Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa käytetään.

Sisäilma tuntuu tunkkaiselta sisälle tultaessa. Ikkunat ja peilit pysyvät pitkään huurussa kosteissa tiloissa. Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukossa. Alipaine kuuluu suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa. Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä kiinni. Ilmalämmityksessä on vaarana, että suuri ilmanvaihdon tarve aiheuttaa vedon tunnetta. Äänettömyys → ilmanvaihto on pois päältä. Ilmanvaihtokone pitää melua → mitoitettu liian pieneksi. Merkkejä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta

Ilmanvaihtokoneen huolto Ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistus tehdään aina siitepölykauden jälkeen. Suodatinten puhdistus voidaan tehdä esimerkiksi imuroimalla ja/tai paineilmasuihkulla. Suodattimet vaihdetaan uusiin samanlaisiin, kun suodatinten likaantuminen heikentää ilmavirtausta. Ilmavirtauksen heikentyminen lisää painehäviöitä ja puhallinten energian kulutusta, heikentää LTO hyötysuhdetta ja huonontaa sisäilman laatua. Lämmöntalteenottokenno tai –kiekko irrotetaan ja pestään vedellä 2-3 vuoden välein. Pesuveteen voidaan hieman lisätä astianpesuainetta. Laitteiden huollosta on tarkempia ohjeita valmistajan käyttö- ja huolto- ohjeessa. IV-koneet on aina kytkettävä jännitteettömäksi huollon ajaksi.

Venttiilien ja kanavien huolto Venttiilin ilmarakoon muodostunut vaatepöly imuroidaan vuosittain. Erityisesti kosteiden tilojen poistoventtiilit vaativat puhdistusta. Tarvittaessa venttiili voidaan irrottaa ja puhdistaa perusteellisemmin. Venttiilien säätöä ei saa muuttaa, jotta tilojen painesuhteet eivät muuttuu. Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota vähintään 10 vuoden välein. Vesikaton läpimenojen kunto ja vesitiiveys tulee tarkastaa vuosittain.

Energian käytön seuranta Huollon yhteydessä järjestelmän oikeanlainen toiminta tulee varmistaa. Onko energian kulutus ollut normaalia? Onko lämpötila ja ilmankosteus sopivalla tasolla? Ovatko tilojen käyttäjät tyytyväisiä? Onko tarvittu lisätuuletusta? Onko pidetty ikkunoita auki? Energian myyjiltä ja siirtoyhtiöiltä saa tietoa, kuten käyttöpaikan energiankulutus vertailuja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin hälytyksiä sähköpostiin lisääntyneestä energiankäytöstä korjausten ja lämmitystapamuutosten vaikutus kulutukseen.

Talotekniikan energiakorjaukset Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa - ohjelman rahoittama.

Talotekniikan energiakorjaukset Energiakorjauksen impulssina on yleensä johonkin muuhun tavoitteeseen tähtäävä korjaustoimenpide kuten rakennusosan tai järjestelmän käyttöiän päättyminen, rikkoontuminen tai huollon kalleus viihtyvyys, vedon tunteen tai kylmäsäteilyn poistaminen sisäilman laadun parantaminen kiinteistön arvon säilyttäminen järjestelmien ja laitteiden päivittä- minen nykyvaatimusten mukaisiksi. Kun joka tapauksessa korjaamisen aika koittaa, on syytä tarkastella myös energian säästön mahdollisuuksia.

…ja päinvastoin. Kun tehdään talotekniikan energia- korjauksia tulee tarkastella muutoksen vaikutuksia rakenteisiin ja käyttötapoihin. Esimerkiksi, kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan maalämmön käyttöön, niin painovoimaisen ilmanvaihdon teho laskee tarvitaan uusia toimintatapoja käyttäjiltä ilmanvaihdon lisäämistä tuuletuksen lisäämistä pyykin kuivatustavan muutoksia pesutilojen lattioiden kuivaamista ”pannuhuoneen” lämpötila laskee lämmityspatterin lisääminen lämmöneristyksen lisääminen. Lämmitystavan muutos vaatii siis monen muunkin asian tarkastelua.

Lämmitystapavalinnoilla voidaan parantaa energiatehokkuutta koneellisen ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton asentaminen lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen parantaminen päälämmitysmuodon vaihtaminen uusiutuvaan energiaan perustuvaksi päälämmitysmuodon täydentäminen lämpöpumpuilla aurinkokeräimillä tai aurinkopaneeleilla varaavilla takoilla tai uuneilla,…

Pumppujen, puhallinten, koneiden ja laitteiden vaihtaminen energiatehokkaampiin. Kellokytkimien ja kuormituksenohjauksen lisääminen lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaukseen. Termostaattisten patteriventtiilien ja muiden säätölaitteiden asentaminen, uusiminen tai säätäminen. Lämpöputkien, lämpimän kiertovesi- järjestelmän ja ilmanvaihtokanavien lämmöneristeiden lisääminen tai kunnostaminen. Lämmönjakojärjestelmän energia- tehokkuuden parantaminen

Lämmönjakotavan vaikutus energian käyttöön Tärkeää, että tila tuntuu lämpöiseltä. Kun kylmän tuntemuksen syitä poistetaan, niin lämpötilaa voidaan laskea. Yhden asteen lämpötilan lasku säästää noin 5% lämmitysenergian kulutusta. Patterit ikkunoiden alapuolella vähentävät −ikkunapinnassa olevaa ilman viilentymistä −alaspäin virtausta ja vedon tunnetta −”kylmäsäteilyn tunnetta”. Lattialämmitys lisää mukavuutta, mutta voi olla vaikeasti säädettävissä (anturin sijainti, lattian varauskyky ja viive lämpötilan muutoksiin). Kattolämmitys on mukava, mutta pöytien alle ei aina riitä lämpöä.

Lämmitysjärjestelmien kustannusten laskenta hankintahinnat ostoenergian määrä ja hinta kiinteät perusmaksut hinnan kehitys tulevaisuudessa laskentakorko huolto- ja korjauskustannukset

Tehtäviä Paljonko kotonasi kuluu energiaa vuodessa? Paljonko siitä kuluu lämmitykseen? Paljonko sähkölaitteiden keskimääräinen energiankulutus on vuorokaudessa ja vuodessa? Millä keinoilla energialaskua voisi pienentää?

Esimerkki: Vuonna 1990 rakennettu 100 m 2 talo Tampereella ( määräysten taso) Vuosikulutus tilavuus 250 m3 → ilmanvaihto 125 m3 /h (0,5krt/h) IV kuluttaa noin 9000 kWh, jos ei lämmöntalteenottoa. vaipan läpi energian siirtyminen noin kWh yksi asukas kuluttaa käyttöveden lämmitykseen noin kWh nelihenkinen perhe kuluttaa energiaa yhteensä noin kWh. Esimerkkejä säästökeinoista lämmityksen osalta maalämpöpumpulla säästö kWh (ilman LTO:ta ) ilmalämpöpumpulla säästö kWh LTO:lla voi säästää noin 80% IV:n osuudesta eli kWh MLP+LTO säästö noin – kWh ILP+LTO säästö noin – kWh Lopulta virittäminen ja käyttötavat ratkaisevat todellisen säästön. Laskennassa vuosihyötysuhteet MLP ja ILP 2 - 2,5 käyttösähkön kWh:n merkitystä ei ole huomioitu.

Energiakorjausten säästökeinojen valinnassa on muistettava Lämpöpumppujen ja vesikiertoisen lämmönjaon yhteydessä radiaat- toreilla ei saada yhtä hyvää hyötysuhdetta kuin lattialämmityksellä. Kaksilevyiset patterit sopivat yksilevyisiä paremmin lämpöpumppujen yhteyteen. Ilmalämpöpumpulla tilan lämpötilaa on helppo laskea poissaolon ajaksi. (ei huomioitu edellisen sivun esimerkissä). Toisaalta esimerkiksi autotallissa ja harrastetiloissa ilmalämpöpumpulla voidaan nopeasti nostaa ilman lämpötilaa hetkellisesti oleskelun ajaksi. Poistoilmalämpöpumpulla ilmanvaihdosta saatava energiamäärä on suhteellisen vähäinen. Se ei yleensä riitä päälämmönlähteeksi korjausrakentamisessa. Koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton asentamisen energian- säästö saattaa jäädä vähäiseksi, koska ilmamääriä yleensä samalla kasvatetaan ja puhaltimetkin kuluttavat energiaa. Rakenteiden tiiveys ja järjestelmien säätö vaikuttavat hyötysuhteisiin.

Kokonaisuuden hallinta? Rakennuksessa vaihdettiin ikkunat ja parvekeovet uusiin  vaipan tiiveys parani ja sisäilman laatu heikkeni  poistoilmanvaihto säädettiin tehokkaammaksi ja lisäksi ikkunoita jouduttiin pitämään raollaan  aiheutti vedontunnetta  jouduttiin lisäämään lämmitystä  poistoilman mukana tuhlattiin enemmän energiaa  lopulta ikkunaremontti lisäsi energiankulutusta rakennuksessa, jossa oli pelkkä poistoilmanvaihto. Parempi vaihtoehto olisi ollut koneellisen tulopoisto- ilmanvaihdon rakentaminen tehokkaalla lämmöntalteenotolla

Muista Aina kun korjataan, tulee energian käytön säästömahdollisuudet selvittää. Korjausten yhteydessä eristysten, ilmanpitävyyden ja läpimenojen huolellinen toteutus luo energian säästöä. Yksittäisten korjausten vaikutukset muiden rakenteiden toimintaan ja muihin järjestelmiin tulee selvittää perusteellisesti. Huonosti suunniteltu korjaus on usein ollut syynä rakenteiden kosteusvaurioitumiselle.

Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti. Työryhmä: Olli Teriö, Juhani Heljo, Jaakko Sorri, Ulrika Uotila, Aki Peltola & Heidi Sumkin