SATAKUNNAN TALOUS 13 ● kesäkuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät

2 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2008 LIIKEVAIHTO Satakunnassa nousukauden suhdannehuippu ohitettiin vuoden 2008 keväällä huippukuukauden osuttua huhtikuuhun. Heinä–joulukuussa liikevaihto kasvoi kuitenkin vielä aavistuksen vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta suotuisan syyskesän ansiosta. Liikevaihto oli jo tällöin hieman keväällä koettua suhdannehuippua pienempi. Laskun merkit olivat nähtävissä monilla toimialoilla erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä äkillisesti ja rajusti synkentyneiden talousnäkymien myötä. Tällöin usean teollisuudenalan liikevaihdon supistuminen jyrkkeni tai kasvu hiipui selvästi. Teollisuuden laskun syvenemiseen antoi merkittävimmän sysäyksen maakunnassa tärkeän metallien jalostuksen liikevaihdon romahdus. Metsäteollisuudenkin syöksy voimistui. Kasvu jatkui yhä nopeana, vaikkakin vuoden lopulla jo selvästi tasaantuneena, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Kemianteollisuuden ja metalli- tuotteiden valmistuksen heinä–syyskuun suotuisa kehitys tyssäsi liikevaihdon laskuun vuoden lopulla. Elektroniikkateollisuus porskutti loppuvuodenkin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Rakentamisen myötätuuli loi vahvan positiivisen väreen synkkenevään talouskehitykseen, mutta alan kasvu tasaantui selvästi vuodenvaihdetta kohden. Palvelusektorin kehitys oli loppuvuonna vähän aikaisempaa vaisumpaa, joskin liikevaihdon kasvu jatkui erityisen ripeänä liike-elämän palveluissa. Kaupan vahva nousu hyytyi vuoden lopussa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys ei ollut entisen veroista.

3 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2008 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen valossa useiden alojen suotuisa kolmas vuosineljännes sekä rakentamisen, palvelusektorin ja muutaman teollisuuden- haaran kasvun jatkuminen viimeisellä neljänneksellä jaksoivat nostaa Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon viime vuoden heinä–joulukuussa 0,4 % korkeammaksi kuin vuoden 2007 vastaavalla ajanjaksolla. Liikevaihto kohosi vuoden 2008 heinä–syyskuussa vielä 4,1 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua kirjattiin vastaavasti 3,2 %. Synkentyneen talouskehityksen myötä hieman entistä pienempi osa yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan Satakunnassa. Heinä–syyskuussa tämä onnistui 56 %:lta yrityksistä, ja yli 15 %:n nousu kirjattiin 41 %:ssa yrityksistä. Heikentyneiden suhdanteiden piinaamalla viimeisellä neljänneksellä vastaavat luvut alenivat 54:een ja 37 %:iin. Valtakunnan tasolla toimialojen kehityksessä on havaittavissa samat suuntaviivat kuin Satakunnassa. Suhdannehuippu venyi kuitenkin syksyyn, jolloin teollisuudenkin liikevaihto kohosi vielä voimakkaasti. Lokakuun jälkeen liikevaihto alkoi laskea äkillisesti. Ainoastaan metallien jalostuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan loppuvuosi sujui maassa keskimäärin Satakuntaa selvästi myöntei- semmin. Tästä huolimatta liikevaihto kohosi Satakuntaa nopeammin vuoden 2008 heinä– joulukuussa, jolloin kasvua kirjattiin 4,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Nousu taittui viimeisellä vuosineljänneksellä. Merkittävin tekijä Satakuntaa suotuisam- massa kehityksessä piilee metallien jalostuksen vähäisemmässä painoarvossa.

4 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2008 VIENTI Satakunnassa vuoden 2008 alkupuolella alkanut, vuonna 2006 alkaneen ripeän kasvun taittanut teollisuuden viennin arvon tuntuva lasku jatkui vuoden loppupuolella voimistuen vielä hieman. Koko maan tasolla viennin arvon kasvu jatkui ripeänä lokakuulle asti supistuen sen jälkeen tilauskantojen huvettua. Satakunnassa teollisuuden viennin arvo tippui vuoden 2008 heinä–joulukuussa 15 % alemmaksi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla. Koko maassa kasvua kertyi vastaavalla ajanjaksolla vielä 1,4 %. Satakunnassa viennin arvo oli heinä–syyskuussa 10,9 % vuotta aiempaa pienempi, ja loka–joulukuussa lasku syveni 19,6 %:iin. Maassa keskimäärin kolmas vuosineljännes sujui vielä hyvin myönteisissä merkeissä 7,1 %:n kasvun myötä. Pudotus alkoi viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin viennin arvo aleni 3,7 %. Satakunnassa sekä metsäteollisuus (-8,6 %) että teknologiateollisuus pl. telakat (-14,6 %) olivat laskussa koko viime vuoden loppupuoliskon ajan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Koko maassa kehitys oli samansuuntaista, ja erityisesti metallien jalostuksen viennin arvo on laskenut nopeasti metsäteollisuuden ohella. Suomen viennin arvo jatkoi syöksykierrettään kuluvan vuoden tammikuussa, jolloin laskua kertyi huimat 36 % vuodentakaisesta.

5 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2008 PALKKASUMMA JA TYÖLLISYYS Palkkasumman kasvu hidastui viime vuoden loppupuoliskolla alkuvuoden ennätyksestä vain vähän. Tämä kertoo tuotannon pyörineen edelleen huipputasolla. Talouden palkkasumma kohosi Satakunnassa vuoden 2008 heinä–joulukuussa 6,4 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Kasvu ei juuri hyytynyt edes talouskehityksen käännekohdaksi muodostuneella viimeisellä vuosineljänneksellä. Palkkasumma laski maakunnassa metsä- ja kemianteollisuudessa sekä telakoilla. Reilusti yli 10 %:n kasvu kirjattiin rakentamisessa, ICT-, automaatio- ja elektroniikka-aloilla, liike- elämän palveluissa sekä yksityisillä sosiaali- ja terveysaloilla. Liki samaan pystyi myös kauppa ja teknologiateollisuus (pl. metallien jalostus ja telakat). Satakunnan työllisyystilanne pysyi hyvänä vuoden loppuun asti. Vuodenvaihteen jälkeen taantuman vaikutukset alkoivat näkyä maakunnassa ja työttömyys on kasvanut rajusti, joskin hitaammin kuin maassa keskimäärin. Satakunnassa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli viime vuoden heinä–joulukuussa 3,8 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Rakentamisessa ja palveluissa henkilöstömäärät kasvoivat yhä nopeasti (kasvua 12,3 % ja 5,4 %). Teollisuudessa henkilöstömäärä väheni 0,7 %. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tilanne on heikentynyt erityisesti teollisuudessa lomautusten yleistyttyä. Yt-neuvottelut ovat kuitenkin koskeneet pääosin lomautuksia, ja suurilta irtisanomisilta on ainakin toistaiseksi vältytty.

6 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KASVU NOPEAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2008:  Metsäteollisuus (Satakunta -7,1 % / Koko maa -10,5 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 3,6 % / Koko maa 2,4 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 18,4 % / Koko maa 9,8 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 16,0 % / Koko maa 1,7 %)  Rakentaminen (Satakunta 18,0 % / Koko maa 8,3 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 14,0 % / Koko maa 8,7 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 12,0 % / Koko maa 11,3 %, palkkasumman kasvu)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -2,7 % / Koko maa -4,8 %)

7 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KASVU HITAAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2008:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 0,4 % / Koko maa 4,1 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -5,3 % / Koko maa 1,7 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 8,3 % / Koko maa 8,7 %)  Teknologiateollisuus yhteensä pl. telakat (Satakunta -10,3 % / Koko maa 2,5 %)  Metallien jalostus (Satakunta -32,5 % / Koko maa -13,5 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta 3,2 % / Koko maa 7,1 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -10,3 % / Koko maa -1,3 %, palkkasumman kasvu)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,5 % / Koko maa 3,7 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 3,8 % / Koko maa 5,1 %)

8 Talouden lähiajan näkymät – taantuma jatkuu Talouden taantuma osoittautumassa syväksi ja pitkäkestoiseksi  Ennustelaitokset odottavat maamme talouden supistuvan kuluvan vuoden aikana jopa useita prosentteja viime vuodesta, eikä edes ensi vuodelle välttämättä uskalleta ennakoida kasvua. IMF:n huhtikuun lopussa julkaistun talouskatsauksen mukaan maailmantaloudessa eletään parhaillaan pahinta laskukautta sitten toisen maailmansodan. Maailmantalous supistuu ennusteen mukaan kuluvana vuonna 1,3 %, mutta ensi vuonna talous lähtisi jo 1,9 %:n nousuun. Suomi tulee kärsimään rankasti talouskurimuksesta, sillä sen talouden odotetaan laskevan kuluvana vuonna 5,2 %, mikä olisi prosenttiyksikön verran euroalueen keskiarvoa (-4,2 %) enemmän. Yritysten lähiajan näkymät poikkeuksellisen heikot – loivenemista teollisuudessa ja rakentamisessa  Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuun alussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan maamme yritysten suhdannetilanne on ennätyksellisen heikko, eikä käännettä ole näköpiirissä lähiaikoina. Alkuvuoden sukellus on osoittautunut lisäksi odotuksia syvemmäksi. Kaikilla toimialoilla kehitys tulee edelleen hiipumaan, mutta teollisuudessa lasku loivennee kuitenkin ilman selkeitä merkkejä elpymisestä. Heikoimmat näkymät löytyvät palveluista ja rakentamisesta, mutteivät teollisuudenkaan odotukset juuri sen kummempia ole. Teollisuuden ja rakentamisen suhdannekuva on kuitenkin jonkin verran kohentunut tammikuusta, vaikka etenkin jälkimmäisen voimakas pudotus jatkuu. Palvelualojen myynti kääntyi alkuvuonna laskuun, jonka ennakoidaan jatkuvan kesälläkin. Lounais-Suomen alueen yritysten odotukset ovat hieman maan keskiarvoa paremmat.  Myös Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään pk-yritysbarometrista on nähtävissä synkkä perusvire, sillä maamme pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet rajusti viime syksystä. Puolet maan pk- yrityksistä arvioi suhdannetilanteen pysyvän ennallaan oman yrityksensä kannalta, paranemista odotti 13 % ja heikennystä 38 % vastaajista. Satakunnassa entistä kehitystä odotti myös puolet pk-yrityksistä, mutta kohennusta vain 5 % ja huononemista 45 % vastaajista. Työllisyyden näkymissä merkittävää heikkenemistä  Finnveran ja Suomen yrittäjien maaliskuun pk-yritysbarometrin mukaan yritysten henkilöstömäärä- odotukset ovat heikentyneet merkittävästi syksystä Satakunnassa, kuten koko maassa. 74 % maakunnan pk-yrityksistä uskoo kuitenkin henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan.  Elinkeinoelämän keskusliiton Lounais-Suomea koskevan suhdannebarometrin mukaan alueen teollisuus- ja rakentamisalan yritykset ovat näkymien synkkenemisestä huolimatta lähes kaikkia muita Suomen alueita optimistisempia: 52 % odottaa henkilöstömäärän pysyvän samana tai kasvavan. Palvelualoilla taas Lounais-Suomen henkilöstönäkymät ovat muuta maata heikommat. Olkiluodon uuden ydinvoimalan työllistävä vaikutus on tänä vuonna suurimmillaan, mikä antaa jonkin verran puskuria taantumaa vastaan.