Luokittelu Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukka Bivalvia Lahko: Unionoida Heimo: Jokihelmisimpukat Margaritiferidae Suku: Margaritifera Laji: margaritifera Kaksiosainen nimi: Margaritifera margaritifera Evoluutio Heimo peräisin 100 miljoonan vuoden takaa liitukaudelta Nykyinen Margaritifera poikkeaa jonkin verran esi-isistään Jokihelmisimpukoiden suvussa vain muutamia lajeja Muodostavat silti yhden laajimmalle levinneen suolattoman veden simpukkasuvun Meille kotoinen raakku kuuluu näihin

Uhanalaisuus Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen Uhanalaisuuden syitä luvun helmenpyynti (rauhoitus vuonna 1955) -Ympäristömyrkyt, ilmansaasteet, torjunta-aineet jne. -Öljyvahingot -Veden laadun ja määrän muutokset -Jokirakentaminen -Metsä- ja suo-ojitus

Esiintymisalueet Suomessa Lapin ja Koillismaan joissa runsaimmat esiintymät Etelä-Suomessa ainoastaan Tampereella, Ruonanjoessa, lisääntymiskykyinen kanta Satunnaisesti muualla Länsi-Suomessa Muualla maailmassa Euroopan joet ja Pohjois-Amerikan itärannikon joet Euroopassa pääosin Luoteis-Euroopan joet, jotka laskevat Jäämereen, Pohjois-Atlanttiin ja Vienanmereen Etelässä rajana Alpit ja Idässä Venäjän Karjala sekä Baltian maat Elinympäristöstä tarkemmin Elävät virtaavissa joissa ja puroissa, missä vesi puhdasta ja runsashappista Veden lämpötilan on oltava juuri sopiva Oltava riittävä taimen- ja lohipopulaatio toukkavaihetta varten

Lisääntyminen Monimutkainen elinkierto, jossa monta mahdollista vaihetta raakun kehityksen epäonnistumiselle Elinkierron vaiheet: 1.Hedelmöittyminen 2.Glokidiotoukka 3.Isäntäkala talven yli 4.Pohjasora 2-3 vuotta 5.Sukukypsyys noin 20-vuotiaina 6.Elävät yli 100-vuotiaiksi

Raakkujen merkitys Ihmiselle hyödytön ja harmiton, ekosysteemille tärkeä Suodattavat joki-/purovettä ottaessaan vedestä ravintonsa Vuorokaudessa yksi raakku voi suodattaa 50 litraa vettä ruumiinontelonsa lävitse Suodattaessaan vettä se samalla puhdistaa sitä hyvissä raakkujoissa usein kristallinkirkas vesi Luovat erinomaisen elinympäristön muille joen eliölajeille avainlaji Panu Oulasvirta -video

Suojelu Siirtoistutusten menestyksen selvitys Esiintymiä valvotaan ja uusia esiintymiä etsitään Lisätään lohikalakantoja Elinympäristöjä pyritään suojelemaan ja selvitetään miten niitä kannattaa entisöidä Suojeluhankkeet ja kampanjat WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus

Lähteet