Kansanterveys
Kansanterveystyö Kansanterveystyön keskeisenä tavoitteena on väestön tai sen osan terveydentilan ja hyvinvoinnin parantaminen Kansanterveyttä kuvataan mm. odotettavissa olevalla eliniällä, kuolinsyillä, yleisimmillä sairauksilla. Sen toimintaa ovat: rokotukset, seulonnat, kampanjat, ohjaus ja vertaisryhmät. Terveydenhuoltolaki on tärkein kansanterveystyötä koskeva laki.
Kansantaudit Suomessa Suomalaisia kansantauteja eli koko väestön terveyden kannalta merkittäviä sairauksia ovat diabetes, monet syövät, tuki-ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveydelliset häiriöt. Myös alkoholin liikakäytön aiheuttamia ongelmia on paljon Suomessa, kuten itsemurhat ja väkivalta. Suomessa on onneksi hyvin vähän tarttuvia tauteja mm. hyvän rokotusohjelman ansiosta. Rikkaissa maissa, kuten Suomi, elinajanodote on n. 80 vuotta, kun taas köyhimmissä maissa keskimääräinen elinajanodote on n. 40 vuotta. Kirjan kuva sivulta 33.
Kansantaudit maailmalla Maailman terveysjärjestö WHO jakaa tarkasteluissaan maapallon kolmeen alueeseen : –1. Kehitysmaat, joissa on korkea kuolleisuus, esim. Afrikan keski-ja eteläosat ja Aasian köyhimmät maat –2. Kehittyvät maat, joissa kuolleisuus on edellisiä pienempi, esim. Intia, Kiina ja useimmat Etelä- Amerikan maat. –3. Kehittyneet teollisuusmaat esim. Pohjoismaat.
Kansojen terveyserot Rikkaiden ja köyhien maiden elinajanodotteissa on jopa 40 vuoden ero, tähän on monia syitä kuten: Heikko koulutus ja tulotaso Ympäristö ja ilmasto Elintavat Terveydenhuoltojärjestelmän toiminta
Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventamisen tärkeimmät toimenpiteet ovat: –Elämisen taloudellisten edellytysten turvaaminen –Toimiva terveydenhuoltojärjestelmä –Kaikilla on oltava mahdollisuus elää terveellisesti
Kansanterveyden edistäminen Rokotusten tarkoitus on suojata tarttuvilta taudeilta. Seulonnoilla pyritään löytämään sairauksia ajoissa. Suomessa terveyttä rakentavat myös vahvat järjestöt (urheiluseurat, partiot, luontokerhot)