Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
LANGATTOMAT TEKNIIKAT
Kristian Salminen, Janne Seppälä, Jonas Ristimäki & Tuomas Lesonen
Toni Kari Marko Kantola
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
Oman kodin tietotekniikka CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet, harjoitustyö 1.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Turvallinen etäyhteys – ratkaisuna: VPN (Virtual Private Network)
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Tunniste- ja anturiverkot
Laajakaistaverkot tulevaisuudessa Nisse Husberg Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Janne Filppula Mikael Jaakkola Teemu Jokinen Tomas Carlsson
O VIVALPAS Loppuraportti. O VIVALPAS Varoitus- ja hälytusjärjestelmä muistihäiriöisen henkilön oveen Modulaarinen järjestelmä Projektina toteutetaan näyttö-
WLAN ja tietoturvallisuus
1 WiMAX-tekniikan rooli Suomessa Lasse Aslamaa Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Timo Smura.
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
Ultra Wide Band Communications & Optical Wireless Networks Heikki Eskelinen.
Marko Mikkola Solution Sales Professional – Security and Management Microsoft Oy, Enterprise and Partner Group
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
Wlan –teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla Tekijä: Markus Aarnio Valvoja: professori Heikki Hämmäinen suorituspaikka: ei suorituspaikkaa.
WLAN Langaton verkkoyhteys
Älypuhelimet Saarinen, Pehkonen ja Ylikorkala Kesto n. 10min.
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
CAT_TP-tiedonsiirtoprotokollan testausjärjestelmä Esittäjä: Antti Hämäläinen Päivämäärä: Työn tilaaja:Venyon Oy.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Ti Lähiverkot -Erikoistyökurssi
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Kotitehtävä Selvitä, miten GPS paikannus toimii. Miksi tarvitaan neljän satelliitin signaalit? Esitä piirroksin, miten paikkatieto saadaan selville.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
WiMAX IEEE WiMAX –RYHMÄ 3 Juha Seppänen. JOHDANTO WiMAX (Worldwide Interoperability for Microwave Access) on langaton laajakaistatekniikka Perustuus.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Mobiiliverkot ja -palvelut Klaus Nieminen. COMPTEL Klaus Nieminen, Comptel Research OUG Helsinki Esityksen rakenne Mobiiliteknologiatrendit.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Satelliittipaikannus
Edellisen kerran yhteenveto
Tietoturva.
Tietoturva Tiedon turvaamisen ja suojaamisen menetelmät
Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Seminaarien yhteenveto
IPS- järjestelmä Metropolian kampuksen taloteknillisille laitteille.
Bluetooth.
EDGE
WiMAX.
Välikokeen palautus 35 osallistui kokeeseen
Langattoman lähiverkon tilaus-toimitusprosessi
LTE LTE=EUTRAN=Super3G=3.9G.
Esityksen transkriptio:

Radiojärjestelmät

Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit protokollapinoin

Langaton puhe/data liikenne matkapuhelinverkoissa NMT, AMPS, GSM, WCDMA,.. Ominaisuuksia –Liikkuvuus (handover/roaming) –Hyvä tietoturva –Standardin evoluutio tuonut uusia ominaisuuksia Nopeat pakettidatayhteydet Tuki paikannukselle

Langattomat lähiverkot IEEE (a,b,g,n), Hiberlan, WiMAX Ominaisuuksia –Kantamat lyhyitä verrattuna ( m) matkapuhelinverkkoihin –Heikko tietoturva –Toimivat lisenssivapailla taajuuskaistoilla –Datanopeudet isoja verrattuna matkapuhelinverkkoihin

StandardFrequencyMax. speedDescription GHz2 MbpsThe root standard a5 GHz54 MbpsOFDM in the 5 GHz band b2.4 GHz11 MbpsHigh Rate DSSS in the 2.4 GHz band c--Access Point Bridging d--Global Harmonization e--MAC enhancements for QoS f--Inter Access Point Protocol g2.4 GHz54 MbpsHigher bit rate extensions in the 2.4 GHz band h5 GHz54 MbpsSpectrum management for 5 GHz region i--MAC enhancements for enhanced security j5 GHz54 MbpsSpectrum management for 5 GHz region in Japan k--Radio Resource Measurement improvements m--Update and maintenance of the standards n?> 100 MbpsHigher bit rates Standardit

4. Langattomat tietoverkot Langattomia tietoverkkoja käytetään korvaamaan ja täydentämään langallisia verkkoja eli kaapeleiden avulla rakennettuja. Koska langattomat tietoverkot toimivat radioyhteyden avulla, on turvallisuuskysymykset otettava paremmin huomioon kuin kaapeliverkoissa. Myös radiorajapinnan kapasiteetti voi olla langattomissa järjestelmissä käyttöä rajoittava tekijä. Langattomilla verkoilla on paljon potentiaalisia käyttökohteita. Yleisimpiä verkkoja ovat WLAN-standardeja noudattavat verkot

WLAN WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita. Tyypillisessä WLAN- konfiguraatiossa lähetin- /vastaanotinlaite eli tukiasema (access point, AP), on liitetty myös perinteiseen tietoverkkoon kaapelilla. Loppukäyttäjät pääsevät käsiksi verkkoon WLAN- adaptereilla, jotka ovat tietokoneeseen liitettäviä kortteja tai kiinteästi laitteistoon integroituja. Kortissa on lähetin ja vastaanotin, joiden avulla radioyhteys voidaan toteuttaa.

Independent Network (ad- hoc): kahden päätelaitteen välillä Extended Range Independent: liitäntäpisteenä erillinen toistin Infrastructure Network: palvelin + useita liitäntäpisteitä Microcells and roaming: mikrosoluja laajalla alueella, teleoperaattorin ylläpitämä WLAN-verkkotopologiat

Pikoverkot Irda, Bluetooth, zigbee Ominaisuuksia –Hyvin lyhyt kantama –Pieni tehonkulutus –Toimivat lisenssivapailla taajuuskaistoilla

Bluetooth Bluetoothin loi Bluetooth Special Interest Group (alun perin Ericsson, IBM, Intel, Nokia ja Toshiba) eli SIG. Nyt mukana jo yli 1500 yritystä Tavoitteena oli vaivattomat langattomat liitännät matkapuhelimille ja muille laitteille Esiteltiin 5/98, ensimmäinen standardi 1.0 oli valmis kesällä 1999 Versio 2.0 keskittyy laitteiden liitettävyyteen Täydessä vauhdissa piti olla 2002

Bluetooth-verkkoratkaisut Piconet Scatternet

IrDA Infrapuna-aaltoja käytetään lähinnä yhdistämään tietokoneita ja niiden oheislaitteita toisiinsa IrDA (Infrared Data Association) on standardi, jota käytetään em. tarkoitukseen IrDA:n etuja ovat halpa hinta ja epäherkkyys sähköisille häiriöille. Puutteita ovat pieni kantomatka ja näköyhteyden vaativa tekniikka

Sovellusesimerkkejä:

UWB (Ultra Wideband) Vaikka markkinoilla on jo olemassa langattomia lähiverkkotekniikoita, jotka mahdollistavat kohtuullisen nopeat langattomat yhteydet, on vielä ollut tarve tekniikalle, jonka avulla pystytään siirtämään videokuvaa, ääntä ja dataa useiden eri kodin laitteiden välillä langattomasti. Mm. tätä tehtävää varten on kehitteillä Ultra Wideband (UWB).

UWB:n kaistankäyttö

Tulevaisuudennäkymät Tulevaisuudessa langattomat lähiverkot tulevat lisääntymään voimakkaasti. Myös hintojen halpeneminen vauhdittaa langattomien lähiverkkojen yleistymistä. Tavoitteena on myös parantaa tietoturvaa ja suurentaa siirtonopeuksia. Tulevaisuudessa langattomia tekniikoita käytetään yhä erilaisempien laitteiden kommunikointiin sekä kotona, työpaikoilla että ulkoilmassa.

Kotitehtävä Selvitä, miten GPS paikannus toimii. Miksi tarvitaan neljän satelliitin signaalit? Esitä piirroksin, miten paikkatieto saadaan selville.