Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen

Esitys aiheesta: "Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen"— Esityksen transkriptio:

1 Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen
Psykologit käräjäoikeuksien avuksi – tavoitteena lasten etu ja sovintoratkaisu 28.4. Helsingin yliopiston pieni juhlasali Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen

2 SOVITTELU Vapaaehtoinen avustettu kohtaaminen ja keskustelu, joka aikaansaa yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy sopimus, jossa molemmat irtautuvat omista henkilökohtaisista pyyteistään saavuttaakseen isompaa etua eli sovinnollisuutta Neuvottelu- ja sopimuskulttuuri voimistunut Sovittelun eri sovellusalueet

3 ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITASOVITTELU
Käräjäoikeuksissa vaihtoehtona oikeudenkäynnille, vanhempien vapaaehtoisesti valittavissa Sovittelija (tuomari) ja asiatuntija-avustaja (psykologi/sosiaalityöntekijä) avustavat vanhempia saavuttamaan lapsen etua toteuttavan sopimuksen lapsen huoltoa, asumista, tapaamista ja elatusta koskevissa erimielisyyksissä Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen, se vahvistetaan, jos taas eivät, asia siirtyy oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi Sovittelijatyöparin lisäksi sovitteluun osallistuvat vanhempien asianajajat Kaikki ammattilaiset toimivat yhteistyössä sovittelun päämäärän saavuttamiseksi Vanhemmat päättävät, viranomaiset mahdollistavat (fasilitoiva ote)

4 Sovittelu toteutetaan yhteisistuntoina (kesto max 1 työpäivä) lisäksi mahdollisia lyhyet erilliskeskustelut kummankin vanhemman kanssa erikseen Sovitteluistuntoja tarvittaessa 1-3 muutaman kuukauden välein, väliajalle tehdään kokeilusopimus (tavoitteena hankkia arjessa kokemusta sopimuksen toimivuudesta) Sovitteluistunnot järjestetään joutuisasti, 6 viikon kuluessa Asiantuntija-avustajat tulevat sosiaalitoimesta, pääosin perheneuvoloista, heidän työpanoksensa kustantaa valtio sovittelun päämääränä on saada aikaan lapsen etua palveleva sopimus Lapsen näkökulma tulee kuulluksi vanhempien kautta, koska menettelyn ydin on vanhempien vastuunotto sopimukseen pääsystä (ja lapsen suojeleminen ratkaisuntekijäksi joutumisesta)

5 Kokeilun tuloksia Seuranta ensimmäisen kahden vuoden ajalta silloin kokeilussa mukana olleista neljästä käräjäoikeudesta (Espoo, Helsinki, Oulu ja Pohjois-Karjala) Sovitteluistuntoon johtaneita juttuja oli 367 (suurin osa syviä ja vaikeita konflikteja) Sovittelu päättyi 62 % kokonaissovintoon ja 15 % osasovintoon, 28 % jäi vaille sopimuksia Käsittelyaika sovittelussa 1½ kk Vanhemmat olivat 84 % tyytyväisiä (Oikeusministeriön lausuntoja ja raportteja 25/2013)

6 Määrällisten saavutusten lisäksi vaikuttavuus toteutuu
Lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä ja vanhempien toimintakyvyn kasvuna Oikeuslaitoksen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarpeen vähentymisenä (kustannustehokkuus) Psykologisen työn uutena käyttöalueena, osallistujien oppimis- ja osaamispääomana

7 Nykytilanne Nyt sovitteluja tehty n. 1 000 koko maassa kokeilussa mukana olleissa 11 käräjäoikeudessa Mukana 16 psykologia, 26 sosiaalityöntekijää, 44 tuomaria Kaikista huoltoriidoista sovitteluun ohjautuu 33 % Helsingissä ja 70 % Oulussa Vakinaistuminen tuo mukaan 15 uutta käräjäoikeutta, lähtövalmiina eli koulutettuina ja organisoituneina on yhteensä noin 160 sovittelijatuomaria ja asiantuntija-avustajaa

8 Ero lapsen kannalta Ei ole yksiselitteistä ennustetta, miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen, mutta vanhemmat voivat tehdä paljon lapsen hyvinvoinnin eteen Ero vaikuttaa yksilöllisesti (resurssit kestää ja käsitellä vaihtelevat) Suurin osa lapsista sopeutuu eroon saatuaan tehostettua tukea vanhemmilta ja tarvittaessa lyhytmuotoista ammattiapua

9 Perheasiainsovittelu perheneuvolassa auttaa
lisäämään sekä vanhempien herkkyyttä havaita lapsen tarpeita että taitoja vastata niihin lasta ilmaisemaan omia huoliaan ja toiveitaan vanhempien vastattaviksi Perheasiansovittelu tarjoaa vanhemmille foorumin työstää yhteistyövanhemmuuttaan lapsen tilanteen helpottamiseksi

10 SOVITTELUN KEINOT Vuorovaikutuksen rakentaminen
Kannustava keskusteluilmapiiri (motivointi) Luottamuksen kasvattaminen Neuvotteleva ote (vaihtoehtojen etsiminen) Aktiivinen kuuntelu (kiinnostus, arvostus, empatia) Vuoropuhelun lisääminen (dialogisuus)

11 Keskustelun suuntaaminen
Menneestä tulevaisuuteen Syytöksistä toiveisiin Yleisestä yksilölliseen Väittämistä kysymyksiin Vaatimuksista ehdotuksiin Abstraktista konkreettiseen Vaatimuksista intresseihin Epäonnistumisiin keskittymisestä positiivisiin poikkeuksiin Tunteiden kohtaaminen Konfliktien hillintä Kokemusten kuuleminen ja tunteiden nimeäminen Konfliktia ylläpitävien taustamotiivien avaaminen

12 Onnistunut tilanne Kun sovintoa ei synny
Kumpikin kykenee näkemään oman osuutensa ja oman vaikutusvaltansa Vanhemmuuden näkeminen ensisijaisena Lapsen tarpeitten huomioiminen yli oman kriisin Tunnustuksen antaminen toiselle vanhemmalle Suree ja pystyy käsittelemään omia tunteitaan Kun sovintoa ei synny Sovittelu on hyvä mahdollisuus, ei ylivertainen taikakalu Sovinto voi syntyä myöhemmin Monen tekijän summa ei kenenkään ansio tai tappio Huoltoriidalle on olemassa vaihtoehtoinen käsittelytapa: oikeudenkäynti - auktoriteettiratkaisua - tarvittaessa täydennettynä olosuhdeselvityksellä, jossa lapsen kuuleminen ja (vakaan) mielipiteen selvittäminen

13 Sovittelijatyöparin toimintatapa
Asennoituu ja toimii tasapuolisesti ja puolueettomasti (mutta ei välinpitämättömästi) Toimii suunnannäyttäjänä mutta ei ratkaisijana Pyrkii luomaan edellytyksiä (fasilitoimaan) Kiinnostuu, kuuntelee ja kunnioittaa Kyseenalaistaa, keksii ja kannustaa