Sääntely luonnon elinvoimaisuuden turvana biotaloudessa? Annukka Valkeapää, VTT, Metsäasiantuntija WWF Suomi Sääntelystä biotalouden edistäjä 19.11.2015.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näe metsäteollisuus uusin silmin Lokakuu Metsäteollisuudessa riittää monipuolisesti töitä •Metsäteollisuus on Suomen toiseksi merkittävin vientiala.
Advertisements

Kestävää kasvua biotaloudesta
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
Cogeca: Maatalousosuuskuntien yhteinen eurooppalainen ääni.
Student Union TOKYO. ARVOT Opiskelijan hyvinvointi •Opiskelun tulee olla mahdollista kaikissa elämäntilanteissa. Hyvä opiskeluympäristö on yhteisöllinen,
Metsäntutkimuslaitos MOSSE: Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Talouden näkymät ja Suomen haasteet
Monikäyttöinen paperi
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Suomi idän ja lännen solmupisteenä
Maantieteen ja geologian laitos Maankäytön ja metsänhoidon muuttuvat käytännöt ja moniulotteiset sopeutumisstrategiat Sansibarilla, Tansaniassa (Suomen.
Vapaa-ajankalastaja ja ekologisesti kestävä kalastus
Koonnut Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ELY-keskus KESYTYS-hanke (korostukset kokoajan)
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
Greenest City in the World* Ratkaisuja vähäpäästöiseen Helsinkiin Tiina Merikoski Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutus YTK Aalto-yliopisto.
Varhainen tuki vai puuttuminen - navigointia tuen ja kontrollin ristiaallokossa Suomen perheterapiayhdistyksen syyspäivät Hotelli Scandic Rosendahl,
mieluummin useampikin?
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Mihin metsiä käytetään tulevaisuudessa? – Ota kantaa -kyselyn tulokset
Tekesin strategia 2015.
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
– 10 kysymystä ja vastausta–
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Mihin kemiaa tarvitaan?
Sakari Kuikka Kalastusbiologian professori Helsingin Yliopisto Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä MMM Lohityöryhmä Lohikannat – säätelyn.
1 European Commission Agora ICT-foorumi, Jyväskylä, Olli Rehn Euroopan komission jäsen Kasvu ja työllisyys Euroopan unionin haasteena.
Lajihavainnot tietojärjestelmiin Lajihavainnot tietojärjestelmiin: keskusteluseminaari eliöhavaintojen keruusta Suomessa Viikki.
INKA Biotalous -teeman Roadmap Liite innovaatioklusterihakemukseen Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä Muokattu Vaasa.
Anna-Kaisa Valkama The Sustainable Energy Solutions INKA co-ordinates the national energy technology development in Finland during the period.
Investointi strategisena päätöksenä. ”PÖYTÄKIRJAOTE” Investointi on kannattava, Ei vaaranna yrityksen maksuvalmiutta ja Tukee yrityksen valitsemaa strategiaa.
Agrobiotalouden innovaatioyhteisö Ari Sivula Projektipäällikkö.
Brändin kiteytys Vihreä kasvu syntyy yhdistämällä uudella tavalla uusiutuvia luonnonvaroja, teknologiaa ja eri alojen osaamista. Joensuun seudulla Vihreän.
Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit- tilannekatsaus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hanne Siikavirta.
Yhteistyön rooli biotalouden sääntelyn ja ohjauskeinojen yhteensovittamisessa Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Sääntelystä biotalouden edistäjä -hankkeen.
EPiServer Yhteisöllisyysratkaisut. EPiServer »EPiServer AB on maailman nopeimmin kasvava yritys sisällönhallinta- (WCM) ja yhteisöalustojen (Community)
© Sauli Rouhinen 1 SUOMEN KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA (2006) Sauli Rouhinen, YM Valikoituja otoksia, joita on käytetty tausta-aineistona.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sauli Rouhinen, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Ympäristöministeriö.
Luo(v)uutta puusta-Hiilinielu Design Studio TkT Ulla Häggblom, TAMK Biotalous Road , TAMK.
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Aki Saarinen CEO, yrittäjä Sellusta Finland Oy Ideasta tuotteeksi Biotalouden Roadshow 2016, Tampere.
© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta.
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Prioriteringar i Österbotten
Mikko Mönkkönen & Janne Kotiaho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Luonto oppimisympäristönä Niina Mykrä Toiminnanjohtaja, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto Kasvatus ja yhteiskunta –tohtoriohjelma, Tampereen.
Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma 2025
Ympäristölakimies Johanna Korpi
World Wide Fund for Nature, Maailman luonnonsäätiö
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen
Riittääkö kilpailukykyistä biomassaa biotalouden rattaisiin?
Megatrendit.
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen 2011
Osakeyhtiön oikeudellinen riskienhallinta corporate governance, yritysetiikka, juristi  “When written in Chinese, the word crisis is composed of two characters.
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2017 (milj.m3)
Vihreä kasvu – yhdistelmä monesta!
X-ROAD ENVIRONMENTAL MONITORING
Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia
Esityksen transkriptio:

Sääntely luonnon elinvoimaisuuden turvana biotaloudessa? Annukka Valkeapää, VTT, Metsäasiantuntija WWF Suomi Sääntelystä biotalouden edistäjä Liisa Rohweder / WWF

Biotalous Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työ- paikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. (Suomen biotalousstrategia)

Current status of the control variables for seven of the planetary boundaries. The green zone is the safe operating space, the yellow represents the zone of uncertainty (increasing risk), and the red is a high-risk zone. Will Steffen et al. Science 2015;347: Published by AAAS

Nykyinen metsien käyttö ei ole ekologisesti kestävää Metsäluonnon monimuotoisuus on yhä heikentynyt Luonnontila.fi sivuilla lisää indikaattoreita

Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen 2010 Luonnon monimuotoisuus heikkenee Jatkoaika: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään 2020 mennessä 2015 Jatkoajan puoliväli METSO-ohjelman toteuttamisen vaikeudet Uudistetun metsälain vaikutukset monimuotoisuuteen Suunnitellut hakkuiden lisäykset 2020 ? Monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtynyt vai jälleen uusi jatkoaika?

Meidän on suojeltava luonnon pääomaa

Ekosysteemit ylläpitävät yhteiskuntia, jotka luovat talouksia – ei toisin päin

Biotalous ja kytevä ristiriita Metsätalouden etu ≠ yhteiskunnan etu

Hiilinielut ja hakkuut

Puuta on rajallisesti - käyttöä priorisoitava 1.Korkeamman lisäarvon tuotteet: Puutuotteet, paperi ja sellu 2.Biopolttoaineet laiva-, lento- ja raskaalle maantieliikenteelle, muu liikenne sähköistettävissä 3.Lämmöntarve täytetään valtaosin rakennusten energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla ja aurinkolämmöllä

Sääntely ja luonnon resurssien riittävyys tulevaisuudessa

Kiitos!