Ohjelmakausi 2014 – 2020 Valmistelun aikataulu, teemat ja ohjelmarakenne Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat marraskuu 2011

Neuvotteluaikataulu Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Rahoituskehykset 30.6 Asetusesitykset 6.10 Suomen alustava kannanmuodostus (hallitus, eduskunta) Epävirallinen aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokous 25.11 YAN virallinen aluekehityksestä vastaavat ministerit 16.12 Asetusten käsittely neuvoston rakennetyöryhmässä Rahoituskehysten käsittely puheenjohtajan ystävät kokoonpanossa Kyproksen, Irlannin, Liettuan pj-kaudet 2012/II – 2013/II Julkinen keskustelu Eurooppa 2020 strategiaan perustuvasta yhteisöstrategiasta (CSF) Helmi-maaliskuu Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi- ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa kesäkuussa 2013 CSF hyväksyntä, Kumppanuussopimusten ja ohjelmien hyväksyntä

Kansallinen valmistelu - tiekartta Syyskausi 2011; sovitaan Ohjelmarakenne (Ohjelma-alueet ja rahastot) Ohjelmien sisällöllinen viitekehys (hallitusohjelma-rahastot) Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde Ohjelmavalmistelun vastuutahojen määrittely Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kevätkausi 2012 Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset ja hallitusohjelma Ohjelma-alueet käynnistävät ohjelmien sisällöllisen pohdinnan ja tekevät tarvittavat ennakkoselvitykset, joilla prioriteettivalinnat voidaan perustella; Luonnos yhteisestä strategiakehyksestä, jossa huomioidaan erityisesti keskittämisen ja fokusoinnin periaatteet;

Kansallinen valmistelutyöryhmä ohjaa sisällöllistä valmistelua ja vastaa hallintojärjestelmästä; Syyskausi 2012; Ohjelma-alueet viimeistelevät prioriteetit; Kansallinen valmistelutyöryhmä tarkastelee prioriteettiesitykset keskittämisen, fokusoinnin ja kansallisten tavoitteiden/strategioiden osalta; Laaditaan kumppanuussopimuksen ensimmäinen luonnos Ja viimeistellään hallintojärjestelmä Kevätkausi 2013; Rahoituskehykset ja asetukset hyväksytään; Yhteinen strategiakehys (CSF) hyväksytään; Ohjelmaesitykset ja kumppanuussopimus viimeistellään valtioneuvostolle.

Teemat - hallitusohjelma Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- sekä työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. EAKR:n hankerahoitusta kohdennetaan seuraavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen. ESR:n painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. ESR-varoilla edistetään myös maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista.

Rakennerahastopäivien osallistujien näkemykset tulevan kauden teemoista (eniten mainintoja saaneet) EAKR: yritysten T&K&I –investoinnit & verkostoituminen uusien ideoiden taloudellinen hyödyntäminen ja uudet yritykset uusiutuvien energialähteiden tuotanto ja jakelu koulutusinfrastruktuuri ESR: nuoret työelämään yritysten perustaminen ja yrittäjyys työllisten osaamisen kehittäminen palveluiden saanti (asetusehdotuksessa viitattu sosiaali- ja terveyspalveluihin)

Ohjelmarakenteen lähtökohtia kansallisten ja alueellisten strategioiden toimeenpano, ohjelmarahoituksen suuntaamisen joustavuus, riittävän laajat hankekokonaisuudet, alueellisten toimijoiden sitoutuminen (myös kuntarahoitus), Hallinnon yksinkertaistaminen ja resursoinnin vähentäminen asiakaslähtöisyys (läheisyysperiaate) alueiden potentiaalin tunnistaminen ja käyttöönotto ja pitkäjänteinen kehittäminen rahastojen toimet tukevat toisiaan

Ehdotetut ohjelmarakennevaihtoehdot valmistelun pohjaksi A-vaihtoehto - alueellinen Laaditaan kaksi (2) alueellista, monirahastoista (EAKR+ESR) ohjelmaa; Itä- ja Pohjois-Suomi (NUTSII) muodostavat yhteisen ohjelman, jossa huomioidaan erityisesti pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden haasteet. EAKR-rahoitusta on tässä ohjelmassa suhteellisesti enemmän, koska alueilla tarvitaan enemmän investointeja yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Etelä- ja Länsi-Suomeen (NUTSII+NUTSII+NUTSII) laaditaan oma ohjelma, jossa huomioidaan erityisesti sille tyypilliset erityispiirteet kuten rakennemuutokset ja sosiaalinen osallisuus. ESR:n osuus tässä ohjelmassa on suhteellisesti suurempi, koska väestörikkailla alueilla työllisyys- ja sosiaalipoliittiset haasteet korostuvat. B-vaihtoehto - valtakunnallinen Laaditaan kaksi (2) valtakunnallista, yksirahastoista ohjelmaa - ESR-ohjelma ja EAKR-ohjelma