Kartta ei vastaa todellisuutta Pienennetty kuva maapallon jostakin osasta Luonnossa kohteet 3-ulotteisia Maapallon pyöreää muotoa ei saa kuvattua tasolle ilman vääristymiä (suunnat, pinta-alat, etäisyydet)
Havainnollistaminen maantieteessä Kartta on maantieteilijän tärkein työväline: Koko maapalloa kuvaavat tasokartat eli karttaprojektiot esim. Mercatorin ja Petersin projektio Erilaiset maastokartat esim. 1:20 000, jossa sentti kartalla vastaa 200 metriä luonnossa (suurimittakaavainen) Suomen tiekartta, eli ns. GT-kartta on mittakaavaltaan 1: (pienimittakaavainen) Merikartat, mittakaava 1: Kartoissa käytetään symboleita eli karttamerkkejä kuvaamaan ilmiöitä ja kohteita (s.18) Kaikki Suomen kartta-aineistot ovat nykyisin digitaalisessa muodossa ja maastotiedot on kerätty tietovarastoon, josta käytetään nimeä maastotietokanta Maanmittauslaitoksella on www-sivuilla Karttapaikka-niminen palvelu, josta voi katsella Suomen karttoja ilmaiseksi: Karttojen yksi tehtävä on ilmoittaa paikkojen sijainti maantieteellisten koordinaattien avulla, jotka muodostuvat paikan maantieteellisestä leveydestä ja pituudesta ja jotka ilmoitetaan asteina. Yksi aste jakautuu 60 minuuttiin (60´) ja yksi minuutti taas koostuu 60 sekunnista (60´´)
Erilaiset kartat Maastokartat –peruskartta –topografinen kartta –suunnistuskartta –merikartta Teemakartat esittävät johonkin erityisaiheeseen liittyvää tietoa, alueella esiintyvän ilmiön laatua, määrää tai levinneisyyttä (esim. kallioperäkartta, luonnonvarakartta…) - pistekartat (esim. kaupunkien koko) - koropleettikartat - ruutukartat (ruuduittain kerätystä tiedosta laadittu kartta, esim. GIS) - isaritmikartat (korkeuskäyrät, ilmanpaineet..) - virtauskartat - koropleettikartat (esim. väentiheys)
Diagrammit Diagrammit ovat yleisimpiä graafisia esityksiä - viivadiagrammit - pylväsdiagrammit - hajontadiagrammit - ympyrädiagrammit - kolmiulotteiset kuviot