Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Esitys aiheesta: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Lääkintöneuvos Jukka Mattila STM

2 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen
2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva laki Kunnallishallinnon rakennelaki voimaan Sote-kokeilu Puitelaki /2014 Kainuun kokeilulaki Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus

3 väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä
Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7

4 Järjestämisvastuun toteutumisen edellytykset
itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä
sosiaalityö kasvatus- ja perheneuvonta kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto perhehoito omaishoidon tuki lasten- ja nuorten huolto päivähoito (voidaan järjestää myös koulutoimen yhteydessä) päihdehuolto kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet kuntouttava työtoiminta terveysneuvonta sairaanhoito ja kuntoutus ensihoito ja sairaankuljetus hammashuolto kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto seulonnat työterveyshuolto ympäristöterveydenhuolto mielenterveyspalvelut erikoissairaanhoito sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys aivoverisuonten ohitusleikkaukset elinsiirrot huuli- ja suulakihalkion leikkaushoito ylipainehappihoito vaativa ensihoito mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen päihdetyön koordinointi ja kehittäminen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito raskaana olevien päihdeäitien hoito ja kuntoutus tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät

6 Toimielin, jolla järjestämis- vastuu
Kuntien elokuussa 2011 tekemien päätösten mukaan muodostuvat yhteistoiminta-alueet Yt-alueita Kuntia Asukkaita Toimielin, jolla järjestämis- vastuu Yhteensä 64 227 Hallintomallina isäntäkunta; palveluiden järjestämisvastuu yhdellä kunnalla 38 111 Isäntäkunnan ao. lautakunta, jossa edustus muista kunnista Hallintomallina kuntayhtymä, jonka kunnat muodostaneet. 26 116 Yhtymähallinto kunnan hallinto- rakenteen ulkopuolella. Lähde: THL Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto yhteistoiminta-alueilla 2011

7 Population 2007 Population 1970

8 Muutosten aikailematon toteuttaminen
indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 70 Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040

9 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma
Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä

10 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitus-vastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

11 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittami-seen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveyden-huolto-alueita Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla.

12 Hyvinvointipolitiikka
Kuntapolitiikka Hyvinvointipolitiikka Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä sekä vastaavasti sosiaali-huollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.

13 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja.

14 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Kunnallista terveyspalvelu-järjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikana-vaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaali-vakuutuksen ja kuntou-tuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toimin-nalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa.

15 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelu-kokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perus-terveydenhuollon ja Kelan kanssa.

16 Hyvinvointipolitiikka Kuntapolitiikka
Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Hallitus määrittelee kunta-uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.

17 Uudistuksen eteneminen
VM:n kuntarakennetyöryhmä luovutti kuntarakenneselvityksen ministeri Virkkuselle Selvitys sisältää kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä alueittain laaditun esityksen uudeksi kuntarakenteeksi Helmi-maaliskuussa 2012 on toteutettu alueellinen kuulemiskierros: kuntien kirjalliset lausunnot mennessä STM asettanut työryhmän valmistelemaan muodostuvien kuntien pohjalta palvelurakenneselvityksen, jonka lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaukset sote-rakenteeksi väliraportti , loppuraportti Kuntarakennelakiluonnos lausuntokierrokselle syksyllä 2012 Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta Sote-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki

18 Tulevaisuuden haasteet  miksi rakenneuudistus tarvitaan?
Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus Henkilöstön riittävyys Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen Rahoitusjärjestelmän hajanaisuus

19 Edellytykset toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi
Soten järjestäminen yhtenä kokonaisuutena palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen Nykyistä laajemmat väestöpohjat Osaamisen turvaaminen Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen Järjestämis- ja rahoitusvastuu samassa organisaatiossa

20