Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu

Esitys aiheesta: "Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu"— Esityksen transkriptio:

1 Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
Kaijus Ervasti

2 Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä?
Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan

3 Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot

4 Lähtökohtia Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus

5 Teoreettisia lähestymistapoja
Sosiologia Yhteiskunnan rakenne, organisaatiot Taloustiede (peliteoria) Konfliktinratkaisu menestymisen näkökulmasta, Oikeustiede (lainoppi) Formaali virallinen konfliktinratkaisu, oikeusturva Psykologia Päätöksentekoteoria, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Kansainväliset suhteet Valtiot ja niiden suhteet, rauha Konfliktit ja konfliktin- ratkaisu Antropologia Epävirallinen konfliktinratkaisu, harmonia yhteisössä Historia Konfliktien kehittyminen pitkällä aikavälillä Politiikan tutkimus Konfliktinratkaisu ja valta

6 Konfliktien tasot Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

7 Konfliktin ja riidan käsitteet
Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”

8 Asian vieminen tuomioistuimeen
Riitapyramidi Muut toimintatavat Tuomioistuin prosessin Vieminen loppuun Asian vieminen tuomioistuimeen Oikeusriita Kääntyminen lakimiehen puoleen Riita Yhteydenotto toiseen osapuoleen Koettu vääryys Ongelma Eri elämänalueet Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne.

9 Terminologia Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu
Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – vaihtoehtoinen riidanratkaisu Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely - konfliktinhallinta Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – konfliktiratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen määritelmä – funktionaalinen määritelmä

10 Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma)
Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn Nopeus ja alhaiset kustannukset Ei pohjaudu juridiikkaan Osapuolten roolin korostaminen Epävirallinen menettely Aineellisen oikeuden hylkääminen

11 Konfliktinratkaisun vaihtoehdot
Tuomitseminen Välimiesmenettely Neuvottelu Sovittelu Lisäksi lukuisia muita esim. asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja

12 Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja
Instituution luonne Menettelyn luonne Julkinen valta Yksityinen Virallinen (aineellinen oikeus) Tuomitseminen Sovinnon edistäminen prosessissa Neuvontapalvelut Lautakunnat Valtuutetut ja asiamiehet Välimiesmenettely Rakennusinsinööriliiton sovittelu Erilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät Epävirallinen (tarpeet ja intressit) Tuomioistuinsovittelu Rikossovittelu Perhesovittelu Läheisneuvonpito Koulusovittelu Työpaikkasovittelu Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely

13 Toimintamahdollisuudet
KILPAILU ”Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU ”Laajenna jaettavaa kakkua” Molemmat voittavat Oma menestys ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU ”Jaa erimielisyydet” Molemmat jakavat voitot ja häviöt VÄLTTÄMINEN ”kävele pois” Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN ”Luovuta” Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys

14 Näkökulmia konfliktinratkaisuun
Legalistinen diskurssi Vaihtoehtodiskurssi Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia Tyypillinen ideologia oikeusvaltio kommunitarismi Huomion kohde valtio yhteisö Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama osapuolen kokemukseen perustuva Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit Ratkaisun toteutumisen tae pakkovalta yhteisymmärrys

15 Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen

16 Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet
Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta Lähtökohtana lapsen etu Perhekonflikteihin monia näkökulmia: vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.

17 Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2)
Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita Avioero ja huolto hakemusasioita, elatusapu riita-asia Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia, elatusapuriidat dispositiivisia

18 Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1)
Virallismenettely Lapsen suojelu/etu Julkinen intressi Osapuolten oikeusturva Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita Seremoniallinen tehtävä Täytäntöönpanokelpoisuus Osapuolten kykenemättömyys yhteistoimintaan

19 Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2)
Osapuolten oma ratkaisu Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu” epämääräisiä Vanhempien toimia voidaan kontrolloida vain rajoitetusti Edistää osapuolten yhteistoimintaa Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun mukainen

20 Sovittelu

21 Sovittelun piirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus
Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus

22 Sovittelun määritelmä
Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon

23 Oikeudenkäynnin ja sovittelun erot
Oikeudenkäynti Sovittelu Oikeussuuntautunut Intressisuuntautunut Pakottava ja sitova Vapaaehtoinen ja yhteisymmärrykseen perustuva Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Menettelyllinen joustavuus Asianosaisuus Laaja osallisuus Normien määräämä Normeja luova Johdonmukainen ja ennustettava Tilannesidonnainen ja yksilöllinen Menettelykeskeinen Henkilökeskeinen Tosiasiasuuntautunut Suhdesuuntautunut Menneisyyssuuntautunut Tulevaisuussuuntautunut Ammattilaistunut Vertaispohjainen Julkinen ja virkavastuullinen Yksityinen ja luottamuksellinen Riitelevä Yhteistoiminnallinen

24 Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä
Rikosasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu Asianajajien sovittelu Koulusovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Työpaikkasovittelu Työriitojen sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Tuomioistuinsovittelu

25 Sovittelun muodot Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu
Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)

26 Fasilitatiivinen sovittelu
Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun

27 Evaluatiivinen sovittelu
Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia

28 Transformatiivinen sovittelu
Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita

29 Narratiivinen sovittelu
Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta” Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

30 Kompromissin hakeminen
Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

31 Sovittelun edut Halpuus ja nopeus
Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Osapuolten suhteiden paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset

32 Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen
Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys

33 Arvioinnin mahdolliset perusteet

34 Sovittelun kritiikki Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

35 Kriittiset näkökohdat
Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen

36 Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet
Taso Oikeudenkäynti Sovittelu Väliintulija Laillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva Menettely Aineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Osapuolten intressit Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus Lopputulos Lainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu

37 Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe
4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

38 Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista
Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

39 Osapuolten tavanomaiset ongelmat
Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

40 Intressit ja niiden identifiointi
Intressin luonne Intressi Intressin identifioiva kysymys Sisällöllinen Raha, tavara, palvelut, resurssit Mitä haluat saavuttaa sovittelulla? Menettelyllinen Aikataulu, menettelyn luonne, menettelytavat Miten haluat asiassa edettävän? Psykologinen Kunnioittava kohtelu, kasvojen säilyttäminen Miten voisit päästä asiasta yli?

41 Asemat ja intressit Asemat Vaatimukset Oikeudet Tarpeet, intressit

42 Erillisistuntojen hyödyt
Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta Realiteettien testaus

43 Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

44 Sovittelijan taidot Sovittelijan menettelylliset taidot
Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet

45 Sovittelijan kommunikaatiotaidot
Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, hiljaisuus, tiivistäminen) Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen

46 Luottamus sovitteluun
Henkilökohtainen luottamus Institutionaalinen luottamus Menettelyllinen luottamus Sisällöllinen luottamus

47 Milloin sovittelu on käyttökelpoinen
Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä

48 Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2)
Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun

49 Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen
Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)

50 Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2)
Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista Osapuolet eivät halua sovitella

51 Tuomioistuinsovittelu

52 Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa
Maa Sovinnon edistäminen prosessissa Tuomioistuinsovittelu Tuomio-ehdotus Sovinto-neuvosto Suomi On Ei Ruotsi Periaatteessa Ehdotettu Norja Tanska

53 Taustaa Tuomioistuinsovittelu otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa
Uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011, TuomSovL) tuli voimaan Lisäksi muutoksia OK 17:23 ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ään Pieniä muutoksia tuomioistuinsovitteluun Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu katkaisee velan vanhentumisen

54 Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu

55 Tuomioistuinsovittelun vaiheet
Tuomioistuinsovittelun vaiheet

56 Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot
Sovinnon edistäminen Tuomioistuinsovittelu Vireilletulo Haastehakemus Pyyntö, sovitteluhakemus Käsittelyn perusta Tuomarin velvollisuus Osapuolten tahto Rooli Tuomari Sovittelija Tavoite Aineellinen oikeus Intressien tyydyttäminen Lähtökohta Sidottu kanteeseen Ei sidottu kanteeseen Neuvottelun perusta Osapuolten asemat Intressit ja tarpeet Menettely Säännösten rajoittama Joustava Sovittelutyyli Useinkompromissia hakeva Fasilitatiivinen Neuvottelut Pääosin yhdessä Yhdessä ja erikseen

57 Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (1)
Vireille hakemuksella tai pyynnöllä Voi pyytää tiettyä tuomaria sovittelijaksi Yleisissä tuomioistuimissa Aloittamisen esteenä mm. selkeä oikeusturvaodotus tai epätasa-arvoinen asema Sovittelijana tuomari Sovittelijalla voi olla avustaja Menettely voidaan toteuttaa vapaamuotoisesti

58 Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (2)
Erillisneuvottelut mahdollisia Osapuolet voivat käyttää asiamiestä/avustajaa Osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan Sovittelu päättyy kun asia sovitaan, kun osapuoli ei halua jatkaa tai sovittelijan mukaan jatkaminen ei perusteltua Sovinto voidaan vahvistaa Vahvistamisesta voi valittaa (käytännössä hyvin rajoitetusti) Sovittelija jäävi toimimaan tuomarina

59 Sovittelun julkisuus Sovittelu lähtökohtaisesti julkista
Erillisneuvottelut suljetuin ovin Voidaan käsitellä suljetuin ovin pyynnöstä Poikkeuksesta tehty pääsääntö? Vetoamiskielto osapuolilla Todistamiskielto sovittelijalla ja sovittelijan avustajalla riita-asioissa Vahvistettu sovinto lähtökohtaisesti julkinen

60 Tuomioistuinsovittelun vaarat
Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain työtilannetta omaksumatta uutta asennetta Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita

61 FOLLO-kokeilu Asiantuntija-avusteinen perhesovittelu
2011 – 2013 neljässä tuomioistuimessa (HKI, Espoo, Oulu, Pohjois-Karjala) Tuomioistuinsovittelun puitteissa Taustalla norjalainen malli Tavoitteena ehkäistä kroonistuvia lapsiriitoja Nylund kritisoinut alkuperäistä norjalaista mallia Ks. Tarkemmin Lakimies 7-8/2010

62 Tutkimus OPTULA:ssa tehty empiirinen tutkimus, johon kerätty tapaukset vuosilta Vuosina käsiteltiin 412 hakemusta/pyyntöä Tapauksista 63 % vireille pyynnöllä, 9 prosenttia pyynnöllä haastehakemuksen yhteydessä ja 28 % hakemuksella Tapauksista 358 eteni sovitteluun (87 %) Sovinto vahvistettiin 60 %:ssa, 2 %:ssa osasovittelu, 7 %:ssa ei vahvistettu, 5 %:ssa peruttiin ja 25 %:ssa ei päästy sopuun.

63 Tuomioistuinsovittelutapausten (hakemukset ja pyynnöt) määrä 2006-2009

64 Tuomioistuinsovittelutapaukset eräissä käräjäoikeuksissa*
Käräjäoikeus Riitaiset siviiliasiat Tuomioistuinsovitteluhakemukset/ pyynnöt (asian vireilletulo) Osuus prosentteina Helsinki 5261 61 1,2 Porvoo 438 22 5,0 Lahti 883 36 4,1 Oulu 1454 92 6,3 Muut 22781 171 0,8 Kaikki 32 506 412 1,3 * Espoon käräjäoikeuden osalta ei ole esitetty lukuja, koska lukuisten puuttuvien tapausten vuoksi Espoon käräjäoikeuden sovittelutapausten kokonaismäärää ei pystytä luotettavasti arvioimaan.

65 Riidanalainen intressi
Mediaani-intressi ; vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä Mediaani elatusapu 200 euroa; vastaa muita riita-asioita Noin kolmanneksessa tapauksista intressi korkeintaan 7000 euroa ja kahdessa kolmasosassa tapauksista korkeintaan euroa; vastaa muita riita-asioita

66 Sovinnon sisältö tuomioistuinsovitteluissa 2006-2009 (n=247)

67 Koulutus Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta Kaksipäiväisen koulutuksen (teoriaa) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa Kolmipäiväisen koulutuksen (roolipelejä) on saanut 113 tuomaria Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 52 tuomaria

68 Syitä sovittelun vähäisyydelle
Kyseessä uusi menettely, joka vaatii tuomareilta kokonaan uutta roolia Tuomarit ovat ”markkinoineet” uutta menettelyä varovaisesti Suomessa sovinnon edistäminen siviiliprosessissa saanut hyvin suuren merkityksen Koulutus oli alkuvaiheessa suppeaa (lyhyt kurssi, vain luentoja) Asianajajat eivät tunne kylliksi menettelyä

69 Konfliktinratkaisun kehityspiirteet
Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä

70 Kirjallisuutta Austbø, Anne & Engebretsen, Geir: Mekling i rettskonflikter. Rettsmekling, mekling ved advokater og mekling i forliksrådene og konfliktrådene (2003) Ervasti Kaijus: Käräjäoikeuksien sovintomenettely. OPTULA:n julkaisuja 207. (2004) Vindeløv, Vibeke: Konfliktmægling (2004) Ervasti, Kaijus: Tuomioistuinsovittelu (2005) Knuts, Gisela: Förfarandegarantier vid domstolsanknuten medling (2006). Kaijus Ervasti: Kohti sovintoratkaisuja ja pragmaattisia kompromisseja. Lakimies 2009, s Nylund, Anna: Meklingsmodeller i tvisteloven: terapi, tvekamp eller kreativ problemløsning. Lov og Rett 2010, s Nylund, Anna: Medling och jurister: att lära gamla hundar sitta. Juristklubben Codex 70 år: Festskrift. Helsingfors 2010, s Camilla Bernt: Meklerrollen ved mekling i domstolene (2010) Kaijus Ervasti: Tuomioistuinsovittelu Suomessa. OPTULA:n julkaisuja 256 (2011).