Kuntauudistus ja uusi paikallisuus

Esitys aiheesta: "Kuntauudistus ja uusi paikallisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntauudistus ja uusi paikallisuus
2012 Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

2 Kuntauudistus

3 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen
Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle

4 Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014?
1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa 2. Kootaan kunta- ja palvelu-rakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina ? 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 3. Luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyt-tävien palveluiden järjestämiselle 4. Turvataan kunta- palveluiden rahoitus- pohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä

5 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040
indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy ”Karpalonmäen” nousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta! Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi

6 Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v. 1865-2050
1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 20 40 60 80 Ikä Alle 15-v. Yli 65-v. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti v. 2010 v. 2030 vuosi indeksi

7 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) sellaista isoa
kysymystä, joista olisi syytä käydä todella vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja 2030-luvusta? 2. Kuinka hyvin kunta- perusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka vähän onnistumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Oletettavasti työmme tuloksia tullaan ensi vuosi- kymmenellä arvioimaan paljolti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin onnistumme noiden kolmen ison kysymyksen ratkaisemisessa

8 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat
1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edelly- tysten tarkastelu 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toiminta- kykyiset kunnat) 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet

9 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma -työryhmä (Mi-nisteriVirkkunen)
2011 2012 2013 2014 Asian- tuntija- kuule- miset Halli- tuksen esitys Kunnallishallinnon rakennelaki Laki- esityksen laatiminen Laki- esitys EK:ssa Kunnallis- hallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallin- non rakenne -työryhmä (Mi-nisteriVirkkunen) Alue- kierros ja kun- takuu- lemiset Kri- tee- rien vah- vista- minen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Selvitys ja ehdotus kriteereistä VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Aluekierros alkaa helmikuun puolivälissä ja päättyy maaliskuun lopussa

10 Hallitusohjelma/lainsäädännön valmisteluaikataulutus
Rakennelinjausten valmistelu, valmis 01/2012 Valmistelu kevät- syksy 2012 HE syksy 2012 Laki voimaan 2013 alusta ja toimeenpano kunnissa Rakenneratkaisut voimaan > Metropolirakenneselvitys Nykyisen kuntalain kiireelliset HE:t talous- säännökset - kilpailuneutrali- teetti Kokonaisuudistuksen valmistelu kevät 2012 – syksy 2013 HE syksy 2013 Laki voimaan (osittain 2014 alusta) -> Kilpailuneutra- liteettisäännökset voimaan Talous- säännökset voimaan HE VOS- budjettilaki Kokonais- uudistuksen valmistelu syksy 2012 HE syksy 2013 -hyväksytty kevät 2014 Laki voimaan > 10

11 Mitä kuntauudistuksessa syntyy? Uusia kuntia.
Mikä uudistuksessa muuttuu? Kuntarakenne Kunnan tehtävät ja velvoitteet (myös suhde kolmanteen sektoriin) Rahoitus (valtionosuusuudistus!) Toimintamallit tuottavuus ja tuloksellisuus hyvien käytäntöjen hyödyntäminen toiminnan kustannusten ja laadun arviointi Johtaminen ja demokratia Virkajohdon ja poliittisen johtamisen selkeytys (vrt. pormestarimalli, päätoiminen kh:n puheenjohtajuus) Demokratiamallien kehittäminen, suora demokratia, vuorovaikutus, kunnanosahallinto tms. Valinnanvapaus ja kuntalaisten osallisuus laajemmin nähtynä

12 Paikallisuus

13 Kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030
on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden. Vuonna 2010 huoltosuhde oli Manner-Suomessa 51,6 ja se on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 73,0 vuonna 2030. Tämä tarkoittaa noin 21 uutta huollettavaa 100 työssäkäyvää kohti verrattuna vuoden 2010 tasoon.

14 Paikallisuus kuntauudistuksessa Miten paikallisuus säilyy hallinnon uudistuessa?

15 Paikallisuus ja lähivaikuttaminen: Demokratia ja lähivaikuttaminen ovat kuntauudistuksen keskiössä. Miksi? Kuntauudistuksen tavoitteena demokratian vahvistaminen Yhteistoiminta-alueista kuntiin: demokratia vahvistuu Uusi kuntarakenne ja suuremmat koot: tarve myös uusille keinoille Demokratian vaikeudet Äänestysaktiivisuus Sitoutuneiden luottamushenkilöiden löytäminen Yleinen tarve tarkastella uudelleen osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia Äänestys- ja osallistumisaktiivisuuden muutokset Osallistumistapojen muutokset (sitoutuminen, välitön / suora vaikuttaminen, sähköiset mahdollisuudet, oma osallisuus palvelutuotannossa, valinnanvapaus, yhteisöt jne.)

16 Vaikuttamisen paikka Tavoitteena on mm. selvittää lähivaikuttamisen keinoja, tarvetta sähköisen osallistumisen vahvistamiselle ja luottamushenkilöiden aseman vahvistamiselle Lähivaikuttamisen kehittäminen on yhteistyöasia, jota on hyvä ideoida yhdessä On tärkeää jakaa kokemuksia (sekä hyviä että huonoja) tähän astisista kokeiluista ja ideoida uutta 2012 tullaan käymään paljon keskustelua asiasta – tervetuloa mukaan!

17 Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia:

18 Kiitos huomiostanne ja hyvää alkanutta vuotta!