa 35° oikealla ja klo 17.45 keulakulmassa 70° oikealla. Mikä on sijaintisi klo 17.45? (2p) KS = 310 eks = + 3 MS = 313 er = + 6 TS = 319 TS = 319 okk = + 35 ts = 354 ts = 029 TS = 319o ts = 354 TS = 319 okk = + 70 389° - 360° ts = 029 2,5M 60°03,5’N 025°33,5’E Nopeus = 6 kn Aika = 25 min

KS = 210 eks = + 0 MS = 210 er = + 6 TS = 216 Paikasta 60°02,5’N 025°34,0’E ohjaat kompassisuuntaan 210°. Kun olet ajanut 40 min kyseistä suuntaa, suunnit merimajakan Kalbådagrund keulasuuntimassa 205°. Mikä on veneen nopeus? (1p) KS = 210 eks = + 0 MS = 210 er = + 6 TS = 216 TS = 216 kes = 205° 421° - 360° ts = 061° ts = 061° 8 M TS = 216

ts = 040 er = -6 ms = 034 -ks = 037 eks = - 3 Merkintäpaikka on 60°03,5’N 025°18,0’E. Ylittäessäsi 9 m väylän, jonka linjamerkit ovat Söderskärin länsipuolella, suunnit sen yhdyslinjan varakompassilla kompassisuuntimassa 037°. Varakompassi näyttää kompassisuuntaa 290°. Mikä on varakompassin eksymä ohjatulle suunnalle? (2p) ts = 040 er = -6 ms = 034 -ks = 037 eks = - 3 kompassisuunnalla 290° MP

1KS = 178 eks = - 4 MS = 174 er = + 6 TS = 180 2KS = 110 Paikasta 59°43,0’N 024°58,0’E olet menossa paikkaan 59°34,5’N 025°03,0’E. Reitin eri osuuksien kompassisuunnat ovat 1KS = 178°, 2KS = 110° ja 3KS = 186°. Ensimmäinen kääntöpiste on, kun keulasuuntima merimajakkaan Keri on 232° ja toinen kääntöpiste kun keulasuuntima merimajakkaan Prangli SE on 093° ja merimajakkaan Keri 214°. Valmistele kartalle tutkareittisuunnitelmasi, laskemalla tosisuunnat ja suuntimat sekä piirtämällä ne kartalle, piirrä myös VRM sivuutusetäisyydet sopiviin tutkamaaleihin. (3p) 1KS = 178 eks = - 4 MS = 174 er = + 6 TS = 180 2KS = 110 eks = - 3 MS = 107 er = + 6 TS = 113 3KS = 186 eks = - 3 MS = 183 er = + 6 TS = 189 ts = 327° ts = 052° 1 2 Keri TS = 180 kes = 232 412 - 360 ts = 052 Prangli SE TS = 113 kes = 093 ts = 206 Keri TS = 113 kes = 214 ts = 327 ts = 206° 1 2 kääntöpiste

9 Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin oikein väärin a) Aallon korkeus ilmoitetaan metreinä. (1p) b) Merenpohjan muoto ei vaikuta aallokon ominaisuuksiin. (1p) c) Hyrräkompassi on riippuvainen maan magneettikentästä. (1p) d) Aluemeri on sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvä vyöhyke. (1p)

10 Miten pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää korkeapaineessa korkean keskustaa? (1p) Myötäpäivään Miten merituuli syntyy? (1p) Se syntyy, kun aurinko lämmittää selkeällä säällä maata ja merta. Maa lämpenee nopeammin kuin meri. Maa lämmetessä myös sen yläpuolella oleva ilma lämpenee. Lämmin ilma kohoaa kevyempänä ylöspäin, ja syntyy ilmavajaus. Puuttuva ilma korvautuu mereltä tulevalle kylmemmällä ilmalla, kun taas ylhäällä ilmakehässä oleva ilma virtaa päinvastaiseen suuntaa maalta merelle. Miten ilmanpaine vaikuttaa meriveden korkeuteen? (1p) Korkeapaine – merivesi alhaalla Matalapaine – merivesi ylhäällä Miten ilmanpaine käyttäytyy kun kylmä rintama lähestyy ? (1p) Laskee