Kulttuuriset tarinat Tarinallinen, narratiivinen tutkimus Tarina

Esitys aiheesta: "Kulttuuriset tarinat Tarinallinen, narratiivinen tutkimus Tarina"— Esityksen transkriptio:

1 Kulttuuriset tarinat Tarinallinen, narratiivinen tutkimus Tarina
Elämän ja kulttuurin ymmärtäminen tarinallisten rakenteiden kautta Inhimillisten tapahtumien ymmärtämisen muoto Kerronta ja tarinallinen ajattelu Tarina Merkityskokonaisuus, joka jäljittelee toimintaa ja elämää Alku, keskikohta ja loppu Juoni yhdistää osat kokonaisuudeksi Charles Dodgson (Lewis Carroll), Three girls

2 Tarinan tasot (Vilma Hänninen, Sisäinen tarina, elämä ja muutos 1999)
Kertomus Tarinan esitys merkkien muodossa Kielellinen, kuvallinen, visuaalinen jne. Sisältää monta tarinaa, voidaan tulkita monella tavalla Vrt. Bruno Bettelheim, Satujen lumous Sisäinen tarina Sisäinen prosessi, jossa ihminen tulkitsee elämäänsä tarinallisten merkitysten kautta Osin ilmaistaan kerronnassa ja toiminnassa, osin jää piiloon Tarinalliset projektit, tulevaisuuteen suuntautuvat tarinat Draama Toiminnallinen prosessi, jossa ihminen pyrkii toteuttamaan sisäisessä tarinassaan muotoilemiaan tarinallisia projekteja

3 Tarinan tasot (jatkoa)
Sosiaalinen tarinavaranto Yksilölle tarjoutuva kulttuuristen kertomusten joukko Historiaan ankkuroitunut ja historiaa tuottava prosessi Henkilökohtainen tarinavaranto Omassa henkilöhistoriassa kertyneet, tarinallisesti tulkitut kokemukset Tarinallinen kiertokulku Tarinallisten tasojen välinen suhde Prosessi, jossa ihminen suhteutuu sekä sosiaalis-materiaaliseen että diskursiiviseen todellisuuteen Sisäiset tarinat voivat olla keskinäiseltä suhteeltaan ajallisia, hierarkkisia, rinnakkaisia ja ristiriitaisia

4 Elämän ja tarinan suhde
Mimesis I: elämä prefiguroi tarinaa, toiminta ja kokemuksen ajallisuus luovat tarinan peruskoordinaatit Mimesis II: Tarina konfiguroi elämää, jäsentää sen merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi Elämäntarina luodaan kokemuksellisten ja sosiaalisten ehtojen rajoissa Yksilö ei voi olla elämäntarinansa täysivaltainen tuottaja Vapaus ja haaste luoda oma tarina näiden ehtojen rajoissa Elämäntarina jatkuva prosessi

5 Kulttuuriset mallitarinat
Sosiaalisen todellisuuden rakentaminen diskursiivisin käytäntein, yhteisötarinat eli tarinat ”meistä” ja ”muista” Tapahtumien logiikan ja niihin kytkeytyvien arvojen tulkitseminen Kerronnan sosiaaliset konventiot Tarinoiden saatavuus laajentunut Eri traditioiden tarinat elävät rinnakkain ja sekoittuvat toisiinsa Mytologiat, kansansadut, kristillinen traditio jne. Tarinallisten yhteisöjen merkitys vähentynyt? Yksilön mahdollisuudet päättää, mihin kollekt. tarinoihin kiinnittyy Charles Dodgson, Beatrice Hatchamp

6 Kulttuuriset mallitarinat (jatkoa)
Miten tulkita omaa elämää Löytyykö oman elämän tapahtumille ja kokemuksille kulttuurista artikulaatiota Hukkumis- vai selviytymistarinat Tarjoavat eri identiteetti- ja roolimalleja eri ryhmille Sankaritarina Tuhkimotarina Tilannekohtaiset mallitarinat Esim. miten suhtautua eri ikävaiheisiin tai elämän muutostilantesiin Osakulttuureilla ja pienemmillä ryhmillä omat mallitarinansa (tarinalliset yhteisöt) Perhetarinat Sukupolvitarinat Lapsuustarinat Tulevaisuus- ja menneisyystarinoina Lapsuus odotuksen tilana, täyttymättömänä tarinana tai tarinattomana tilana Paratiisitarinat ja kurjuustarinat

7 Vastakertomukset, counterstories
Kulttuuriset konventiot viettelevät tarinankerrontaa mallien mukaiseksi ”Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.” Kerronta aktiivista, intentionaalista ja strategista toimintaa, jolla on sosiaalisia ja yksilöllisiä seurauksia Vastakertomukset Pyrkivät muuttamaan sosiaalisia odotuksia myötäileviä, mutta huonoiksi koettuja tarinoita Vaiettujen tai torjuttujen kokemuksien kertominen tarinoiksi Myötäilevät ja vastakertomukset lapsuudesta Miina Savolainen, Maailman ihanin tyttö,

8 Eläintarinat lastenkirjallisuudessa
Lapset kuvataan usein kuvakirjoissa eläiminä, kuten possuina, pupuina ja apinoina Lapsuus luonnon ja kulttuurin välisenä rajatilana Lapsi Toisena, vieraana Kolonialisoitu subjekti, aikuisen ja lapsen välinen valta-asetelma Metafora lapsen kokemuksesta Mahdollistaa empatian turvallisen etäisyyden takaa Maria Lassén-Seger, Monkey Business – or the animality of childhood polkuavain MetaMOR

9 Born into Brothels, 2004 Yhteisötaideprojekti, jossa valokuvaaja Zana Briski opetti kalkuttalaisen bordellikorttelin lapsia valokuvaamaan Dokumentin tekijät Zana Briski ja Ross Kaufman Tavoitteena lasten olojen parantaminen ja heidän itsearvostuksensa nostaminen taiteen keinoin