Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla yhteenveto Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla

Tausta Tampereen seudun kunnat toteuttivat uusiutuvan energian kuntakatselmuksen yhteistyössä syksyn 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana Mukana olevat kunnat: Tampere, Kangasala, Pirkkala, Lempäälä ja Nokia Seudun energiaverkot ovat osittain yhtenäisiä ja energianlähteet eri kunnissa sekä haasteet esimerkiksi kaupunkisuunnittelun suhteen samanlaisia Toteuttaja: Ramboll Finland Oy & Benet Oy Content slide Content slide

Katselmuksen tavoite Tämän katselmuksen tavoitteena on selvittää kuntien nykyiset energiataseet käytössä olevat uusiutuvat energiavarat potentiaalisimmat uusiutuvan energian lisäämismahdollisuudet alueella Lisäksi Tampereen seudulla aiotaan kiinnittää huomiota uusiutuvan energian huomioimiseen kaavoituksessa uusiutuvan energian aluetalous- ja pienhiukkasvaikutuksiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö energiaratkaisuissa

Työn aikana toteutetut erillisselvitykset One1 Oy: Lamminrahkan alueen aluelämpöverkon hybridiratkaisut – kannattavuusselvitys (Kangasala) SunEnergia Oy: Aurinkoenergiapotentiaali rakennuksissa (Tampere, Kangasala, Lempäälä) Geologian tutkimuskeskus: Geoenergiapotentiaali (Tampere, Kangasala, Lempäälä) Ramboll Finland Oy ja Benet Oy: CHP-kannattavuusselvitys (Kangasala ja Lempäälä) Content slide, two columns with image Content slide, two columns with image. Image size: 8,46 cm x 10,76 cm or 320 x 407 pixels

Lempäälän tulokset

yleistietoja Lempäälän kunnan kaukolämmön tuottaa Lempäälän Lämpö Oy, joka on Lempäälän kunnan kokonaan omistama yhtiö Lempäälän energiantuotanto perustuu tällä hetkellä maakaasuun ja puuperäiseen polttoaineeseen Kaukolämmön ja teollisuuden erillislämmöntuotannon pääpolttoaine on maakaasu Lempäälässä ei ole omaa sähköntuotantoa ja alueella käytetty sähkö on tuontienergiaa Lempäälän kunnan sähkönkulutuksesta merkittävin osuus kuluu asumisen ja maatalouden sektoreilla (54 %) sekä palveluiden ja rakentamisen osalta 31 % Lempäälän kunnan ostama sähkö on vuodesta 2012 lähtien 100 % uusiutuvalla tuotettua

energiatulevaisuus Lempäälän kunnassa uusiutuvien energialähteiden käyttö on toistaiseksi vielä suhteellisen vähäistä ja selkeää lisäämispotentiaalia on Merkittävää potentiaalia kotimaisten polttoaineiden käytössä olisi mm. kaukolämmön tuotannon siirtäminen maakaasupohjaisesta tuotantorakenteesta kohti puubiomassojen laajempaa hyödyntämistä Maakaasun korvaaminen biokaasulla olisi nopeasti ja teknisesti suhteellisen helposti käyttöön otettava keino uusiutuvan energian lisäämiseksi Liikenteellä on energiataseessa merkittävä rooli, joten uusien ratkaisuiden hyödyntäminen (vaihtoehtoiset polttoaineet) liikenteen osalta on myös tärkeää

Lempäälän energiatase 2014 Light grey fact box Slide with light grey factbox

Lempäälän kokonaisenergiatase 2014 Kiinteistökohtaisen lämmityksen polttoaineet muodostavat suurimman osan alueen energiankäytöstä (öljyllä on merkittävä osuus, mutta niin myös sähköllä ja puulla) Kaukolämmön ja teollisuuden erillislämmöntuotannon pääpolttoaine on maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä on alueella käytetty noin 52 GWh, mikä on noin 8 % energian käytöstä Lempäälässä ei ole omaa sähköntuotantoa ja alueella käytetty sähkö on tuontienergiaa Kunnan alueen lämmityspolttoaineiden ja sähkön kulutus on yhteensä 369 GWh vuodessa Tieliikenteen polttoaineiden kulutus on Lempäälässä 249 GWh

Uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja hyödyntämätön potentiaali Lempäälässä

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Merkittävin uusiutuvan energian lisäämispotentiaali Lempäälässä perustuu puubiomassan käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossa maakaasun sijasta Aurinkoenergiapotentiaalia löytyy luonnollisesti merkittävästi, joskin järjestelmäinvestointien takaisinmaksuajat muodostuvat vielä suhteellisen pitkiksi Myös biokaasun tuotantopotentiaalia on alueella ja sen hyödyntämistä tulee vielä jatkotarkastella - biokaasun osalta potentiaalia on jonkin verran ja mikäli raaka-ainevirtoja yhdistettäisiin esim. lähikuntien kanssa, voisi tuotantopotentiaali olla huomattava Jätepolttoaineiden osalta kotitalouksien sekajäte poltetaan vuodesta 2016 eteenpäin Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksella, joten potentiaalia ei tämän jälkeen ole kotitalousjätteen osalta Hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaaliakin kunnassa on toisin kuin muilla lähikunnilla Lämpöpumppujen osalta potentiaalin perusteella tuotanto olisi mahdollista moninkertaistaa

Ehdotetut jatkotoimenpiteet