Maapallon metsät

Metsät peittävät noin 3870 miljoonaa hehtaaria eli 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Puolet maapallon metsäalasta on trooppisia ja subtrooppisia metsiä ja toinen puoli lauhkeita lehtimetsiä ja pohjoisia havumetsiä.

Kehitysmaissa kasvaa 55 prosenttia maailman metsistä ja teollisuusmaissa 45 prosenttia. Suurin osa metsistä on luonnonmetsiä tai luonnonmetsien kaltaisia metsiä. Maapallon metsäpinta-alasta arvioidaan olevan noin kolme prosenttia istutusviljelmiä.

Eurooppa ja Etelä-Amerikka ovat maapallon metsäisimmät mantereet, n. 50 % pinta-alasta metsien peitossa. Aasiassa 1/6 osa maapinta-alasta on metsää. Yli puolet maailman metsistä on Venäjällä, Brasiliassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. 23 prosenttia maailman metsistä on Venäjällä.

Maailman metsissä on 386 miljardia kuutiometriä puuta Maailman metsissä on 386 miljardia kuutiometriä puuta. Siitä hakataan vuosittain alle prosentti eli 3,3 miljardia kuutiometriä. Suomessa on puoli prosenttia maailman metsävaroista. Maapallon vuotuisista hakkuista Suomen osuus on 1,6 prosenttia.

vuonna 1995 metsää oli 180 miljoonaa hehtaaria vähemmän kuin vuonna 1980. Metsien pinta-ala supistui kehitysmaissa 200 miljoonaa hehtaaria teollisuusmaissa lisääntyi20 miljoonaa hehtaaria. Metsää hävitetään joka vuosi noin 9,4 miljoonaa hehtaaria eli kahdessa vuodessa niitä katoaa kaikkia Suomen metsiä vastaava määrä.

Metsien väheneminen Ks. oppik. s. 62 kuva b Miksi metsäpinta-ala vähenee Afrikassa erittäin voimakkaasti? Mitkä tekijät vaikuttavat erityisesti Aasian ja Etelä-Amerikan metsäpinta-alan vähenemiseen - sademetsät/kuivien alueiden metsät Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lauhkean vyöhykkeen metsien vähenemiseen? Mitä syitä löydät, miksi Euroopan metsäpinta-ala on alkanut lisääntyä 1990-2000.

Metsäpinta-alan lisääminen Mitä voidaan tehdä?

Tietoruutu: Mangrove Mangroverämeiköiden kasvit ovat sopeutuneet suolaan erityisillä juurisolukalvoilla, jotka estävät tai vähentävät tulevan suolan määrää. Mangrovet myös vaihtavat kaasuja tehokkaasti, ja ne sopeutuvat vetiseen ympäristöön kasvattamalla veden pinnan yläpuolelle juuristaan pneumatophoriksi kutsutun ilmajuuren. Tukijuuret ja kelluvat taimet helpottavat mangroveiden sopeutumista ympäristöönsä. http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/mangrove.htm

Mangrovemetsät rakennusmateriaalia kasvavat lämpimillä subtrooppisilla ja trooppisilla vuorovesirannoilla, erityisesti jokien suistoissa. Metsien kasvit ovat sopeutuneet siihen, että niiden juuret ovat ajoittain meriveden alla. Saadaan: lääke- ja ravintokasveja rakennusmateriaalia Niissä elää myös monia uhanalaisia eläinlajeja ne tarjoavat tärkeän suojapaikan ja lisääntymisalueen sekä ravintoa lukuisille kala- ja äyriäislajeille

suojaavat mm. koralliriuttoja maalta valuvalta irtoainekselta ehkäisevät rantojen eroosiota suojaamalla niitä tuulelta, aalloilta ja vesivirroilta. Mangrovekasvillisuus suojelee paikallisväestöä ja asutusta tulvilta, hurrikaaneilta ja vuorovesiaalloilta.

Mangrovemetsien häviäminen Katkarapujen ja kalojen kasvatus on monissa maissa suurin syy mangrovemetsien häviämiseen raivaus viljelykäyttöön polttopuuksi rantojen raivaus, turismi

Suojelu Aasiassa lisääntynyt hirmumyrskytuhojen jälkeen  suojaavat rannikkoa Esimerkkejä: Guineanlahden mangrovemetsät Koillis-Afrikassa (1,1 % suojeltu) Madagaskarin mangrovemetsät Afrikassa (1,3 % suojeltu)