”Rahoitusjärjestelmän tulevaisuus: miksi kriisejä on ja miten niiden kanssa voidaan elää?” Eduskunnan talousvaliokunta Professori Vesa Kanniainen
Miksi maailmassa on rahoituskriisejä? Rahoitusjärjestelmän sisäiset tekijät: Rahoitusjärjestelmän kehityksen historia: ”darwinistinen, koskaan päättymätön prosessi” Kaikki innovaatiot, ”mutaatiot” (esim. varjopankkijärjestelmä) eivät ole toivottavia: luovat aivot väärällä asialla Pankkikilpailu asiakkaista ja voitoista vaarallisen sairasta - kilpailu heikentää hankkeiden arviointia (luottoekspansio Aasian 1997 kriisin taustalla) - riskien väärä hinnoittelu (sijoitukset Kreikan velkapapereihin)
Rikollinen toiminta (USA:n säästöpankkikriisi ; yli 700 pankkia kaatui): rajoitetun vastuun periaatteen väärinkäyttö (vararikoilla rikastuminen) Pääomasijoitusten (venture capital) epäonnistumiset 1990-luvulla (huolimatta siitä, että riskien hallinta ja kannusteet viritetty parhaalle mahdolliselle tasolle)
Miksi maailmassa on rahoituskriisejä? ”Mustat joutsenet” (N.Taleb) Pienellä todennäköisyydellä toteutuvat mutta vaikutuksiltaan dramaattiset riskit/kriisit Ruplakriisi 1998 (hedge-rahasto LTCM:n kaatuminen) Ekonomistien kyky analysoida ”mustia joutsenia” rajallinen: jakaumien hännät paksumpia kuin oletetussa normaalijakaumassa (B.Mandelbrot)
Vakauden tarve ja hinta Maailma on riskeistä rakennettu Mutta ihmiset tarvitsevat vakautta Suurtyöttömyys on vakava menetys ja tekee yhteiskunnista sairaita Vakauden hintana on kuitenkin riskitietoisuuden heikkeneminen (vrt. elokuussa 2007 alkaneen kriisin taustat) Kansantaloudet pelastettiin mutta kasvaneiden julkisen talouden alijäämien kustannuksella
Kohden uutta sääntelyä Tutkimustyö käynnistynyt mutta hidasta Esim. finanssisektorien sisäänajaminen makrotalouden malleihin
Miten rankaista pankkeja kriisiytymisestä ? Osakkeenomistajien pelastaminen ei perusteltua Ruotsin ratkaisu: valtio merkittäväksi mutta tilapäiseksi omistajaksi
Kohden uutta sääntelyä (i) Pankkivero tarvitaan Vaikka nostaa rahoituksen hintaa Vakuutusmaksu systeemiriskiä vastaan (ei riitä pelastamaan tallettajia) Rahastoitava ja korvamerkittävä pankkitukeen Vuotuinen vero pankkien taseelle Rajoittaa pankkien kasvua (“too big to fail”) Rajoittaa riskien ottoa
(ii) Basel III tarvitaan Varjopankkitoiminta tulee estää Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen hyvä asia Keskuspankit mukaan pankkivalvontaan Silti regulaatiossa ei saa tehdä typeriä ratkaisuja: pankkien tehtävää ei voi siirtää valtiolle
Entä rahapolitiikka? Inflaationormi ei riitä kuplien estämiseen? Likviditeetin kasvua rajoitettava, ylivelkaantuminen tulee estää Kiinteistömarkkinakuplat: kellojen tulisi soida Taylorin sääntö: toimiko USA:n Fed sittenkin Taylorin säännön hengessä? Taylorin ja Bernanken arviot ohessa: