Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

Esitys aiheesta: "Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset"— Esityksen transkriptio:

1 Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

2 Merkkejä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta
Sisäilma tuntuu tunkkaiselta sisälle tultaessa. Ikkunat ja peilit pysyvät pitkään huurussa kosteissa tiloissa. Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukossa. Alipaine kuuluu suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa. Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä kiinni. Ilmalämmityksessä on vaarana, että suuri ilmanvaihdon tarve aiheuttaa vedon tunnetta. Äänettömyys → ilmanvaihto on pois päältä. Ilmanvaihtokone pitää melua → mitoitettu liian pieneksi. Ihminen tottuu huonoon ilmaan puolessa minuutissa 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

3 Ilmanvaihtokoneen huolto
Ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistus tehdään aina siitepölykauden jälkeen. Suodatinten puhdistus voidaan tehdä esimerkiksi imuroimalla ja/tai paineilmasuihkulla. Suodattimet vaihdetaan uusiin samanlaisiin, kun suodatinten likaantuminen heikentää ilmavirtausta. Ilmavirtauksen heikentyminen lisää painehäviöitä ja puhallinten energian kulutusta, heikentää LTO hyötysuhdetta ja huonontaa sisäilman laatua. Lämmöntalteenottokenno tai –kiekko irrotetaan ja pestään vedellä vuoden välein. Pesuveteen voidaan hieman lisätä astianpesuainetta. Laitteiden huollosta on tarkempia ohjeita valmistajan käyttö- ja huolto- ohjeessa. IV-koneet on aina kytkettävä jännitteettömäksi huollon ajaksi. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

4 Venttiilien ja kanavien huolto
Venttiilin ilmarakoon muodostunut vaatepöly imuroidaan vuosittain. Erityisesti kosteiden tilojen poistoventtiilit vaativat puhdistusta. Tarvittaessa venttiili voidaan irrottaa ja puhdistaa perusteellisemmin. Venttiilien säätöä ei saa muuttaa, jotta tilojen painesuhteet eivät muuttuu. Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota vähintään 10 vuoden välein. Vesikaton läpimenojen kunto ja vesitiiveys tulee tarkastaa vuosittain. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

5 Energian käytön seuranta
Huollon yhteydessä järjestelmän oikeanlainen toiminta tulee varmistaa. Onko energian kulutus ollut normaalia? Onko lämpötila ja ilmankosteus sopivalla tasolla? Ovatko tilojen käyttäjät tyytyväisiä? Onko tarvittu lisätuuletusta? Onko pidetty ikkunoita auki? Energian myyjiltä ja siirtoyhtiöiltä saa tietoa, kuten käyttöpaikan energiankulutus vertailuja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin hälytyksiä sähköpostiin lisääntyneestä energiankäytöstä korjausten ja lämmitystapamuutosten vaikutus kulutukseen. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

6 Talotekniikan energiakorjaukset

7 Talotekniikan energiakorjaukset
Energiakorjauksen impulssina on yleensä johonkin muuhun tavoitteeseen tähtäävä korjaustoimenpide kuten rakennusosan tai järjestelmän käyttöiän päättyminen, rikkoontuminen tai huollon kalleus viihtyvyys, vedon tunteen tai kylmäsäteilyn poistaminen sisäilman laadun parantaminen kiinteistön arvon säilyttäminen järjestelmien ja laitteiden päivittäminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Kun joka tapauksessa korjaamisen aika koittaa, on syytä tarkastella myös energian säästön mahdollisuuksia. Ohjausten lisääminen automaatioon Puhallinten uusiminen Valaistussaneeraukset 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

8 …ja päinvastoin. Kun tehdään talotekniikan energiakorjauksia tulee tarkastella muutoksen vaikutuksia rakenteisiin ja käyttötapoihin. Kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan esimerkiksi maalämmön käyttöön, niin painovoimaisen ilmanvaihdon teho laskee tarvitaan uusia toimintatapoja käyttäjiltä ilmanvaihdon lisäämistä tuuletuksen lisäämistä pyykin kuivatustavan muutoksia pesutilojen lattioiden kuivaamista ”pannuhuoneen” lämpötila laskee lämmityspatterin lisääminen lämmöneristyksen lisääminen. Lämmitystavan muutos vaatii siis monen muunkin asian tarkastelua. Sähköliittymän sulakekoko, kun öljy korvataan maalämmöllä. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

9 Lämmitystapavalinnoilla voidaan parantaa energiatehokkuutta
koneellisen ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton asentaminen lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen parantaminen päälämmitysmuodon vaihtaminen uusiutuvaan energiaan perustuvaksi päälämmitysmuodon täydentäminen lämpöpumpuilla aurinkokeräimillä tai aurinkopaneeleilla varaavilla takoilla tai uuneilla,… 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

10 Lämmönjakojärjestelmän energia-tehokkuuden parantaminen
Pumppujen, puhallinten, koneiden ja laitteiden vaihtaminen energiatehokkaampiin. Kellokytkimien ja kuormituksenohjauksen lisääminen lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaukseen. Termostaattisten patteriventtiilien ja muiden säätölaitteiden asentaminen, uusiminen tai säätäminen. Lämpöputkien, lämpimän kiertovesi- järjestelmän ja ilmanvaihtokanavien lämmöneristeiden lisääminen tai kunnostaminen. Suunnittelijan käyttäminen ja vanhoja suunnitelmia ei pidä kopioida. Kokonaisuuden suunnittelu hyvin. Taloautomaation kopioinneissa tulee usein virheitä. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

11 Lämmönjakotavan vaikutus energian käyttöön
Tärkeää, että tila tuntuu lämpöiseltä. Kun kylmän tuntemuksen syitä poistetaan, niin lämpötilaa voidaan laskea. Yhden asteen lämpötilan lasku säästää noin 5% lämmitysenergian kulutusta. Patterit ikkunoiden alapuolella vähentävät ikkunapinnassa olevaa ilman viilentymistä alaspäin virtausta ja vedon tunnetta ”kylmäsäteilyn tunnetta”. Lattialämmitys lisää mukavuutta, mutta voi olla vaikeasti säädettävissä (anturin sijainti, lattian varauskyky ja viive lämpötilan muutoksiin). Kattolämmitys on mukava, mutta pöytien alle ei aina riitä lämpöä. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

12 Lämmitysjärjestelmien kustannusten laskenta
hankintahinnat ostoenergian määrä ja hinta kiinteät perusmaksut hinnan kehitys tulevaisuudessa laskentakorko huolto- ja korjauskustannukset 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

13 Tehtäviä Paljonko kotonasi kuluu energiaa vuodessa?
Paljonko siitä kuluu lämmitykseen? Paljonko eri sähkölaitteiden keskimääräinen energiankulutus on vuorokaudessa ja vuodessa? Millä keinoilla energialaskua voisi pienentää? 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

14 Esimerkki: Vuonna 1990 rakennettu 100 m2 talo Tampereella (1985-2003 määräysten taso)
Vuosikulutus Tilavuus 250 m3 → ilmanvaihto 125 m3/h (0,5krt/h) IV kuluttaa noin 9000 kWh, jos ei lämmöntalteenottoa. Vaipan läpi energian siirtyminen noin kWh Yksi asukas kuluttaa käyttöveden lämmitykseen noin kWh Nelihenkinen perhe kuluttaa energiaa yhteensä noin kWh. Lopulta virittäminen ja käyttötavat ratkaisevat todellisen säästön. Esimerkkejä säästökeinoista lämmityksen osalta Maalämpöpumppu (MLP) säästö kWh (ilman LTO:ta ) Ilmalämpöpumppu (ILP) säästö kWh LTO:lla voi säästää noin 70 % IV:n osuudesta eli kWh MLP+LTO säästö noin – kWh ILP+LTO säästö noin – kWh Laskennassa vuosihyötysuhteet MLP ja ILP 2 - 2,5 Käyttösähkön kWh:n merkitystä ei ole huomioitu. Käyttösähkön kuten kodinkoneiden, viihde-elektroniikan, tietokoneiden, valaistuksen kulutus on noin 4300 kWh. Osa siitä voidaan hyödyntää lämmityksessä 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

15 Energiakorjausten säästökeinojen valinnassa on muistettava
Lämpöpumppujen ja vesikiertoisen lämmönjaon yhteydessä vesipattereilla ei saada yhtä hyvää hyötysuhdetta kuin lattialämmityksellä. Kaksilevyiset patterit sopivat yksilevyisiä paremmin lämpöpumppujen yhteyteen. Ilmalämpöpumpulla tilan lämpötilaa on helppo laskea poissaolon ajaksi. (ei huomioitu edellisen sivun esimerkissä). Toisaalta esimerkiksi autotallissa ja harrastetiloissa ilmalämpöpumpulla voidaan nopeasti nostaa ilman lämpötilaa hetkellisesti oleskelun ajaksi. Poistoilmalämpöpumpulla ilmanvaihdosta saatava energiamäärä on suhteellisen vähäinen. Se ei yleensä riitä päälämmönlähteeksi korjausrakentamisessa. Koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton asentamisen energiansäästö saattaa jäädä vähäiseksi, koska ilmamääriä yleensä samalla kasvatetaan ja puhaltimetkin kuluttavat energiaa. Rakenteiden tiiveys ja järjestelmien säätö vaikuttavat hyötysuhteisiin. Käytännössä lattialämmityksen ja vesipattereiden hyötysuhteen ero ei ole kovin merkittävä. Ainoastaan kovimmilla pakkasilla ero on ero on huomattava, mutta kovia pakkasia on ehkä vain 1-3 viikkoa talvessa. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

16 Kokonaisuuden hallinta?
Rakennuksessa vaihdettiin ikkunat ja parvekeovet uusiin vaipan tiiveys parani ja sisäilman laatu heikkeni poistoilmanvaihto säädettiin tehokkaammaksi ja lisäksi ikkunoita jouduttiin pitämään raollaan aiheutti vedontunnetta jouduttiin lisäämään lämmitystä poistoilman mukana tuhlattiin enemmän energiaa lopulta ikkunaremontti lisäsi energiankulutusta rakennuksessa, jossa oli pelkkä poistoilmanvaihto. Parempi vaihtoehto olisi ollut koneellisen tulopoisto- ilmanvaihdon rakentaminen tehokkaalla lämmöntalteenotolla 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

17 Muista Aina kun korjataan, tulee energian käytön säästö- mahdollisuudet selvittää. Korjausten yhteydessä eristysten, ilmanpitävyyden ja läpimenojen huolellinen toteutus luo energian säästöä. Yksittäisten korjausten vaikutukset muiden rakenteiden toimintaan ja muihin järjestelmiin tulee selvittää perusteellisesti. Huonosti suunniteltu korjaus on usein ollut syynä rakenteiden kosteusvaurioitumiselle. 2019 Energiatehokas rakentaminen - Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

18 Kiitos! Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti. Alkuperäinen aneisto on tuotettu EU:n Horizon2020-ohjelman BUILDUPSkills-hankkeessa (Motiva Oy, TTS, TUT, 2016). Työryhmä: Olli Teriö, Jukka Lahdensivu, Juhani Heljo, Jaakko Sorri, Ulrika Uotila, Aki Peltola, Jari Hämäläinen & Heidi Sumkin. Aineisto päivitetty 2019 (Risto Tenhunen ja Olli Teriö).